Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Haluaisin edelleen kuulla jk-uskovaisten mielipiteet ja torjuntakeinot kirjanpainajiin. Ottaisin mielelläni opiksi.
Yksi iso kysymys jatkuvassa on jäänyt mietityttämään. Miten menetellään kirjanpainajien kanssa? Niitä ei nimittäin mikään pienaukko pysäytä. Loppuuko jatkuvan kasvatuksen suosio etelässä hyönteistuhojen lisääntymiseen? Suurimmassa vaarassa iäkkäät kuuset, joita jk:ssa löytyy.
Miksi Saksa ei kelpaa? Saksasta löytyy paljon hyvin samankaltaista ilmastoa kuin Etelä-Suomesta. Vuoristoissa jopa kylmempää.
http://www.globalbioclimatics.org/plot/diagram.htm
Vertailkaa sieltä. Huomioikaa se, että tällä sivulla olevat mittauspaikat Saksassa taitavat melkein kaikki sijaita laaksoissa. Kesät melko samanlaisia, talvissa eroja alueesta riippuen.
Ja jeessille takasin senverran, että jaksollisessa pitäisi harventaa kiertoajassa max 2 kertaa. Jatkuvassa on tarkoitus harventaa lukemattomia kertoja. Erikseen on sitten toki 100v kuusikkonsa harventavat ”maisemansäästäjät”. Lisäksi jaksollisessa korjataan isompaa puustoa=suurempi riski vaurioille. Ja samalla pitäisi hakkuussa vielä kasvatettava puusto säilyä ilman osumia. Olen kopista päässyt kuusikon harvennuksia seuraamaan ja vaikea kuvitella miten sielä voisi taimiainesta säilyä.
Ei metsätalous ole näin vaikeata. Saahan sitä kokeilla kaikkea kivaa uutta. Veikkaan, että suuri osa nyt mahdollisesti jatkuvalle kasvatukselle vaihdettavista metsistä tullaan 20-60 vuoden kuluessa hakkaamaan aukoiksi tai unohtamaan oman onnensa nojaan.
Jatkuva kasvatus saattaisi edes jotenkin sopia omatoimiselle mo:lle, joka hankintana hakkaisi ilman suuria korjuuvaurioita. Älkää vain luulko, että tehokkaassa jatkuvassa kasvatuksessa raivaussaha pölyttyy nurkassa. Mallia pienaukoista voi käydä haistelemassa vaikka vanhoja kuusikoita sisältävällä luonnonsuojelualueella. Osa taimettuu, osa taas ei. Taimettuneet aukot ovat usein täynnä lehtipuuta olevia ryteikköjä. Jos tuottoa halutaan niin raivata pitää ja useasti, koska taimet kasvavat hitaammin. Metsurin käyttö näillä kohteilla tulee myöskin olemaan kallista. Metsuri joutuu juoksemaan käytännössä koko alueen läpi, vaikkei poistettavaa ihan hirveästi olisi.
”Täälä on niitä jotka ”tietää” että se ja se metsä vuonna 25-33 oli harsintahakattu ja ei ole kasvanu sen jälkeen juur mitään, paljonko silloin oli aukkohakkuita ja istutettuja aloja pottitaimilla tai vaikka ihan kuokkaistutettuja paljasjuuritaimilla? Tästä voi jokainen päätellä että jokainen metsähehtaari on ollu aivan paskaa viime vuosien päätehakkuisiin saakka, vai paljonko silloin kasvatettiin jaksollisena, hä?”
No esimerkiksi minä voin sanoa tietäväni. Asioista löytää tarkat muistiinpanot kantatilan osalta tuolta ajalta. Ehkä se mittaaminen ei täysin tarkkaa ole ollut, mutta suuruusluokka lienee kohdallaan. Ei ihmiset ennen tyhmiä olleet. Kaivoinpa nuo paperit esiin ja nopeasti vilkaistuna 30-luvulla keskimääräinen kasvu noin 4,5m3. Harsintahakkuut onneksi lopetettiin meillä -48. Sen jälkeen ne metsät on vähitellen uudistettu. Nyt vuotuinen keskikasvu 9m3. Siinä on itselleni aivan tarpeeksi todisteita. Haluanko palata viiteen mottiin? En.
No näinhän se asia on! Ei sitä kukaan voi kiistää. Samantien voitkin perustaa sille kuuluvan ketjun sen sijaan että kuitenkin kohtuullisen hyvää ketjua sillä spämmäisit.
Rauha, rauha. Katsokaa sitä otsikkoa ja pitäkää itsenne edes jotenkin aisoissa. Ei tässä ketjussa pitänyt keskustella maailman globaaleista ongelmista, vaan siitä voiko jatkuva kasvatus olla kannattavaa ja miten toteutettuna. Taitaa olla perjantain nollaukset yhdellä l:llä, kuten eräs maamme eturivin urheilijoista totesi? Jos joku pystyy liittämään maailman globaalit ongelmat tähän perustellusti niin nostan hattua!
Tenulta haluaisin tietää, että kenellä tässä maassa on satojen vuosien kokemus tästä? Sinulla? Kujalalla?
Kiitos suorittava vinkistä! Kahdella onkin jo semmonen reikä isossa metsässä, ehkä 40 metriä halkasijalla. Pysyyköhän jatkuvan kasvatuksen vyöhyke muutenkaan pystyssä järven rannalla? Tuuli osuisi lähinnä lännen ja luoteen väliltä.
Suuressa mittakaavassa ei itselle sovi, koska metsästä on saatava oikeasti tuloa.
Onko kellekään vielä hakattu näillä ohjeilla? Sopisiko mökkialueelle vaihtoehdoksi aukolle? Neljän mökin vieressä ja väleissä 90 vuotias kuusikko, jota pitäisi jotenkin uudistaa. Aukkoa en haluaisi, koska vuokralaiset on kehunut ympäristöä eikä se siihen muutenkaan rantamäelle sovi.