Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Kuulostaa mielenkiintoiselta varsinkin tuo lepän kasvatus. Sen verran nopeasti se näyttää aukoissakin sopivilla paikoilla vetelevän, että uskoisin lyhyellä 20-25 vuoden kierrolla reilusti raivattuna tuottavan nykyenergian hinnoilla saman mitä kuusen kasvattaminen esimerkiksi 70 vuotta. Hieksen kasvatus ei voi olla kannattavaa muualla kuin tulvaherkissä paikoissa, järvien, jokien ja merien rannoilla.
Itsellä ei harmaaleppää missään kulmassa ole kasvamassa. Mutta tervaleppää myin ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Kasvoivat järven rannalla, entisessä järvenpohjassa, 30 cm vedenpinnan tasosta. Kuviolle ei oltu järven laskun jälkeen tehty mitään 60 vuoteen. Tervalepistä suurimmat olivat läpimitaltaan reilu 40 cm, osa meni lahouden takia energiaksi ja osa menevät käsittääkseni saunan lauteiksi. Tarjoukset sain jopa kahdelta firmalta. Ensin lupasivat lauteiksi kelpaaville noin 25 e/m3. Toisella kerralla laitoin, että sain tarjoukset kahdelta firmalta, haluatteko nostaa hintaa. Hinta pomppasi toisella 52 e/m3 ja toisella 45 e/m3. Sielä siis varaa on, erikoisteollisuudessa. Ala oli toki vain 0,6 ha, mutta silti siitä sai hankinnalle ihan hyvän hinnan. Toki tuohon täytyy löytyä hyvät verkostot, joita meillä on erikoispuulle rakennettu jo melkein 20 vuotta.
Nyt tervaleppää on kasvamassa kahdella kuviolla yhteensä 2 ha. Tuossa järvenpohjassa pelkästään ja eräällä pellon keskellä kuopassa, josta vesi ei virtaa minnekään. Ensin e-hakkuulla hirveä pusikko pois. Seuraavaksi mätästys, ojitus ja keskelle tehtiin pieni, mutta syvä, lampi, johon vesi sitten menee. Istutettiin viime vuonna puoliksi hiekselle ja tervalepälle 1900/ha. Viime vuonna kasvuun lähtö oli käytännössä olematonta. Kun viime viikolla kävin katsomassa niin ovat kasvaneet jo 30 cm. Eli nopeasti lähtee.
Ei risujen kanssa leikkiminen ole koskaan kannattavaa.
Mutta itsellä tuli perinnön mukana tuossa sellainen 50 vuotta koskemattomana ollut 2 hehtaarin märkä pellon keskelle jäävä saareke. Suurimmaksi osaksi järeää lehtipuuta, muutama hassu kuusi sinnitteli keskellä. Lähinnä lahoa ja vähän vähemmän lahoa leppää ja hieskoivua. Nyt paikalla on aukko, josta lähti energiapuuta melkein 200 m3/ha. Vaikka sinne jätettiin runsaasti verhopuustoa hallan takia.
Tarkoituksena olisi ojittaa, muokata jollakin tavalla ja istuttaa vuorotellen tervalepälle ja hieskoivulle, 3000/ha.Mielestäni tämän tyyppisiin energiapuunkorjuu soveltuu erittäin hyvin. Ja ei pitäisi kirottua nuoren metsän hoitoakaan ”syyllistää”. Omat metsäni ovat mielestäni hyvin hoidettuja, mutta kun aloin kunnostaa uinuvaa perintöä, 2 hehtaarin risusavotalla, niin tuttu korjuuyrittäjä katsoi kieroon, ennenkuin kuuli tarinan taustalta. Varmasti ainakin osa nuoren metsän hoitokohteista ovat tällaisia.
Paras apuhan näihin olisi oma itsensä sahan kanssa metsään leikkimään, mutta kaikki eivät vain ehdi tai jaksa. Ja loppujen lopuksi on suorittavienkin tulevaisuus parempi, kun edes pelastetaan se mitä pelastettavissa vielä on.
Itse ostin ensimmäisen palstani kolme vuotta sitten syksyn puukauppa tuloilla, noin 60 km Tallinnasta. 35 ha. Kaupassa tuli mukana kohtuullisen kuntoinen talo, jonka remontoin paikallisella yrittäjällä. Hyvää jälkeä tuli.
Kätevää mennä autolautalla yli, ajaa 60 km ja oma talo odottaa hoitotöiden suorittajaa. Tarkoitus olisi katsella tuosta ”lähistöltä” aktiivisesti tiloja lisää ja siirtää vaikka riskialtteista osakkeista tuonne.
Kaksi reissua olen tuonne jo tehnyt. Myin yhden harvennuksen, ostin lannoituksen ja annoin sahan laulaa koivu, tammi ja haapa taimikoissa viikon ajan.
Vähäinen kokemukseni sikäläisestä toimintakulttuurista on vaihtelevaa.
Itse puukaupan teko kävi ison firman kanssa helposti, mutta leimikon suunnittelu tuntui olevan vaikeaa. Kannattaa ainakin itse olla paikalla leimikon merkkauksessa, minun leimikkoni ainakin meinasi lipsahtaa 30 m naapurin puolelle. Mitäköhän siitäkin olisi seurannut? Korjuujälki oli yhtä hyvä kuin keskiverto suomalainen.
Lannoituksen taas ostin vanhemmalta yrittäjältä, joka ei tainnut olla kuullut englannista. Ajattelin, että mennään riskillä, koska ala ei ollut kuin 2 ha. Siinä sitä sitten mentiin Google kääntäjällä. 😉
Haavassa tosiaankin aika erilaisia kaato -ja mittaohjeita eri käyttäjien välillä. Nuo pitäisi olla tiedossa ennenkun kaatamaan rupee.
Eikä kyllä meinaa haapa kelvata Hämeessäkään tällä hetkellä. Soittokierrosta on tullut tehtyä. Ainoastaan A-laadusta on kilpailua, eli kelvollinen hinta. Pitäis vaan saada se suurinkin osa puista kaupaksi. Viime syyskuusta olen noille huonommille hakenut ostajaa ja eilen se löytyi, oli liian lähellä. Kuitu ja huonot tukit menee 2 kilometrin päässä sijaitsevalle kaupungin voimalaitokselle. Paremmat menee saunan lauteiksi.
jeesmies: Harvinaisia täällä etelämpänä kovat tykkytalvet.
Ei nyt ehkä koko talvia ole ollut. Mutta kyllä Hämeessä ainakin oli uuteenvuoteen asti sen verran lunta, että alle kaksi metriset männyt oli aika pulassa. Naapurin tiheässä kasvaneet koivut aina kuuteen metriin asti, osa meni jo poikkikin. Tuli noita männiköitä 8 ha ravisteltuakin. Ei ole sen jälkeen tarvinnut ravistella, voinut keskittyä tekemään perintötilan myöhästynyttä kuusikon ensiharvennusta.
Kyllähän tuo jossain varmasti onnistuu. Omilta mailta sen vähän mitä on kerätty, niin hakkuut on ennemminkin lisännyt määrää. Mummoni hallitessa vielä omaa palstaansa sielä oli eräs iäkäs, harva korpikuusikko, jota hän säästi sienien takia. Kymmenisen vuotta sitten
tila tuli minulle ja tuo hakattiin, alikasvosta jättäen. Nyt sieniä on vielä enemmän, esim. ajourissa, mummo keräsi kahdelta hehtaarilta viime syksynä koko lähisuvulle sieniä, 150 litraa.Joten ei se metsätalous sieniä hävitä. Molemmat mahtuvat samalle kuviolle!
Yli 50 metrin metsämatkoja en oo tuolla ajellu. Mielestäni metässä vähän kömpelö. Mutta pellonreunoja polttopuuksi/hakkeeksi raivatessa oikein kiva vehje. Varsinkin se vinssi, vetää vinssin ketjua pellon laidassa 20 metriä eteenpäin ja varaa toiset 20 lisää sinne, kaataa risut päälle, ketju kiinni ja kasaan odottamaan haketusta. Käytän varsinkin pieniin, ~ 5 metrin pituisiin risuihin
Ainakin täällä kanta-hämeessä olen ollut hyvinkin tyytyväinen yhdistyksen toimintaan. Kaikki toimii hyvin ja asiansa saa hoidettua. Myyn puuta sekä suoraan että mhy:n kautta, hinnasta riippuen. Varsinkin pienemmissä erissä erittäin käyttökelpoinen tuo yhdistys. Erikoispuiden osalta asenteet ovat kylläkin valitettavasti aivan kivikaudelta. Niissä en edes kysy yhdistykseltä mitään.
Jani: Aitaat sen alueen kahdessa osassa, siten että polkua pitkin pääsee kulkemaan jos epäilet että taimet eivät ilman aitausta hirviltä selviä. Ainakin nuilla muovinauhoilla aitaaminen on loppupeleissä niin edullista että kustannukset ei silti tule mahottomiksi.
Juu noinhan se periaatteessa menee, eikä tässä kustannuksista ole kysymys.
Nämä ”kaupunkilaisnerot” vaan tehtailevat kaiken maailman valituksia kaupungille ja sitten aina tutkitaan mitä turhimpia asioita.
Esimerkiksi tuon paikan lähellä olevan aukon keskelle piti jättää ~15 lahon harmaalepän ryhmä ”paikallisesti arvokkaana pienmaisema kohteena”. Sitten kun niitä siitä myrskyillä yksi kerrallaan kaatuili niin oli taas lehdessä mielipiteitä, kun kaatuneet puut makaavat polun päällä. Jonkun vihaisen soiton sain noista henkilökohtaisestikin. Sitä paperinpyörityksen määrää, että sai ne loput säilyneet sieltä kuusentaimien päältä kaataa.
Tammelle suunnittelemani kuvion aitaus onneksi onnistuu, mutta pihlajalle suunnittelemani kuvio sijaitsee vl-alueella. Alueen yksi merkittävimmistä poluista kulkee tuon aukon läpi. En tiedä miten koiran taluttajat tähän suhtautuisivat 😀