Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Niin ja tuossa se on mennyt pilalle kun ollaan myöhässä. Koivujen ei tulisi päästä muutamaa metriä kuusia pidemmäksi. Pitäisi olla samassa latvuskerroksessa. Harvennus nelikymppisenä on aivan liian myöhään koivukuusikoissa. Jos uudistaminen mennyt hyvin ja nopeasti, niin tähän malliin sopivilla pohjilla ensiharvennus tulisi tehdä viimeistään 25 vuotiaana
Kyllä, periaatteessa…Varhaisperkauksessa poistettujen koivun kantojen nostamista kantovesoista vain ei nouse terveitä koivuja. Niistä tulee kahdenkympin jälkeen hiljalleen lahoavia kuitupuita, tukista on turha haaveilla niiden kanssa laajassa mittakaavassa.
Pihkatapille sen verran, että kaksijakoiseksi päästämisessä ei ole mitään ideaa jos kuuset ovat istutettuja. Silloin koko koivu homma menee yli, pieleen ja tulos putoaa. Ne pitää saada valittua niin että metsikkö kasvaa suunnilleen tasakokoisena, vain muutamien metrien heitolla. Tämähän onnistuu niin, että varhaisperkauksessa poistetaan vain kuusia kunnolla haittaavat koivut ja noin neljän-viiden metrin pituudessa tehtävässä taimikonhoidossa poistetaan ne ”isoimmat ja komeimmat” koivut taimikosta ja jätetään 2-4 metrisiä suoria rauduskoivuja. Vaatii kovuutta ja periksiantamattoman luonteen, että malttaa kaataa ne parhaimmat liian pitkät koivut. Näin itse toimin lähitiloilla olevien rehevien maiden kuusentaimikoiden kanssa ja yleensä hyvin toimii. Ensiharvennusvaiheen jälkeen asiassa ei enää ole juuri ongelmia.
Kaksijakoisuudessa istuttaminen menee hukkaan, koska ”kalliiden” taimien parasta kasvua ja jalostushyötyjä ei saada ulosmitattua kunnolla. Tilanne on tietenkin eri jos koivikon alle syntyy kuusikko luontaisesti.
Kaikkein tuottavin tapa kasvattaa rehevien maiden metsiä ainakin Etelä-Suomessa on tehokkaasti ja oikea-aikaisesti hoidettu ja harvennettu sekametsä. Metsänhoidon tavoite on tuottavat ja terveet sekametsät. Se tarkoittaa esimerkiksi kuusikkoa, jossa joukossa 10-20% lähinnä rauduskoivua. Omissa metsissä maltillisen koivusekoituksen kuusikot ovat myös kärsineet huomattavan paljon vähemmän tuuli- ja juurikääpätuhoja kuin puhtaat kuusikot.
Näiden vertailussa ja mielikuvissa vaan usein ja yleisesti tehdään se virhe, että vertaillaan hyvin hoidettua puhdasta kuusikkoa(passiivisenkin helppo saada aikaan) ja huonosti hoidettua tai myöhässä harvennettua sekametsää. Myöhästyminen vaikuttaa sekametsän tulokseen huomattavasti enemmän kuin monokuusikoissa.
Rehevillä Etelä-Suomen mailla, jossa kasvu hurjaa, voi koivua jättää melko reilusti taimikonhoidossa. Se vaatii vain tarkempaa zoomailua hoitovaiheessa ja puuston tulevan tilajärjestyksen ymmärtämistä. Lähelle ei kannata jättää ja koivuista joutuu leveimmällä olevia oksia sahailemaan pois. Sopii aktiiviselle ja omatoimiselle metsänkasvattajalle, joka voi hoitaa ja seurata tilannetta vuosittain. Isoimmat ylispuuksi karkaavat koivuntaimet on toki otettava pois.
Kemera on valtion tapa tukea yhtä Suomen tuottavimmista töistä, metsänhoitoa. Teollisuuden kannalta erittäin tärkeä.
Metsien hoitaminen olisi kannattavaa ainakin eteläisessä Suomessa ilmankin, mutta kaikki apu kannattavuuteen kannattaa ottaa vastaan. Turha valittaa kun rahaa suorastaan työnnetään käteen työstä, jonka tekisi ilmankin tukea.En usko taivuttelusta olevan hyötyä, koska taimi palautunee lähes samaan asentoon ajan kanssa
Täällä etelässä toki kannattavuus eri luokkaa, mutta silti luonnon apu uudistamisessa parantaa tulosta. Laajojen hyväkuntoisten harvennuksien jälkeen syntyneiden nuorten kuusialikasvosten vapauttaminen, kuivien maiden siemenpuilla uudistaminen ja hyvin taimettuvien turvemaatyyppien istuttamatta jättäminen ovat mahdollisesti kilpailukykyisiä ja harkinnassa olevia toimia. Ylipäänsä mitä vähemmän/huonompilaatuista puuta kasvupaikka tuottaa, sitä tarkemmin uudistustoimien koko ketjun kaikkia palasia on ajateltava.
Evon alue Hämeenlinnan Lammilla. Löytyy hienoja suojelualueita, aarnimetsiä, HAMKin tutkimus- ja opetusmetsää. Lampien ympäristöt hienoja ja majaviakin voi nähdä.
Hämeenlinnan Aulangolla on 1800-luvulla perustettu iso puisto, josta löytyy monenlaista nähtävää näkötornin kansallismaisemasta karhuluolan kautta hoidettuihin ja hoitamattomiin puiston osiin.Jokin tutkimusaluekin sieltä taitanee löytyä.
En ole mitenkään erityisen innoissaan tuosta koneistutuksesta ainakaan vielä….
Mutta kerron todennäköisen syyn miksi firmat haluavat ihmisiä korvata koneilla. Kun Mika Metsuri tai Matti Matalapalkkainen paperitehtaalta tekevät ammattiliikkeiden johdattelemana lakon tai vaativat samaisen järjestön kautta palkankorotuksia ja muita etuja aina vaan lisää, niin robotti ei valita vaan tekee.