Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Me ollaan täällä kylällä ostettu yhteishankintana tämä yhdistelmä.
6×6 on ja siihen itse rakenneltu kärry, kun eräältä isännältä metallityöt sujuu…On ehdottomasti kannattanut. Tänä talvena ei ole montaa työpäivää ollut käyttämättömänä. Kaikkea järeiden tuulenkaatojen korjaamisesta aikaisten ensiharvennusten energiakuormiin.
Itsellä on vaihtoehtoina myydä pystyyn tai tehdä hankintana ja ajattaa naapurilla/ ajaa omalla traktori+juontokouralla/ mönkkärillä. Vaihtoehtoja siis riittää. Mönkijä ollut käytössä varsinkin kivisissä paikoissa ja soilla ja tietenkin tuulenkaadoissa.
Vaikka naapureita ollaan ja hyvissä väleissä niin viitosella ei puu liiku…
Täälläpäin jotkut ovat keksineet suorastaan nerokkaan tavan pelata korkean riskin sijoitusta. Kaupungin laitamailta ja potentiaalisilta laajenemiskohteilta ostetaan metsää, jos sitä sopivalla tai korkeallakin hinnalla löytyy. Metsä laitetaan kasvukuntoon heti huonomman vaihtoehdon varalta. Sitten vain toivotaan kohteen kaavoitusta seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.
Eihän siinä mitään väärää ole, jos ei satu olemaan päättävässä tai ”hyvässä asemassa” ko. asian suhteen.
Eikö puulajin valinta ole pielessä, jos se ei kasva laadukkaasti? Nämä männyn laatuongelmat ovat vältettävissä oikealla puulajin valinnalla (poislukien aina ongelmia tuottavat suot).
Omilla maillakin on yksi kuvio rehevää suota, jossa on laatu vähän siinä ja tässä. Männyillä on ikää 35 vuotta. Olen sitä itse harvennellut silloin tällöin laadun mukaan. Seuraavan harvennuksen jälkeen jäljelle jäänee ihan tukkia tuottava metsä. Runkoja on nyt vajaa 1000 jäljellä.
Olet siinä tapauksessa ottanut asian ehkä hieman liian kirjaimellisesti. Keskustelu täällä on monesti kärjistettyä ja jopa töykeää, mutta siihenkin tottuu. Anna takasin vaan samalla mitalla!
Siinähän vaan sanottiin, että tänne ei haluta harmaan talouden vinkkejä. EIkä se varmaankaan ollut tarkoituksesi.
Jotkut puusepät ostaa haluamansa puut ja sahaa/sahauttaa itse. Haluavat hyödyntää hyvät puut kokonaan. Meiltä myytiin 110 vuotiaasta tiheästi kasvaneesta kulomänniköstä eräälle puusepälle. Hänen kanssa käytiin valitsemassa ne harvat kelpaavat. Ite kaadoin, naapuri ajo ja traktorilla firman hallille. Loput puut myytiin päätehakkuuna.
Eikä ollut karsittua, vaan alussa tiheästi ollutta.
Kyllä se metsän omistaminen kannattaa edelleen, kun osaa ja haluaa kehittää toimintaa ja hakea sitkeästi sitä parempaa tulosta.
Hyvä hoito, aktiiviset hakkuut ja lyhyt kiertoaika. Siinä on resepti kannattavuuteen. Varsinkin jos oma kunto ja motivaatio riittää töiden tekemiseen.
Jos meinaa metsää ostaa niin tarkkana pitää olla. Hyviä kohteita etenkin alakanttiin arvioidut päätehakkuuvaltaiset palstat, huonokuntoiset nuoret metsät/taimikot ja rehevien pohjien taimikot. Ja aina kannattaa kiertää läpi.
Eihän tämä mikään lottovoiton veroinen homma ole, mutta hyvin tulee toimeen eikä silti tarvitse säästää.
Nyt olisi Koskisella oikeasti paikka toimia, kun tulevaisuus politiikassa ei ole vaakalaudalla. Fiksu mies ainakin on, tunnen etäisesti.
RR voisi jo vähitellen siirtyä kapulakielestä hieman käytännön läheisempään keskusteluun. Kyllä se ”Metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen…” on kuultu jo aivan tarpeeksi usein. Ei metsänkasvatus nyt aivan noin hankalaa ole.
Itse ajattelen metsätilaa kokonaisuutena, jonka kokonaistuotto ratkaisee. Tästä kuvioiden tasolle vietynä ja hieman sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että hyvien pohjien tuotto pyritään pitämään mahdollisimman korkeana (oikeat puulajit, hoito, lyhyehkö kiertoaika). Huonommat kuviot (hankala paikka, huono suo, kalliota, liian kivinen) voidaan pitää hieman kevyemmällä tavoitteella käyttämällä luontaista uudistamista männylle, kevyttä hoitoa ja pidempää kiertoaikaakin. Panokset kannattaa laittaa sinne, missä puu kasvaa nopeasti ja/tai laadukkaasti.
Kyllä se näin on! Pitäisi metlaltakin joku löytyä kuka ehtisi tämän tekemään.
Motti-ohjelmankin käyttö kuusen osalta on melko lailla turhaa kun kiertoajaksi ehdottelee tyyliin 70v.Kasvumallit pitäisi tietenkin laatia hyvän kustannustehokkaan metsänhoidon pohjalle. Ei huippukuvioiden vaan normaalin hyvin hoidetuille metsille. Jos malleista jää jälkeen huonolla hoidolla se on jokaisen oma ongelma. Tai sitten voisi tietojärjestelmiä varten luoda hoidetun ja hoitamattoman metsän kasvumallit selkeästi erilleen.
Niin ei kai siinä mitään vikaa olekkaan. Joillain metsureilla täälläpäin ainakin tuntuu olevan halu omistaa se kaikkein tehokkain saha. 490 on hyvin toiminut ja tehoa riittää aina myöhästyneeseen taimikonhoitoon ja kunnon ennakkoraivaukseen asti