Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
”Suomessakin on ylläpidettävä luontokohde, Aulangon kansallispuistoa Hämeenlinnassa hoidetaan aktiivisesti ja pidetään kunnossa. ”
Näin on ja se onkin hieno paikka, suosittelen. Ja tuskin sieltä hirveästi tuholaisia leviää.
Edelleen olen sitä mieltä, että Suomessa on niin paljon hoitamatonta metsää, että varsinkaan ylimääräinen kuusi -ja mäntylahopuun jättäminen parantaa luonnon tilaa juurikaan, koska sitä löytyy yleensä jonkun verran normaalistakin talousmetsästä.
Sen takia suurin osa suojelualueiden reunoista on ymmärrettävästi hakattu aukoiksi. Suojelun kannattavuus varmaan hieman laskee jos se on aukolla ympäröity?
Keski-Euroopassa suojelualueita ja kansallispuistoja pidetään ihmisiä varten. Toisin sanoen häiritsevät tuulenkaadot korjataan pois. Noissa puistoissa suunnistaneena voin kertoa niiden olevan todella mukavia vrt. Suomen suojeluryteikköihin. Voisiko tätä harkita jossain määrin Suomessakin?
Tottakai sillä on, koska kuljetusyhteydet ovat hyvät, leimikko on siten kesäkorjuukelpoinen. Lisäksi tältä palstalta on alle 10 km lähimmälle sahalle.
Tuokin uutinen ei kerro, missä. Ja lisäksi puuta on omalla leimikollani 450 m3 hehtaarilla.
63 tarjottiin viime viikolla valtatien varressa olevasta tukkikuusikosta, joten ihan kohtuullista. En tule sitä myymään, jos ötökät vain ovat kiltillä tuulella. Se onkin sitten se ainoa todellinen riskikohde.
”Nykyinen sekava tilanne puukauppatarjouksissa on hyödyttänyt ostajapuolta koska myyjä ei tiedä varmasti mikä tarjouksista on lopulta paras.Tästäkään uudistuksesta ei ole hyötyä jos kaikki eivät ota sitä käyttöön.”
Totta. Tällä hetkellä ostotarjousten vertailu itse on hyvin vaikeaa, varsinkin harvennuksilla. Päätehakkuilla se vielä jotenkin onnistuu. Ja jos pakettiin lisätään jonkun osalle vielä pikkutukkia tai pylvästä yms., niin vertailun suorittaminen itse onkin jo ihan kunnon matematiikkaa.
”On täysin selvää, että keskimääräiset kulut puun tuottamisessa teollisuuden tarpeisiin nousevat tila- tai kuviokokojen pienentyessä”
Eipä se nyt näin selvää olekaan. Jos pieniä kuvioita ja työvaiheita yhdistämällä saadaan isompi leimikko, niin se on parempi kuin yksittäisen kohtuullisen(alle 5 ha) kokoisen kuvion sisältävä leimikko.
Ja toisekseen teollisuuden toiminta edellytysten takaaminen kuuluu virkakoneistolle ja päättäjille, toivottavasti he siinä vielä onnistuvat. Mutta puuntuottajana ja metsänomistajana minua ei kiinnosta juurikaan kuviokoosta (muka) aiheutuvat kustannukset teollisuudelle vaan omat tuloni. Sen sijaan markkinatalous pitää huolen siitä, että isommista eristä saa paremman hinnan.
Kannattaa jo varhaisessa vaiheesssa ehdottaa vaihtomaan saamista. Rahallinen korvaus tulee olemaan surkea. Edellisessä suojelussa isäni sai vaadittua vaihtopalan pienien rahojen sijasta.
En ihmettelisi vaikka lupaviidakon takia lisääntyisikin. Ostin viime vuonna metsätilan, jossa olisi ollut hyvää mökkirantaa jonkunlainen pätkä. Rakennusluvan sain, mutta sitten kun kerrottiin se kaikkien muiden papereiden määrä, niin jätin asian odottamaan sopivampaa ajankohtaa. Vuokramökkeihin olin valmis sijoittamaan, mutta jäi nekin työtunnit tekemättä lupaviidakon takia. Ei tarvitse ihmetellä rakentamisen laskua.
”Johdannaissalkun tuotto 5;ssä kuukaudessa +141%!
SEG olis ostohinnoissa, target price 8,3 € ”
Kerran se sijoittaminen on noin helppoa ja varmaa touhua, niin eikö metsästä kannattaisi rahoja siirtää sinne? Metsästä et nimittäin noita prosentteja saa vaikka kuinka olisit harventamatta.
Puun takaa:
Nykyään on iäkkäiden metsänomistajien palveluiksi tarjolla paljon apua ja neuvontaa sitä halutessa. Se on tärkeää väestön ikääntyessä. Silti näkisin paremmaksi vaihtoehdoksi sukupolvenvaihdoksen tai jopa metsien myynnin kuin ”väkisin” hoitamisen. Toki ymmärrän tunnesiteet, jotka saattavat estää metsän myynnin ulkopuolisille. Sitten aikoinaan toivon itsekin jatkajan löytyvän suvusta.Tämä katkontauudistus olisi todella tervetullut. Se korostaa metsistä huolehtimisen merkitystä. Lisäksi se mahdollistaa esimerkiksi paremmat toimintaedellytykset laadukkaan rakennuspuun kannattavaan kasvatukseen. Jos tämä systeemi lähtisi kunnolla lentoon, niin kaikkein arvokkaimmat ja järeimmät tyvet olisi mahdollista saada samalla pystykaupalla erikoispuuksi. Toisaalta kuitua tarvitsevat isot firmat eivät tulisi tyytymään pelkkään kuidun ostajan rooliin, vaan ne vaativat koko kaupan väkisin itselleen.