Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Jos tavoitteenasi on hyvä taloudellinen tuotto metsästä, älä sorru tähän. Laskelmat ovat epärealistisilla arvoilla tehtyjä kirjoituspöytäkikkailuja kokemusperäisen tiedon sijaan. Jotain kertonee, että aiemmin tässä ketjussa on todettu euromääräisen realistisen laskelman löytämisen olevan vaikeaa.
Jos tavoitteena jotakin muuta arvoja, niin sitten ehkä.
Omia kokemuksia: Käytetty nyt 3 erikoiskohteella jk-hakkuuta ja on mielestäni oiva lisä työkalupakkiin, mutta ei ykköspyssyksi ole tästä.
Tuo mäntyä kasvava kalliomäki on onnistunut hyvin, josta on jo tässä ketjussa kerrottu. Taimet hyvässä kasvussa näyttävät olevan ja yhteensä alle 10 runkoa nurin, joka tuulisella paikalla aivan ok tulos.
Toinen kohde hiekkainen harjun rinne, järeä männikkö, jossa osittain pyritty pienaukoilla paahdelajeja auttamaan ja haetaan myös männyn luontaista uudistumista kokeena. 1,2 hehtaaria, jolta poistettiin järeimpiä mäntyjä ja tehtiin pienaukkoja 2. Yhteensä 4 kaatunutta runkoa tähän mennessä.
Kolmantena järvenrantakuusikko vuokrausmökkien ympärillä. Vanhimmat puut alkoivat tulla tiensä päähän. Epätasaisesti syntynyt ja kehittynyt kuusi+koivu puusto, joten ajattelin kokeilla kun mökkiläiset niin pitivät tuosta metsästä. He kuitenkin ovat alueen päätulonlähde itselleni, ei metsätalous. Poistettiin tukkikoivut+kaikkein isoimpia tukkikuusia 3 hehtaarin alalta. No, tuuli oli projektistani eri mieltä tänä keväänä ja nyt alalla on koivuntaimikko, jotta saadaan metsä nopeasti takaisin.
Puunhinta tuolla harjukohteella oli jäämässä tavallisksi harvennukseksi, kunnes löydettiin ostaja noille järeille männyille. Kuusikon tein itse, joten hankintahinnalla meni.
Omalla mitättömän pienellä otannallani näyttäisi parhaiten soveltuvan männiköihin, vaikka markkinointipuheissa mainostetaan kuusikoihin. Ja toisaalta, kun miettii noiden kahden puulajin juuristoja ja tuulenkestävyyttä muuten, niin tuntuu aivan järkevältä näin päin!
No jos nyt aivan pilkkua halutaan viilataan niin se koivun kasvatus toki on tuottavaa kaikkialla pienien uudistamiskustannusten johdosta, mutta tarkoitin tuottavaa muihin puulajeihin verrattuna jos ei kaikille vielä auennut..
Metsurimotokuskin ja monen muunkin vastaukset ehkä hieman provokatiivisia täällä. Ymmärrän toki omaan harrastukseen kohdistuvien pointtien olevan herkkiä… Eikai se että väitän koivun TUOTTAVAN kasvatuksen (en kasvatuksen) olevan monessa paikassa olojen vuoksi vaikeata tarkoita että väitän metsänkasvatuksen olevan tuottamatonta?
Toki tuo kuitu mahdollisuuskin on, mutta kyllä se jesse vaan niin on että puukauppatulot valtaosin tukista tulevat. Hyväksy se. Kuitu on massaa, jonka hintaa on vaikea nostaa kovan kilpailun vuoksi.
Koivutukki on erittäin mielenkiintoinen nopeasta kasvusta johtuen, joten onneksi asutuksen nurkkia omilla tiluksilla riittää tuohon tuotantoon. En valita. Mutta en istuta koivua syrjäisille aloille tuhoriskin vuoksi. Istutuksella kuitenkin olisi huikea jalostushyöty, mutta olen liian laiska mahdollisesti tappelemaan ruskeaa armeijaa vastaan, joten 1200 kuusta maahan ja lopputäydennys koivusta olkoot laatua tai ei. Ratkaisut ensiharvennuksessa. Jos minä aktiivisena metsänhoitajana en halua istuttaa koivua syrjään niin mites passiiviset”istuta ja unohda” omistajat sitten?
Ja kun sitä kuitenkin väität niin ei-en ole perinteinen kuusiuskovainen. Kasvatan varsin montaa puulajia aktiivisesti ja yritän etsiä uusia tapoja. Valitettavasti näiden laidunmaiden kuusikoiden osalla on nyt vähän jämähdetty ja keinot ovat keksimättä.
Juu kyllähän sitä rauduskoivua riittää metsissä ja lisää kasvaa. Kuitua… tukiksi laadusta ei nimittäin yhden syönnin jälkeen useimmin ole. Joiltain lienee jäänyt huomaamatta tuhotarkistusten ja arviointien yhteydessä, että koivu yleensä jatkaa kasvua lievien syönnösten jälkeen. Ja jälki peittyy parissa kolmessa vuodessa, mutta jäljelle jää mutkia poikaoksia haaroja runkovaurioita ja muuta mukavaa. Itsehän pyrin koivun kanssa laatuun sitä kasvattaessani, joten kyseinen eläin syrjäisillä paikoilla estää mielestäni sen. Kuidun kasvatus tavoitteena ei osu minulle.
Kaipaisin kanssa muita vinkkejä kuin aidat. Se on suuremmassa mittakaavassa hankala ratkaisu. Tie- ja asuntoalueiden läheisyydessä kasvatan mielelläni koivua, mutta näillä näkymin syrjäisten laitumien OMT:t ja pari lehtoakin lienee pakko lykkiä kuuselle toista polvea. Niin nopeita pohjia en halua epävarmalle koivulle uudistaa. Harmi juttu, kun kunnon keinoja ei löydy.
Olen valitettavasti joitakin kertoja joutunut teettämään hakkuita ns. hankintana. Ja huomannut käteen jäävän reilusti vähemmän. Omana työnä teen osan, mutta siitä tekee kannattavaa muut asiat kuin puusta saatava hinta. Minulle on aivan yksi lysti millä laskukaavalla puusta maksetaan, hinta ratkaisee. Joten jatkan mielelläni helppoa ”korruption” rikastamaa elämääni.
Juu hyvin on edennyt palvelu. Uudet ominaisuudet toimii hyvin. Vielä muutamia juttuja tulee mieleen.
-Tuo ”pomppu” kuvioita ja tietoja muokatessa koko tilan asentoon pitäisi ehdottomasti saada pois.
-Sitten kun luot uuden kuvion vanhan sisälle tai reunaan, niin olisi hyvä, jos alkuperäisen kuvion rajat korjautuisivat automaattisesti. Nyt luodessani uuden kuvion vanhan sisään, se vanha jää entiselleensä.
-Kuviotiedoissa ”Kuivatustila” on ennemminkin kasvupaikka ja ”Maastotyyppi” on maalaji
Kuitenkin hyvää edistystä. Tästä tulee vielä loistava palvelu. Laitellaan lisää kun tulee mieleen.
Jees ei näistä omista ole. Kelvolliset yksilöt löytävät itse koulutukseen ja töihin. Näillä lopuilla sitten on yleistettynä asennevamma työtä kohtaan ja/tai mielenterveysongelmia. Ne eivät helposti parane
Sen sijaan tulijoista valtaosalla lienee ollut ammatti ja koulutus. Köyhät/tyhmät eivät edes selviä tänne perälle pohjolaan asti. Varmasti oppisivat yksinkertaisia metsätöitä ja kuulemani perusteella työhalut ja motivaatio itse asiassa melko korkeella. Ensimmäinen voisi olla ennakkoraivaus, koska siinä ei yleensä tarvitse ymmärtää muuta kuin tietty senttimäärä. Voisin aivan hyvin päästää männikön harvennukselta kuusia raivaamaan…Sen sijaan taimikko on vähän siinä tässä päästäisinkö itse. Ehkä kuusikon varhaisperkaus menetelmänä kaikki pois, mutta muissa tilanteissa olisi jo ymmärrettävä taimien laatuakin. Toki nämä kaavaillut toimet tähtännevät Metsähallituksen loputtomille maille luulisin…..
Suomalainen yhteiskunta hukkaa ison mahdollisuuden ja saa valtavan kasan uusia ongelmia, jos tämä hukataan kotiuttamisessa. He itse vapaaehtoisesti pyrkivät tänne, joten näkisin mielelläni Suomen myös hyödyntävän tilannetta jotenkin.
Voisi olla esim. tukien saaminen vastikkeellisena työsuorituksen tai opiskelun perusteella 18-60 vuotiaille miehille. Vähentäisi elintasopakolaisten määrää tehokkaasti…
Hoitamatonta metsää löytyy niin reilusti ettei hirvi ehdi popsia kaikkia rauduskoivuja. Ja koivu lähtee uudelleen kasvamaan latvan katkaisun jälkeen, mutta tukkia siitä ei tule.
Sanoisin ennemminkin että rauduskoivun määrä Etelä-Suomen metsissä lisääntyy, mutta hoidetun tukkia tuottavan koivun määrä vähenee.