Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Yleisistä käsityksistä poiketen rehevillä turvemailla hieskoivusta saa ihan hyvinkin jopa tukkia. Muutama vuosi sitten hakattiin 2 kertaa harvennettu hieskoivikko, tukiksi kelpasi. Varmasti voi olla hieman kannattavampaa energiatiheikkönä pitää, mutta pienestä suo pinta-alasta johtuen olen harventanut muiden kuvioiden kyljessä. Mukavamman näköisiä. Hieskoivikon jälkeen voikin sitten laittaa kuusta hyvällä maanmuokkauksella.
Harvenna ilmanmuuta jo pelkän maiseman takia!
Itsellä pyörii joinakin keväinä melkoinen istutusrumba, jos on aukkoa tehty. Istuttajina minä+yleensä vaimo ja avut suvun koululaisista, jos kerkiävät. Vuosi vuodelta joutuu muuten koululaisten palkkaa iän myötä nostamaan :). Toki maksan mielelläni nuorille, kun ihan innokkaasti kuitenkin tekevät töitä hyvällä asenteella.
Yleensä koitan melko tarkkaan arvioida kartoista taimimenekin, vähentämällä alasta ”vaikeat” kohdat. Logistiikka hoituu mönkijällä. Taimia tilaan aina hieman tekemääni arviota enemmän, jotta eivät lopu kesken. Jos niitä jää yli, niin ne päätyvät täydennykseksi johonkin vanhempaan taimikkoon, aina sieltä joku aukko löytyy.
Kyllähän niitä yli metrin rauduksiakin kasvaa. Hirvituhoalueilla niiden laatu vaan on niin huono, että koivulle uudistaminen istuttamalla ei kannata, jolloin seurauksena on kuusen yleistyminen.
Toisaalta omissa metsissä en ole kylläkään merkittäviä tuhoja havainnut koivuissa, joita on istutettu kymmeniä hehtaareja. Syynä lienee suhteellisen pieni matka asutukseen ja teiden läheisyys. Nyt on kokeilussa 5 ha luontaisena uudistamisena koivulle, ainakaan vielä 2 metrin pituudessa ei tuhoja.
Silti meillä on pitkittynyt hirviongelma, joka on vaarallisesti muokannut mielipiteet pelkän kuusen istutuksen puolelle. Varmasti monessa paikassa lehtipuut/mänty onnistuisi, mutta ”kun oon kuullu et hirvet vie”.
Kokenut istuttaja laittaa 1500-2000 tainta päivässä tasaiselle kankaalle, jos taimien logistiikka sujuu hyvin.
Tänä keväänä oli aukko niin kiviä täynnä, että mäntyä ei meinannut saada edes 500 päivässä maahan, kun joutui paikkaa etsimään ja maata siirtelemään. Siitä lähti kuusta vain 90 m3/ha, mutta meinasi lahota pystyyn niin oli pakko hakata. Kylväminen ei tullut kysymykseen, koska rehevä mäki. Nyt sinne on jotenkin saatu 1500 mäntyä maahan, toivottavasti puskee lehtipuuta kivenkoloihin.
Tuhka sopii kaikille soille sekä turvekankaille
http://www.metla.fi/tapahtumat/2011/sum-seminaari/esitykset/Moilanen.pdf
Järvessä vedenlaadun heikkeneminen ei välttämättä johdu ( ainoastaan) turvetuotannosta. Esimerkiksi isot peltojen ojitukset, suuret avohakkuut ja niiden maanmuokkaus sekä laajat soiden kunnostusojitukset saattavat myös heikentää järvien tilaa.
Miten koivu kasvaa kuitukokoon istutuskuusen saavuttaessa puoli metriä? Istutuskuusella puoleen metriin menee pari vuotta. Sehän vaatii jo melkein eukan kasvunopeuden.
Jos jesse kerrot miten koivun saa noin nopeasti kasvamaan, niin siirrynkin uudistamisessa lyhytkiertoviljelyyn, jossa kuitukokoiset koivut hakataan viiden vuoden välein.Siis Jesse sitä lehtipuuta raivataan pois jos istutetaan tyyliin 1800 hehtaarille. Jos istutetaan harvaan niin kuin täällä on mietitty, 1000-1500 niin silloinhan sitä koivua mahtuu joukkoon enemmän.
Harvaan istutus voisi olla kannattavaa juurikäävän valtaamilla mailla jos aivan väkisin haluaa kuusta istuttaa, mutta muuten en ainakaan alle 1200 istuttaisi vaikka kuinka olisi kivistä.
Tänä keväänä on omilla aukoilla ollut poikkeuksellisen hyvää jälkeä! Sanoin, että voi laittaa laskuun tunteina kunhan ei ihan taukoiluksi mene. Mättäät ovat siististi tiivistettyjä, tarpeeksi matalia mutta laajoja.
”On myös esitety huolestuminen koivun vähäisestä kasvatuksesta. Tuontipuusta taitaa olla vähintään puolet koivua, josta maksetaankin Venäjälle parempi hinta kuin kotimaisesta. Koivun kasvattaminen kotimaan hinnoilla ei kyllä lyö leiville. Jos sama hinta maksettaisiin, kuin tuontipuusta niin sitten voisin kiinnostua. Kummallisia ajatuksia nämä pakkopuheet tilanteessa, jossa tuontipuusta maksetaan korkeampaa hintaa, kuin kotimaisesta. Tämä hintasuhdehan jo osoittaa, että kotimaisesta puusta on ylitarjontaa. Pakollako ylitarjontaa pitäisi vielä nostaa?”
Näitä valituksia nousee tällä palstalla oikeastaan joka kuukausi. Onko se vaikeaakin ymmärtää, että 20 m3 tienvarsi eriä ei voi verrata suuriin laivalasteihin?
Ratkaiseva hinta on vasta kun puu on tehtaan laanissa. Eli jos lähdemme vertaamaan suomalaista tienvarren hintaa niin verrataan sitä venäjän tienvarsihintaan. Aivan…sitä ei ole tiedossa…