Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Jos vertailua halutaan tehdä, niin on oltava tasavertaiset kuviot. Aloituksen kuviolla on oikeastaan kaiken täytynyt mennä pieleen. Kyllähän tuollainen kasvu kohtuullisella pohjalla pitäisi saavuttaa ilman minkäänlaisia toimenpiteitä.
Lisäksi nuo tiedot heittävät usein todella paljon. Omalla juuri tehdyllä myöhässä olleella 9 ha:n 55 vuotiaan männikön harvennuksella puunmyyntisuunnitelman arvioitu kertymä oli 550 m3. No, kun läpipääsemätön kuusimatto alta raivattiin pois, niin paljastui aivan eri metsä. Hakkuun kertymä oli lopulta 1100 m3.
Jaksollisen metsään jostain syystä syntyvän pienaukon kannattaa antaa metsittyä luonnollisesti. Juuri mitään ei häviä vaikka ei metsää tulisikaan. Yleensä syntyy alkuun reilusti jurova kuusen taimikko tai harvahko männyntaimikko. Koivujen takia raivaus on tarpeen.
Ja tosiaan pienaukko ei aiheuta korjuussa ongelmia. Nätisti on aina muutaman aarin aukkojen reunoilla puut puitu avohakattavaan isoon metsään päin sitä pyytäessä. Harvennus voidaan yleensä toteuttaa samaan aikaan perustettavan taimikon kanssa, koska jalostettu alkuperä kasvaa nopeammin.
Meidän tiloilla on jokunen tällainen jopa tehty 2.harvennuksen yhteydessä. Kyseessä lumi/myrsky tuho paikka tai jo parhaan tuottopotentiaalinsa käyttänyt koivu/muu lehtipuu kohta. Kokemukset ovat erittäin hyviä.
Horsma ei vaadi kovin hyviä olosuhteita. Älä ainakaan kuusta istuta noin karuun paikkaan. Kannattavuus tuossa kohteessa romahtaa saman tien. Itse en tekisi mitään ja katsoisin mitä tulee. Karut suot ovat hankalia, ja niille kannattavasti tehtävät investoinnit vähäisiä.
Toki pitäis aiheessa suunnilleen pysyä, mutta tämänkin ja muutaman muun ketjun kohdalla viime aikoina ollut liian monta ”poliisia” ja valittajaa. Muistuttaisin esimerkiksi uudehkoa että itse asiassa omissa ketjuissasi poikkeat tarkasti määrittelemästäsi ketjun aiheesta valittamalla muille samasta asiasta 😉
Periaatteellinen ongelma tässä on se, että aikaisemmin luontoarvoja ei ole löydetty. Joten nyt se luontoarvo on vanhat männyt. Tämä ei oikeen osu. Jos esimerkiksi mietitään hirsirakentamista, niin vanhoja puita siihen tarvitaan mutta eihän niitä uskalla enää kasvattaa.
Luontoaktivistien kannattaa miettiä, kumpi on parempi luonnolle: 120-v hakattava metsikkö vai ”varalta” hakattava 80 v metsä
Sinun viestisi se vasta läppä olikin. Jatkuva kasvatus oli ennen sotia koko maan valtamenetelmä. Monilta tiloiltakin löytyy kattavat arkistot tehdyistä töistä ja hakkuista. Oman kantatilani osalta on 75 vuotta suunnilleen jotenkin tallessa, pieniä aukkoja ja puutteita toki on. Että kyllä löytyy tietoa. Jk olisi hyvä valinta jos työmenetelmä olisi mies+hevonen
Ilmeisesti lähinnä pohjoisen Suomen oloista tietävälle pihkatapille kertoisin, että e-suomessa ei saa palstaa halvalla. Ylihinnankaan maksaminen ei välttämättä riitä palstan saamiseksi…. yleensä nää halvalta näyttävät palat ovat suota/kohtuullisen karuja/pysyviä talvileimikoita, ja kaikista näistä ominaisuuksista pysyttelen kaukana.
Noin 250 kuitukoon runkoa siellä on hehtaarilla eli jonkin verran enemmän kuin Timpalla olisi tarkoitus. Rungot on kuitenkin sijoittunut epätasaisesti elikkäs paikotellen lopputulos näyttää harvalta ensiharvennukselta ja paikotellen ei puita taimien päälle juuri jäänytkään. Isoimmat suunnilleen juuri siirtymässä tukeiksi. Erikokoisia männyn taimia on parisen sataa hehtaarilla joita olen vähä harvennellut niin ettei ihan pahimpia tuppaita jää.
Oma mäenpäällystäni on tosin melko rehevä, vaikka kalliolaikkuja on ja monin paikoin kallio hyvin lähellä maanpintaa. Vain 5 runkoa oli lokakuisen hakkuun jäljiltä kaatunut puolitoista viikkoa sitten!
Itse teetin jonkinasteisen jk-hakkuun kallioiselle mäenpäällyställe, jonka uudistaminen ei olisi kannattavaa eikä varmasti oonnistuisikaan hyvin. 1,5 hehtaarin alueelta poistettiin isoja tukkimäntyjä ja huonolaatuiset kuitupuut. Tukista sain ensiharvennustukkia vastaavan hinnan ja kuidusta normi hinnan. Eli noin huono tukin hinta kyllä ainakin omalta osaltani kaataa jk:n käytön pohjan muualta kuin erikoiskohteista.