Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Tuohon sitten taas varmaankin vaikuttaa moni muukin asia, kuten esim. kuljetettavan puun logistiikka, korjuuyrityksen omat asiat, hetkellinen kysyntä ja kauppasopimusten umpeutumiset yms…
Jossain kyllä vakuuteltiin, ettei juuri vaikuttaisi puun kysyntään. Jäävien koneiden käyntiasteita nostetaan…tiedä sitten
Sehän nyt on aivan selvä, että järeys on oltava kunnossa. Minä en ainakaan kommentillani tarkoittanut keppiviidakon kasvatusta ja hakkuta. Päinvastoin, leppä koivun kanssa luontaisista raivattuina kasvaa jo aivan järeään energiakokoon 25 vuodessa OMT:llä.
No en tiedä millaisista lepistä suorittava nyt puhuu. Pellonreuna ym. valopaikoissa kasvaneiden kanssa voikin olla noin. Jos ne raivataan TIHEÄHKÖÖN asentoon niin niistä tulee aivan samanlaisia suoria puita kuin muistakin, koska kaikki puut tavoittelevat valoa kohti. On se nyt kumma jos ei siihen moton kouraan käy enää mikään muu laji kuin kuusi tai mänty!
Näin se pääasiassa menee. Kuitupuuksi korjattavissa harvennuksissa tärkeämpää on jäävän puuston määrä ja laatu. Ja toki sen verran pitää harvennukselta tulla puuta, että sen joku ostaa. Näiden harvennusten kuutiohintaan suurimmat vaikuttavat tekijät ovat JÄREYS ja NÄKYVYYS(ennakkoraivaus)
Sen sijaan toisesta harvennuksesta alkaen kun korjataan tukkipuustoakin niin alkaa määrän vaikutukset hinnassa näkymään.
Kohdetta näkemättä vaikea sanoa, mutta kuulostaa siltä etten antaisi täysin umpeen mennä. Toisaalta kuustakaan ei välttämättä ole enää kannattavaa kaivaa esiin, koska sekään ei ole isttettua. Itse tekisin kuten jees, eli nyt raivailisin sellaiseen tiheähköön asentoon ja ohjailisin puulajisuhteita. Pihlaja, pajut yms. ehdottomasti pois. Koivua suosien. Leppä ja haapakin kasvavat energiana hyvin kuutioita.
Kuusen valtavat viljelymäärät hieman ehkäpä tällä hetkellä hämäävät. Ja se johtuu mhy:stä. Sinne mihin on voitu, on laitettu kuusta jos mo:lla ei ole ollut omaa mielipidettä asiasta. Nämä ”mielipiteettömät” ovat usein niitä, joita metsästä on vain kiinnostanut hakkuutulot ja uudistamisen jälkeiset työt tuppaavat unohtumaan, jos kukaan ei niistä muistuta. Tästä syystä lehtipuumetsiksi muuttuneiden kuusikoiden osuus on varmasti reilusti suurempi kuin muilla puulajeilla. Ja kun taimikonhoito jää pois, niin harvennus ei oikein kannata. Sillon mennään suoraan päätehakkuuseen 50-60v päähän, josta saadaan hieman koivutukkia, koivukuitua ja energiapuuta.
Jossakin aina välillä näkee väitettävän Suomessa olevan liian yksipuolinen metsänviljelykulttuuri ja paljon monometsiköitä. Ei pidä paikkansa. Suurin osa Suomen, poislukien yhtiöiden metsät, kehittyvät sekametsiksi, vaikka metsät istutetaan.
Haluaisin edelleen muistuttaa, että niillä moteilla ei kaupasta paljon irtoa.
Edellä kun puhuttiin niistä koroista, niin ei kannata tämän hetken tilannetta paljon katsoa. Emme voi tietää mitä puuta ja millä hinnalla täällä tulevaisuudessa ostetaan.
Voi olla, että poltamme ja teemme selluksi kaiken, voi olla että poltto+sahaus, voi olla että kysytäänkin jotain aivan muuta puuta, kuten koivua tai haapaa ja kuusi poltetaan. Ja mikä pointti tällä listalla oli?No se, etä kannattaa uudistaa mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti maapohjan ehdoilla, koska kukaan ei tiedä mitä puuta vaikkapa 50 tai 80 vuoden päästä tullaan tarvitsemaan.
Olet aivan oikeassa, että tuhojen takia tehdyt hakkuut ovat marginaalisen pieni osuus kaikista hakkuista. Uskoisin kaikilla tuhouutisilla ja kirjanpainajavaroitteluilla olleen kuitenkin se vaikutus asenneilmapiiriin, että iäkkäät sekä kuivien paikkojen täysin terveet kuusikot ovat ”listalla” ensimmäisinä ja ihmiset haluavat siirtää niissä kiinni olevaa varallisuutta vähemmän riskialttiisiin sijoitusmuotoihin. Uskoisin sillä olevan aivan täysin näkyvä vaikutus puukauppaan.
Voin sinulle ystävä hyvä kertoa että tukkimäntyä on pystyssä vähemmän kuin kuusta+sillä ei ole yhtä kovia tuhopaineita, joista kuusitukin markkinatungos johtunee