Käyttäjän raivuri kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin jonkinlaisen Yläharvennuksen tulisi kuulua jokaisen tavoitteellisen ja laskimen käytön osaavan mo:n keinovalikoimaan tietynlaisissa olosuhteissa.
Ja sehän ei ole sama kuin jk tai harsinta. Noissa hakkuu suoritetaan kutakuinkin samalla lailla, mutta niiden tavoite on uudistuminen eli harvemmaksi. Sen sijaan yläharvennuksen tarkoituksena on kuitupuukokoisten puiden tukiksi kasvun edellytysten parantaminen. Se on vain yksi harvennusmalli jaksollisessa kasvatuksessa.
Tuota toista taimikonhoitoa harvahkoon tiheyteen on meillä kokeiltu jyrkässä rinteessä, joka joudutaan korjaamaan osaksi metsurityönä, merkintöjen mukaan noin 20 vuotta sitte. Ajatuksena oli ettei jouduttaisi ensiharventamaan tuota kuusikkoa
No, lehtomainen kangas, länsirinteen valo ja vain 1300 kuusta/ha johti paikoitellen varsin paksuihin oksiin ja heikohkoon pituuskasvuun. Kova kasvu keskittyi siis ainakin rinteessä enemmänkin leveyteen. 5 vuotta sitten laatuharvennusta metsurityönä 25 vuotiaana.
Tuossa joku mainitsi maataloudesta…. Tilanne sillä puolella on mielenkiintoinen ja todella haastava, Suomen kannalta jopa pelottava. Nimittäin tuo toimintamalli, jossa maatalouden tappio paikataan metsätuloilla ei ole terve tilanne. Lähden itse maanviljelijänäkin siitä, että toiminnan on oltava kannattavaa joka sektorilla erikseen. Tulos sillä puolella on vielä enemmän kiinni osaamisesta. Tiedän niitä jotka nostavat maataloudella viiden tonnin kkpalkkaa mutta suuri osa on täysin pulassa.
Tilakoko tulee kasvamaan niin pellolla kuin metsässä. Pelloilla muutos vain on jo edennyt pidemmälle. Alkutuottajia on paljon ja he tekevät tuotantoketjun mahdolliseksi. Varsinkin metsäpuolella olisi omistajien edunvalvonnassa ja ryhmävoiman käytössä varsin paljon parannettavaa.
Kyllä ainakin Etelä-Suomessa rehevimpien(mt) männiköiden sekapuuksi ja aliskasvokseksi kuusi näyttäisi sopivan erinomaisesti. Jos mt-pohjan männikköön satun saamaan toisen harvennuksen seurauksena hyvän aliskasvoksen, niin kyllä sen jatkokasvatus vahvasti harkinnassa on.
Uskomattomaltahan tämä sijainti Äänekoskea noin lähellä kuulostaa. Mutta sen verran kovan kaliiperin miehiä tämän takana on, että en uskoisi heidän pilaavan naamaansa epäonnistuneella hankkeella ja mediamylläkällä. Rahoituksestakin osa lienee tiedossa, mutta sitä ei turhaan haluta julkaista lisärahoituksen toivossa.
Kyllä pahkanaama teoriassa näin, mutta jos en uudista nyt kunnolla niin mitä lannoitan(tai jatkaja lannoittaa) tulevaisuudessa?
Ja muutenki tällä hetkellä toteutan nuo molemmat investoinnit.
Löytyykö lähialueilta lehtipuita? Nimittäin luontainen lehtipuuvaltainen sekametsä ei välttämättä olisi huono kokeilu. Annat vaikka 5 vuotta olla ja raivaat. Todennäköisesti saat metsän, jossa koivua puolet ja loppu lehtipuita ja havupuita siellä täällä sekaisin.
Jos siis paikka on rehevä ja muuten sopiva. Liian kuivalla tai karulla ei onnistu.
Korkojen kyttääminen ja sillä perusteleminen on typerää, koska emme voi tietää tulevaisuuden tarpeita hintoja tai korkoja. Kaikki on siis epävarmaa. Pyrin tekemään kaiken tämän takia niin, että metsästäni löytyisi mahdollisimman pqljon laadukasta myytävää järkevillä kuluilla.
Ja muutenkin tuosta korosta. Tällä hetkellä osakkeet ja asunnot muualla kuin pk-seudulla ovat hyvin epävarmoja. Tuotto voi olla loistava tai negatiivinen. Ja pankkikoroista puhumattakaan. Tanskassahan ehdotettiin jopa negatiivista talletuskorkoa..
Mitä olen tässä noiden juuri sukupolvenvaihdoksen tehneitä kuunnellut, niin ovat todenneet että metsätaloustilan arvo todellisuuteen nähden on niin vähäinen noissa että yleensä parempi olla laittamatta sitä vakuudeksi. Sen sijaan ainakin Etelä-Suomessa kaupungin kyljessä rantametrit kuuluvat olevan kovaa valuuttaa.
On aika merkittävästi eroa 12 vuodella. Niinkuin oma 18v mitään tekemätön kuviosi osoittaa, niin 30 m3 ainakin…
Missä päin metsäsi sijaitsee?