Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Ai? Kyllä tuo minulle oli aivan uutta. Lähinnä mänty ja lehtipuut ovat kärsineet, kylläkin aivan eri syistä
Tuota noin näin asiasta tietämättömänä(onneksi) niin mistä ne hallintokulut muodostuu? Mikä niistä tekee niin suuren?
Kuivuuskin saattaa aiheuttaa tuota. Varsinkin kivisillä ja kallioisilla paikoilla noita näkee. Taimet eivät ole tuhoontuomittuja, kasvavat vain hitaammin. Sitten myöhemmin noissa paikoissa tulee kylläkin kuusen kanssa ongelmia. Yleensä tuollaisiin paikkoihin syntyy myös siemenestä mäntyjä. Jätä niitä sinne jolloin ne voidaan jättää harvennuksessa huonojen ja epävarmojen kuusien sijaan. Jos alueet ovat pieniä, niin ei ongelmaa. Jos taas istutusalueella ko. paikkaa esim. yli 0,5 ha niin suosittelisin kivisien/kallioisten mäkien istutusta männylle.
Vaikea noilla tiedoilla on päätelmiä ylihinnasta tehdä. Ensinnäkin sijainti vaikuttaa huomattavasti hintaan. Jos Keski-Suomea korkeammalla niin sitten on kova hinta. Joutomaata toki on paljon. Sekin vaikuttaa, millaisessa kunnossa metsät ovat. Jos hyvässä kunnossa, oikean ikäisiä, ajallaan harvennettuja, oikeat puut oikeilla pohjilla, hyvät tieyhteydet, ojat auki, isot kuviot, …. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Onkohan alueella mahd. tulossa mökkejä/asuntoja? Jos siihen saa myytyä, niin voi olla jopa hyvin kannattavaa.
Ei kaikki ole niin yksinkertaista kuin näyttää.
Silti jos on ollut muitakin ongelmia niin on paljon mahdollista olla väärinkäytös.
Myös jonkinverran löytyy jättipihlajaa onko olemassa tarvitsijoita
20-30 sm pihjajarungoille? Pökkyjen pittudet tosin ovat alle 3m.Alle 3m ei suinkaan ole ongelma suurimmalle osalle toimijoista. Jos yli 15 pätkää niin kannattaa tarjota Fiskarsille. Pro puu Päijät-Hämeessä, kannattaa tutustua. Tai jos intoa riittää niin joka nurkallahan noita pieniä puuseppäfirmoja on.
Näin on!
Välillä tällä alalla törmää kyllä todella vanhaan ajatteluun. Suvun aikoinaan perustama tervaleppä viljelmä tyrmättiin täysin. Hyvä kun ei ollut neuvojat tallomassa niitä maahan. Nyt minä olen jo ensimmäiset laadukkaat tyvet saanut tuolta myydä puusepille.Mutta sitten asiaan:
Mahtaako Metla olla tehnyt tutkimuksia seuraavista aiheista:
1. Onko mahdollista jalostaa hirville kelpaamaton mänty/rauduskoivu?2. Onko mahdollista saada männyn vuoden koko kasvu saada kohdistettua samaan kasvaimeen? Nythän jos on kylmä kausi välissä niin se lopettaa kasvun. Kun lämpötila nousee niin se aloittaa uuden kasvaimen.
3. Olisiko mahdollista jalostaa juurikäävälle kelpaamaton kuusilajike?
Jos on tutkittu niin hyvä on, jos ei niin syytä olisi.
Paras keino on ajoittaa uudistaminen kannan mukaan. Kun myyrähuippu lähestyy niin silloin aukkoa kauppaamaan. Kun taimet ovat aukossa niin kanta on jo ehtinyt romahtaa.
Toki aina ei voi valita milloin tekee aukon: tuhot, puunhinta ja kysyntä. Olen huomannut, että pahimmat tuhot tulee heinäisimmille ja kosteimmille paikoille. Tätä vastaan voi taistella teettämällä hyvän maanmuokkauksen ja pitämällä heinät poissa taimien ympäriltä.Jos niitä kuitenkin joutuu pyydystämään niin tässäpä keino, joka ei kuitenkaan metsään sovellu paitsi jos tie on aivan vieressä. Letkulla auton pakokaasua käytävään. Lähtee myyrät äkkiä! Pihassa toimivaksi todettu. Julmaa, mutta tehokasta.
Tuli mieleen jonkinlaista viritelmää nestekaasusta? Täytyy ruveta ideoimaan.Voisi tuota hhaapaa kokeilla, kun on palsta missä ei koivu pysy pystyssä. Suoraa Vanajavedeltä käy puhuri jos lännestä tuulee. 48 vuotta ikääkin jo. Täytyy olla tarkkana ettei ole laatutyvet kohta maassa.
Kanta-Hämeen alueella ei omissa metsissä onneksi tuhoja näkynyt. Urjalan palstalla sen sijaan on noin 20 mottia/ha 50v tukkia nurin. Toisaalta en tiedä oliko ne tästä vai siitä edellisestä. Sen verta hurjia konkeloita oli, että itse en uskalla korjata. Täytyy tarjota harvennukseen. Ja kuinka ollakaan, kuusikossa.
Jees. Kasvaako sinulla paljon vielä muuta kuin haapaa? Meneekö hhaapa helposti nurin?
Pätkii, pätkii. Viestin lähetys jostain syystä niin hidas, että ei malta odottaa. Sitten lähtee monta viestiä.