Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
”Ranelle vastaua eiköhän Leoolanliitto.
Ollut aikanaan läheistä sukua .MTK.
Miettikää teisivätkö töitä samoilla palkoilla.
JA työehdoilla paperiduunarit ja metalliduunarit.
Eiköhän keskituntiansiot ole vähäntoista luokkaa.
Myös työehdot .TES ,sopimuksessa.”Asiasta en tiedä pätkääkään, mutta kannattaisi opetella edes hieman kirjoittamaan vaikka metsuri onkin. Pidemmän päälle jos aikoo täällä palstalla kirjoitella, niin ei tuosta nyt oikein ota selvää. En yhtään ihmettele jos muilla aloilla nauretaan metsurit pihalle jos keskiarvo kirjoittamisessa ja luetunymmärtämisessä on tätä tasoa.
En tavoittele metsästä korkoa. Korko on vain mahdollinen laskentatyökalu yksittäisten investointien arviointiin. Tavoitteena on raha. Kaupassa ei voi korolla ostaa. Puustopääomaa kannattaa kerätä ja myös käyttää. Vanhat, sairaat tai heikkolaatuiset kuviot varsinkin hyvillä maapohjilla ovat kaikkein huonoimpia säilytellä. Panostukset sinne missä puu kasvaa.
Tuosta uudistamisesta puhuttiin. Kyllä se vaan on investointi. Voit valita erihintaisia taimia tai puulajeja. Metsä syntyy välillä ilmankin taimia. Maanmuokkaus ja viljely ovat metsätalouden kannattavimpia investointeja.
Tuottoahan sieltä metsästä haetaan. Tämä vaan on todettu juttu, että se jatkuva ei kannata pitkää aikaa. Ekat kaksi hakkuuta varmasti tili ja mieli on hyvät. Täällä on vähätelty vanhoja kokemuksia. Biologia ei valitettavasti muutu sadassakaan vuodessa.
Yritän hakea sitä hyvää tulosta jalostetuilla taimilla/siemenillä, taimikonhoidolla ja lyhyehköllä kiertoajalla. Nyt perustettavat koivikot voidaan todennäköisesti hakata 30v. Kuusikot noin 50v.
Toki metsätalouden pitää muuttua ajan mukana. Omaankin pakkiin on pakko löytää jotain uusia keinoja. Syrjässä voi jatkaa aukoilla, mutta kaikenlaiset rajoitukset (esim. maisemaluvat) omalla kohdalla haittaavat metsänkasvatusta. Yhteensä noin 35 ha tuota aluetta. Kunnan virkailijan riviväleistä oli jo hieman luettavissa, että jk-lupaa olisi mahdollisesti tulossa. Jossain on luvan aukoksi saanut, toisaalla taas ei. Siellä on sitten harvennettu 90-v metsää yms.
Ensinäkään kemera ei ole taimikonhoidon tekemisen tai tekemättä jättämisen takana. Se, joka hoitaa omaisuuttaan niin hoitaa sitä tuilla tai ilman. Jos muutoksia kemeraan halutaan tehdä niin järkevintä olisi ottaa tukea nuoren metsän kunnostukselta pois ja siirtää sitä esim. alle 10 v taimikoihin. Näin varmistetaan laatu.
Toimipisteiden määrä ei toki kerro kaikkea, vaan henkilöiden määrä. Mutta eikö silti esim. uusien tuotteiden tutkimukseen tuolta liikenisi rahaa? Suomen pitäisi muutenkin miettiä kannattaako tutkia koivunlahokuoriaisen pilkkujen määrää vai uusia innovaatioita.
Jesse mitä hakkuutapaa luulet käytettävän kun kuitenkin suuri osa haluaa metsästä irti juuri sen hetkisen parhaan mahdollisen tilin?
Tulevaisuutta ei voi ennustaa ilman jonkin näkoistä tietoa menneestä. Ei toki pidä olettaa toimittavan samoin, mutta siihen on riski ja mahdollisuus olemassa.
”UPM ilmeisesti tekee vastaavan liikkeen puolestaan Itä-Suomessa. ”
Onko näin? Tämänkö takia Bonvestalla on bileet Kainuun ja Pohjois-Karjalan osalta?
Ei välttämättä lopeta. Ajaa vain oman organisaationsa alas. Jos tarvetta on, tulee varmasti hankkimaan puuta yhteistyökumppaneilta. Kieltämättä huolestuttava kehitys.
Tuosta tilakoon kasvattamisesta. En usko sen toimivan käytännössä. Muutama syy tuolla jo tuli. Nykyisellään ”yli”ison tilan hankkiminen ei kannata. Hinnat ovat niin korkeat, että velka kasvaisi suureksi. Ja ainakin Etelä-Suomessa palstat ovat pieniä ja hajallaan. 20 ha:n palstat 100 eri paikassa-> ei onnistu. Itekkin olen vähän läheltä myyntiin tulevia tarkkaillut. Viimeisenä viitenä vuotena ei edes 10 tilaa: kuusta vt:llä, tyhjiä heinikkoja………….
Sitä paitsi omalla työllä etelässä voi elää jo muutamalla sadalla metsähehtaarilla.
Kaistalehakkuu on mielenkiintoinen menetelmä. Siinä on potentiaalia. Kuivilla kankailla voisi toimia todella hyvin. Omilla mailla tehtiin ennen minua kaistalehakkuu. 100-vuotias männikkö hakattiin. Kuviota ei ollut nuorempana uudistettu, koska niin kivinen tuorekangas, että istuttaminen aivan toivotonta. Kylvön toimiminenkin oli kysymysmerkki.
Kolme 60 metrin levyistä kaistaa tehtiin ekana. 10 vuoden jälkeen laitettiin kaistojen välit matalaksi ja kylvettiin koivulle, jotta saadaan kuvio samaan rytmiin. Kaistaleet onnistuivat melko hyvin. Taimikonhoidon jälkeen löytyi melkein 3000/ha mäntyä. Koivuja vei hirvet, mutta niitäkin löytyi th:n jälkeen 1500/ha. Epätasainen se on kivisyyden takia, mutta saatiin uudistettua hyvin. Harvennettiin 3 vuotta sitten 26 ja 16 iässä. Laatukin on yllättävän hyvä männyllä, vaikka siemenet vain vierestä.
Noiden geotiffien avaamiseen ilmeisesti tarvitaan joku erillinen ohjelma. Se on jännä ettei ohjelmaa löydy helposti latauspalvelusta. MML:sta tai metlasta voisi kysyä. Onko joku saanut toimimaan?