Käyttäjän Rane kirjoittamat vastaukset
-
Kun vielä otetaan huomioon tämä Saksan päätös luopua ydinvoimaloistaan niin voi ihmetellä onko tulevaisuudessa pohjoiseuroopan kylminä sääjaksoina kovinkaan paljon ylimääräistä energiaa myytävänä ja mihin hintaan?
Kun siis muistamme että 70% suomen kokonaisenergiankulutuksesta on tuontipolttoaineella tai sähköllä tehty.Toki valtaosa energiantuonnista tulee venäjältä joten sitä taustaa vasten Jessen lapsenusko on ihan perusteltua.Puuntakuiselta hyvä näkökulma.Tilastojen mukaan siis tuontienergian osuus kokonaisenergiankäytöstä on hiukan reilu 70%.Tästä taas Venäjän osuus on reilu 70%.Norja on toiseksi tärkein 8%:n osuudella.
Venäjä tuo sähköstä 67%,kivihiilestä 91% ja maakaasusta 100%.
Mikä puolue on johdonmukaisesti torpannut yritykset pienentää Suomen yliriippuvuutta juuri näiden energiamuotojen venäjän tuonnista?
Voidaankin jopa sanoa että dosentti Backman on lähes isänmaallinen mies jos vertailukohtana käytetään vihreitä.Kiitoksia Hemputtaja.Tuolta Lustiakista löytyy tosi mielenkiintoisia juttuja kuten Mielikäisen artikkeli jääkauden jälkeisestä ilmastosta puiden vuosilustojen kertomana.
Noin äkkiä voisi päätellä että jos pohjoinen pallonpuolisko on kallistelemassa poispäin auringosta kohti viileämpää kautta niin silloin suomalaisten ei kannatakaan hirveästi estellä kasvihuoneilmiötä jos se pystyy kumoamaan kylmenemisen.Yksi asia jonka voisi selvittää on millainen oli Suomen ilmasto silloin kun Grönlanti oli nimensä mukainen eli vihreä saari.Oliko silloinen ilmaston lämpeneminen pysäyttänyt golf-virran ja oliko säiden vaihtelu äärimmäisempää?
Menneisyydestä olisi mahdollista löytää faktoja,tulevaisuuden säätilanne on niin monismutkainen asia että se tuppaa menemään arvailuksi.Kävelevä hakkuukone ei vanhennut ennenaikaisesti.Innovaatioissa yksi tärkeimmistä menestystekijöistä on se että niitä ei tehdä ennen kuin aika on kypsä.Äärimmäinen esimerkki tästä on Da Vincin lentokone.Tekniikka,materiaalit ja ennenkaikkea asenteet on oltava valmiit.Tuossa projektissa ymmärtääkseni hakkuukone-osuus oli vain pintakuorrutus,varsinainen pointti oli opetella miten kone saadaan suorittamaan kävelyliikkeet sujuvasti.Missä onnistuttiin erittäin hyvin senaikaisella tietotekniikalla.
Mutta kävelytekniikan ratkaiseminen on vain pieni osa ongelmia.
Seuraavaksi pitää kehittää kävelynopeutta,tekniikan kestävyyttä,huollon tarpeen vähentämistä,rakenteen yksinkertaistamista yms.Ja jotta tätä kehitystyötä kannattaisi ruveta tekemään pitäisi keksiä tarpeeksi iso asiakaskunta joka olisi valmis korvaamaan huippuunsa kehitetyn pyöräkaluston huomattavasti kalliimmalla epävarmassa kehitysvaiheessa olevalla kävelyteknologialla.Kiitos pekkak.Turhaan et ole itteäsi kehunut.
Siis tuota ilmaista koekäyttöaikaa ei kannata käyttää ennen kuin tulee ilmoitus omien tietojen lataamisesta?
Muutama vuosi sitten polkupyörälenkillä Rane alkoi ihmetellä että mikä ryske tuolta viereisestä metsiköstä kuuluu.Hirvi juoksi siellä kymmenen metrin päässä samaan suuntaan ja ohitti kevyesti vaikka Ranekin polki jotain reilua 30km/h.Sitten se kääntyi ja juoksi pyörätien ja ajoradan yli toiselle puolen metsään.Kuivalla asfaltilla se liukasteli niinkuin olisi ollut liukkaalla jäällä.Potkussa oli voimaa ja ruhossa massaa niin että pitoa ei vaan löytynyt.Lähietäisyydeltä todella kunnioitusta herättävä näky.
Varmasti tukkireki liikahtaisi vaan kenet saisi ohjaksiin?Kuullostaa kovin aikaavievältä kihnuttaa kaatokolo puoleenväliin runkoa.Toki ei taida monikaan enää tehdä urakalla avohakkuuta.
Ensiharvennuksellahan tehdään vain kaatokolon yläsahaus ja vänkärin sijasta käytetään koukkua tai saksia.Nyt on syytä ”korostaa” että tämä on sitä samaa löysää sontaa mitä metsäteollisuus ry suoltaa jatkuvasti maailmalle.Siis kun kerkiäävät EU-kanteluiden ja kartelli-ja puuntuoti kähmimisiltään.
Kelle he muka esittävät puunhinnan alentamista?Jos MTK:n johto tarttuisi neuvottelutarjoukseen niin se olisi äkkiä syytteessä kilpailulainsäädännön rikkomisesta.Metsänomistajapuoli ei voi ottaa minkäänlaista yhteistä kantaa hintatasoon,edes sen alentamiseen.Eli tilanne on juuri se johon metsäteollisuuden lobbaajat aikoinaan pyrkivät.
Puun hintatason määräävät yksinvaltiudella juuri metsäteollisuuden pösöt.Jos yksityiset sahanomistajat ovat sitten hintahäirikköjä niin ison pösön pitää neuvotella pikkupösön kanssa eikä itkeä metsänomistajille.Senverran metsäteollisuus ry:nkin pitäisi ymmärtää ettei metsänomistaja valitse huonompaa tarjousta vain jotta pääjohtajat saisivat muhkeammat optio-ohjelmat.