Käyttäjän Rane2 kirjoittamat vastaukset
-
Olisi kyllä n.6ha pellonmetsitystä jolle tein viime talvena ensiharvennuksen.Ruiskutin silloin alussa siihen jotain erikoisempaa maavaikutteista myrkkyä jonka piti vaikuttaa pellossa luonnostaan olevaan siemenpankkiin mutta ei se heinänkasvuun vaikuttanut.Kuusentaimet sen sijaan ilmeisesti myrkyn takia kituivat pitkään ja heinäysvuodet venyivät tuskallisen pitkään.
Valitettavasti Esalle tästä ei ole mitään apua koska kuitit olivat edellisen isännän mapeissa ja ne on jo hävitettykin.Kallein ja työläin osa eli heinäys meni hartiapankista.
Norjassa on varaa tukea sähköautoilua siksi että on valtiolla on öljynmyynnillä hankittut valtavat rahastot.Suomi tukisi ulkomaalaisten sähköautojen myyntiä velkarahalla.
Arton pitäisi ammattimiehenä tietää että ne kasvatettavat puut ovat tärkeitä.Jos ne vahingoittuvat homma on pilalla.Roskapuita varten emme tarvitse hirviä koska meillä on Arton tapaisia huippuammatilaisia taimikonhoitoon.
Tuossa Ylen juttu asiasta.Otsikossa kysytään kannattavuudesta.Haastateltu tutkija ei tiedä siitä mitään.
Metsänomistaja ei ole saanut puitansa myytyä yhtiöille.Ilmeisesti itse hakkuuttanut mutta ei kerro edes puista saamaansa hintaa saati hakkuukustannusta.
Jotenkin tästä kuitenkin saa sen kuvan että kyseessä on kannattava tulevaisuuden menetelmä.
Tässä uudessa L200:ssa ei vielä ole ureavehkeitä.Iso polttopönttö siinä kyllä on johon menee polttoaineputkia useampia.Polttaa ajoittain ylimääräistä polttoainetta.
Hiukan epäilyttävää on se että öljytikussa on ylämerkin yläpuolella merkki ja jos öljyn pinta lisäytyy siihen saakka niin öljyt on vaihdettava.Ilmeisesti polton aikana polttoainetta holvataan myös moottorin läpi niin paljon että sitä voi huuhtoutua männänrenkaiden ohi kampikammioon.Onneksi tässä yksilössä pinta ei ole noussut ja sitä tapahtuuohjekirjan mukaan vain jossain katkonaisessa ruuhka-ajossa.
Mutta teknisenä ratkaisuna ei kuulosta hyvältä.
Harvennuksiahan ei pitäisi tehdä ennen juhannusta kuoren irtoamisen takia.Voi olla että tästä on lipsuttu.
Offtopikkia mutta sotien jälkeen ei tainnut olla olemassakaan tämmöisiä asioita kuin järjestetty koulutus,ammatti joka olisi antanut hyvän toimeentulon ja fysiikkaan mitoitettu työ.
Oli vaan selviydyttävä ja rakennettava maa uudestaan.
Varmaan jonain apuna hakekin siinä on mutta en usko että kannattaa urakoitsijaa palkata sitä tekemään.Luulen että sepelikuorma on kustannustehokkaampi.Jos päädyt kokeilemaan niin kerro sitten tännekin tuloksista.
Juuri näin.Jatkuva kasvatus ei ole utopia vaan menetelmä josta on valtakunnan tasolla useamman sadan vuoden kokemus ja tutkimustieto.
Menetelmästä luopuminen ei ollut mikään hetken huiraus vaan metsänhoidon menetelmät oli yksinkertaisesti pakko muuttaa jotta metsätalouden taantuminen saatiin käännettyä kasvuun .
Jälkeenpäin päätös oli täysin oikea.Nyt voimme ietysti tuskailla liian puun kanssa mutta sekin on mahdollistanut uudet investoinnit teollisuuteen .Onneksi silloisilla päättäjillä oli näkemystä.