Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Itseasiassa laivaa nimeltä metsäteollisuus on jo aika tehokkaasti saatu käännettyä pelkästä sahaus+paperi konseptista monipuoliseksi tuotteita, kemiaa ja energiantuotantoa harjoittaviksi monipuolisiksi yhtiöksi.
Voin vaikka lyödä vetoa, ettei se ihan 40 vuodessa etelässäkään kuusi kasva järkevään päätehakkuukokoon. Voin toki olla väärässäkin, ja jos olen niin haluan sellaisia maita itsellekin. Ja jos luontaista uudistamista meinaat, niin monella kohteella lyhyemmän kiertoajan etu hukkuu laatuvaurioihin ja hitaaseen kasvuun.
Ainakin aika kunniakkaalta rahan tuhlaukselta näyttää tuossa kylällä oleva 80 vuotias jatkuvalla käsitelty järeä tukkimetsä. Siinä on tikkua ristiin ukkosten jäljillä jo enemmänkin.
Kyllä minulle ainakin tukin polttaminen sopisi. Päätehakkuista tulisi valtava kisa ja tukin hinta niukkuusartikkelina ampaisisi pilviin.
Koivun tyvitukeista on tiedä, mutta perus koivutukki oli omalla aukolla 43, tosin melko pieni erä. Joku kertoi saaneensa 46 puhtaasta koivikosta.
Jos männyllä jatketaan pääasiassa niin näen tuossa tapauksessa käsittelyn aika turhaksi. Jos taas on tarkoitus kuusta suosia tulevaisuudessa niin laittaisin ainetta, ainakin kuusten kannoille
Se on jännä, miten leimikot VOIVAT jäädä kesken. En ole nimittäin täälä etelässä päin kuullutkaan tuollaisesta, eikä ole omallekaan kohdalle osunut. Aika huonojakin ensiharvennuksia on kuitenkin hakattu. Kannattaisiko jo hieman nöyrtyä ja hakea mahdollista ongelmaa myös omista toimintatavoista? Kehittyminen ja analysointi on yksi menestyvän yrittäjän tunnuspiirre.
”Varsinainen viesti on kuitenkin se , että näihin epävarmuustekijöihin on syytä varautua . Parhaiten se onnistuu terävöittämällä toimintoja metsiä uudistettaessa .On estettävä hoitorästien syntyminen ja unohdettava hetkeksi jopa ns laatupuun kasvattaminen ylitiheydessä kasvavissa taimikoissa . Nämä nimittäin valahtavat hyvin helposti energiapuuluokkaan , kun suunnitellut toimenpiteet myöhästyvät tai niitä ei tehdä lainkaan.”
Tässä kannattaa kuitenkin muistaa se, että laatuun tähtäävä tiheä taimikko ei ole yhtä kuin hoitorästi, jos taimikonhoito ja ensiharvennus tehdään ajallaan. Laatupuuta ei kasvateta ylitiheänä, koska latvus kärsii, vaan tiheänä. En tykkää, että väitetään laadun tavoittelun olevan syynä hoitorästeihin ja tiheikköihin. Hoitorästi syntyy välinpitämättömyydestä, tietämättömyydestä ja laiskuudesta. Ei tietoisesta valinnasta tähdätä laatuun. En tietenkään tarkoita laadun kasvattamisella esim. kylvömännikön taimien harvennuksen väliin jättämistä, joka on olennaisin osa männiköiden kasvatusta.
Paras tapa välttää kesä”ongelmat” on hoitaa raivuut siihen pisteeseen, että helteellä voi lomailla. Ei se tietenkään aina onnistu. Vaan muutaman päivän oon nyt helteellä sahannut, ne olen tehnyt 5.00-11.30. Vähäisten kesäkokemusten perusteella suosittelen Autan hyttysmyrkkyä. Kallista, mutta toimii.
Sen sijaan pulaa lienee järeästä lahosta lehtipuusta. Sitä ei saada suojelemalla vanhoja kuusikkoja vaan hakkaamalla niihin pienaukkoja ja jättämällä hoitamatta. Suojelussa on ihan samanlaisia hulluja piirteitä luonnon kannalta kuin luonnonhoitopelloissa.