Ranen lauluharrastus rajoittuu ihan traktorin kopin sisäpuolelle.

Mutta lukenut olen että tästä Kesäpäivä Kangasalla laulusta on joskus epäilty että Zakris Topelius olisi käyttänyt taiteilijan vapautta kuvaillessaan että nuo järvet näkyisivät sieltä Haralanharjulta.Itse en ole paikalla käynyt mutta eivät ilmeisesti nykyään näy mutta laulun tekohetkellä 1853 kyllä näkyivät.

Puunkäytöstä sen verran että 1800-luvulla Suomessa olleet riuku-,yms.aidat olisivat yhtenäisinä ulottuneet viisi kertaa maapallon ympäri.

Ps.Anttoo viehättävään tapaansa taas oli pillastunut tyhjästä.En kommentoinut JK:n kirjoitusta vaan Visan.Mutta jos tämä väärinkäsitys pilasi Anttoon illan niin olihan se tietysti sen arvoista.

Risuparran ja yleensäkin vihreiden mielipiteistä paistaa valitettavasti tietämättömyys ja historiattomuus.Nykyiset aukkohakkuut ovat metsien kannalta marginaalinen ilmiö kun vertaa  aikaisempaan tilanteeseen.

1800-luvulla kaskeaminen ja muu puun käyttö oli hävittänyt metsät todella vähiin.Polttopuita hankkiakseen oli lähdettävä kauas.Etelä Suomen metsistä 50-75% on kaskiviljelyn jäljiltä ja itä-Suomessa ilmeisesti enemmän.

Metsien tilan voi hahmottaa tunnetusta sävelmästä Kesäpäivä Kangasalla.Silloin näiden laulussa mainittujen järvien näkeminen onnistui koska metsää ei yksinkertaisesti ollut.Nyt näkymän peittää sankat  metsät.

Yli sadan prosentin hyötysuhde taitaa  vanhan kansan kielellä tarkoittaa ikiliikkujaa?

Kyllä kelkkaan hyppijöitä löytyy paljonkin.Käsittääkseni kemerahakemuksia on sisässä jo kunnioitettava määrä.Ensi kesänä raivaussahat pärisee Suomen metsissä.

Vastikään oli jossain lehdessä juttua saksalaisten puunkorjuusta.Siellähän harrastetaan paljon harsintahakkuita ja niin että isoja arvopuita vedetään kokorunkoina lanssiin.Jälki näyttää kuulema kovasti krouvilta ja jääviin puihin jää väistämättä jälkiä.Routaa ja pakkasta ei ole apuna juuri koskaan.