Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Joo, kyllä tällä palstalla liian usein karkaa. Toisaalta mielestäni on ok tehdä pieni sivulenkki otsikon aiheesta, jos sillä saadaan uutta näkökulmaa ketjuun ja jatketaa alkuperäistä aihetta. Usein hyvät ketjut täällä ovat rakentuneet juuri niin että otsikon aiheeseen tuodaan niinkuin lisää näkökantoja muiden aiheiden puolelta. Nämä ovat kuitenkin yleensä melko moninaisia laajoja aiheita.
Tervetuloa uusille keskustelijoille! Ensimmäisenä neuvona on, että nettipalstalla ei kannatakaan yrittää olla AINA täysin asiallinen ja korrekti. En toki tarkoita eräiden nimimerkkien älämölöä toivottavaksi. Palsta olisi loppujen lopuksi aika tylsä jos kaikki referoisimme täällä tiedetutkimuksia ja käyttäisimme täysin kirjakieltä.
Se on juurikin kuten edellä todettiin. Tutkimuksista ja ohjeista voi saada suuntaviivoja ja vinkkejä metsänkasvatukseen. Tutkimuksista ja laskelmista voidaan kuitenkin valitettavasti saada ulos juuri halutunlaista infoa kohdevalinnalla ja huonojen tietojen pois jättämisellä. Fakta on, että jokainen metsäkuvio on olosuhteiltaan ja sitä myöten ihanne toimenpiteiltään erilainen.
Kannattaa tosiaan kysyä koivutukin myyntimahdollisuuksia mhy:ltä. Siellä tiedetään kaikkien ostajien tilanne, ei vain yhden.
Melko kovankin varjostuksen alla olleet kuuset lähtevät yleensä kasvuun harvennuksen jälkeen, jos vain latva on ehjä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa mahdolliset mutkat ja poikaoksat, jotka voivat kuusella olla ”piilossa”. Jos ylispuukoivut ovat jo tukkikokoa, poistaisin niitä hyvien kuusten päältä. Huonojen kuusten sijaan jättäisin kuitenkin ehdottomasti koivun lihomaan isommaksi tukkipuuksi.
Maan sisällä on suuria eroja tässä juurikin tuotantolaitosten sijainnin vuoksi. Hämeessä ja Uudellamaalla on tällä hetkellä sellainen tilanne, että mänty ja koivu ovat erittäin haluttuja. Sen sijaan kuusikon päätehakkuut ja talvileimikot jäävät käteen jos kaupata yrität. Onneksi ei ole tarvetta. Ainakin noin 1,5-2 kk:n talvileimikot jäivät Hämeessä viime talvena hakkaamatta, joten huonolta näyttää ellei keväästä tule kylmä.
On ehdottoman hyvä investointi, jos saa tiellä, sillalla/rummulla tai jollakin muulla kohtuu hintaisella keinolla kovapohjaisen talvileimikon muutettua kesä- tai jopa kelirikkoleimikoksi.
En täysin kyseenalaista tätä arvometsää mistä täällä puhutaan. Silti kannattaa yleisesti muistaa lähdekritiikki. Mielenkiintoni kiinnittyy siihen, että arvometsän sivuilla olevissa yläharvennuksen ja jk:n kuvissa alikasvostaimikkoa on todella vähän tai ei lainkaan. Esim. rasti 8. Jatkappa siitä sitten.
Kummasti se vaan tuntuu ainakin täällä päin tuo kaupunkimetsänomistajien joukko hyödyntävän jaksollista kasvatusta. Aukkoja on niiden tiloille ilmestynyt viime aikoina jopa kiihtyvää tahtia…
Nyt kun tämä nousi esiin, niin laitetaan jotain noista ajourista.
Itse en sen takia normaalissa maastossa jätä ajourille valmiita istuttamattomia paikkoja, että se vähentää valintamahdollisuuksia. Jos minulla ei ole ajouria olemassa niin voin sijoittaa ne sen hetken tarpeen mukaan, esimerkiksi heikosti uudistuneisiin tai kasvaneisiin kohtiin. Tällöin jäävän metsän tilavuus, arvo ja kasvu on todennäköisesti parempi kuin että jos valmiiden ajourien vuoksi jouduttaisiin jättämään metsään kasvamaan se heikko kohta. Tilanne tietenkin muuttuu jos löytyy jokin sellainen kohta, jossa voidaan todennäköisesti olettaa olevan alempi kasvu.
Metsälaki sallii jatkuvan kasvatuksen, koska siihen haluttiin enemmän vapauksia. Se sallii tällä hetkellä lähes kaiken tekemisen metsässä, myös metsänsä pilaamisen. Sekin on toki reilua ja ymmärrettävää, koska saahan ihminen vapaasti pilata omaisuutensa.
Keskustelemme jatkuvasta kasvatuksesta täällä, koska osa keskustelijoista ovat käyneet todellisissa metsissä ilman jk-laseja yhtä usein kun poliitikot.Jk:ta perustellaan ja markkinoidaan aktiivisesti varsinkin uusille metsänomistajille ja kaupunkilaismetsänomistajille luonnonmukaisuudella. Aivan sattumalta…
Todellisuudessa metsä ei uudistu luonnollisesti kuusikon alle. Kuusikko on luonnonmukaisessa kierrossa rehevillä mailla luonnollisen sukkession viimeinen vaihe, jota seuraa jokin tuho, kuten metsäpalo myrskytuho tai jokin muu.
Kuusikkoon ei kasva alustaimikkoa muuten kuin korpiin, kosteisiin pieniin notkoihin, pienaukkoihin, myrskytuhopaikkoihin ja aukon reunoille
Jk:sta ei tule valtamenetelmää näillä kustannuksilla ja hinnoilla. Yksinkertaisin metsäneuvoja on raha. Silti on hyvä, että vaihtoehtoisia menetelmiä on käytössä ja kokeilussa. Jk on erinomainen valinta vaikeasti uudistettavissa kohteissa (kivikot, kalliot, karut maat), taajamametsissä ja muilla erikoiskohteilla mutta valtamenetelmäksi siitä ei ole.