Käyttäjän Raaka-Aarne kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
  • Raaka-Aarne

    Ihan vain yleisellä tasolla toteaisin, että meidän on maksettava veroja, jotta tämä meidän yhteiskuntamme pysyisi pystyssä. Ja nimensä mukaisesti työttömyysturvan tarkoituksena on turvata edes jonkinlainen toimeentulo työttömälle ja vailla ansiotuloja olevalle henkilölle. Jos täyttä ansiosidonnaista alettaisiin maksaa ansiotyötä tekeville henkilöillekin, koko järjestelmältä olisi pohja poissa.

    Kyllä asiat voisivat olla huonomminkin. Puun myynnistä saadut pääomatulot eivät vaikuta ansiosidonnaisen määrään. Väittäisin myös, että suurimmalla osalla työttömistä ei ole aariakaan omaa metsää taloutensa tilkkeenä.

    Ansiopäivärahan sovittelustakin löytyy tietoa netistä googlettamalla. Jos oma talous sen suinkin sallii, kehotan keskittymään perheeseen ja harrastuksiin, sillä se kaikki on sitä todellista laatuaikaa.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Asiasta kolmanteen, mutta lähtökohtaisesti kannattaisi varmaan toimia sen verran varovaisesti ja maltillisesti, ettei niiden housujen suojausominaisuus joutuisi koskaan todelliseen testiin.

    Monissa, varsinkin niissä ammattiylpeimmissä metsureissa olen havainnut hiukan huvittavan ominaispiirteen. Kun saavat sahan kouraansa, alkaa hillitön hosuminen ja suoranainen kohellus. Kovaa vauhtia pidetään ilmeisesti metsätöissä jonkinlaisena ammattitaidon osoituksena. Kahvitauoilla sitten on aikaa istuskella pidempäänkin, varsinkin kun on vaivihkaa yritettävä palautella niitä reuhtoessa tuhlattuja voimia.

    Liioitellun kova työvauhti kasvattaa paitsi kohtuuttomasti energiankulutusta, myös tapaturmariskiä. Monilla muilla ammattialoilla huippuosaajan tunnistaa muun muassa siitä, ettei hänellä näytä koskaan olevan kiire. Kun työskentely on tehokasta, jälkeä syntyy, vaikka tekijän liikkeet näyttävätkin loivilta.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Totta puhuen, sudet voisivat olla se vetonaula, jonka avulla saataisiin yhä suuremmat määrät ulkomaisia matkailijoita saapumaan Suomeen, ja erityisesti sen pohjoisosaan. Tämän päivän turisti kun alkaa olla kaiken vähänkin tavanomaisemman jo nähnyt ja kokenut. Eksotiikka ja erikoisuus tuntuvat olevan niitä asioita, joita yhä useampi matkaltaan haluaa.

    Nyt nopeimmat ja nokkelimmat matkailuyrittäjät susisafareita puuhaamaan.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Kyllähän täälläkin päin sahat käyvät löpöllä. Oletko Arto koskaan harkinnut ruveta korjaamaan sahoja noin niin kuin sivubisneksenä?

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    En pitäisi nerona henkilöä, joka toheloi itsensä tiilenpäitä lukemaan. Wincapitakin pääsi etenemään niin pitkälle lähinnä sen vuoksi, että se oli systeeminä niin röyhkeä ja häikäilemätön. Asioista tietämättömät ja pahaa-aavistamattomat uhrit eivät osanneet edes epäillä jotakin olevan pielessä.

    Suomessakin on paljon esimerkkejä siitä, kuinka miljoonaomaisuuksia luodaan täysin laillisin keinoin – ja paljolti tervettä maalaisjärkeä käyttäen. Nämä henkilöt eivät voi olla ainakaan niitä kaikkein tyhmimpiä. Lisäksi he pystyvät hallitsemaan ahneuttaan, sillä kaikkihan tietävät, millainen loppu liian ahneella on.

    Osakkeet eivät ole lähdössä hienoiseen nousuun, koska ne ovat olleet nousutrendissä jo lähes neljä vuotta. Kaikki eväät nousun jatkumiselle ovat edelleen olemassa, mutta kukaan ei voi tietää varmuudella, milloin suunta kääntyy. Yksi asia on kuitenkin varmaa jo historiankin valossa. Kun tavallinen, osakesijoittamiseen perehtymätön kadunmies alkaa ostaa osakkeita, on tullut aika myydä osakkeet pois. Silloin käänne alaspäin on jo lähellä.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Loppujen lopuksi yllättävänkin moni aivan täysijärkinen ihminen laittoi rahojaan Wincapitaan. Ilmeisesti heillä ei ole ollut pienintäkään hajua sijoitustoiminnasta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään siinä vaiheessa, kun kautta rantain lupailtiin jopa satojen prosenttien tuottoja.

    Itse olen kuullut tapauksesta, jossa Wincapitaan erehtynyt henkilö sai värvättyä mukaan myös työkavereitaan. Sai ilmeisesti jokaisesta uudesta jäsenestä itselleen jonkinlaista bonusta. Kun koko kuvio paljastui huijaukseksi, on tilanne ollut vähintäänkin nolo. Toivoa sopii, etteivät työkaverit menettäneet kovin paljoa rahaa. Joka tapauksessa, kaveruus lienee ollut siinä tilanteessa koetuksella.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Lainaraha on Talvivaaralle nyt todella kallista. Todennäköistä siis on, että lisärahoitusta yritetään hankkia osakeannilla. Nykyisille osakkeenomistajille tullaan tarjoamaan käytännössä kahta vaihtoehtoa. Joko he sijoittavat lisää pääomaa yhtiöön, joka näin kenties onnistuu välttämään vararikon. Muussa tapauksessa vararikko on jopa todennäköinen, ja osakkeenomistajat menettävät kokonaisuudessaan Talvivaaraan sijoittamansa varat.

    Talvivaaran pelastusoperaatiossa valtio eli veronmaksajat on kuitenkin käytännössä avainasemassa. Se on sitä jo merkittävän omistusosuutensakin (8,9 %) vuoksi. Toimitusjohtaja Pekka Perällä ovat joko hermot rautaa, tai sitten hän nukkuu yönsä todella huonosti. Hänen osuutensa Talvivaaran osakekannasta on nimittäin 20,7%.

    Kannattaa aina muistaa, että raha on uusiutuva luonnonvara. Sitä ovat myös työpaikat, vaikkakin monessa tapauksessa mutkallisemmalla tavalla. Mutta onko yritys olemassaolonsa arvoinen, jos sen ympärillä leijuu vuodesta toiseen ympäristökatastrofin uhka?

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Olisikohan kuitenkin niin, että puun ja puuntuotannon merkitys Suomenkin kansantaloudelle on pikkuhiljaa mutta tasaisen varmasti hiipunut viime vuosikymmeninä. Tämä on nähtävissä vaikkapa vain vilkaisemalla raakapuun reaalihinnan kehitystä kuvaavaa käyrää. Ja tämän kehityskulun taustalla piileviä syitä ei tarvinne tässä toistella, sillä ne lienevät tiedossa useimmilla.

    Puu on bulkkitavaraa, ja kaikella todennäköisyydellä sen suhteellinen bulkkiutuminen tulee olemaan vallitseva trendi jatkossakin. Mahdollista on, ettei puuta tarvita tulevaisuudessa edes energiankaan tuotantoon.

    Jospa siis asiat kehittyvätkin niin, että ei tule olemaan suurtakaan merkitystä sillä, että metsätilamme muuttuvat vähitellen puuhapalstoiksi. Maailma muuttuu, emmekä voi sille juurikaan mitään. Meidän on muututtava mukana, vaikka kipeää ehkä tekeekin.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Mielikuvitusta peliin! Eiköhän tuon sahan saa sammumaan muustakin kuin virtanapista. Miten olisi nämä konstit: tulpan johto irti, tankista bensat pihalle, ryyppy päälle.

    Kertokaa viisaammat lisää.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Itelläni kädet ja jalat ovat kovin kylmänarat. Yksinkertaisena miehenä olen omalta kohdaltani ratkaissut ongelman siten, että yritän pitää muun kropan mahdollisimman hyvin lämpimänä. Eli pakkasella mieluummin liikaa kuin liian vähän vaatetta päälle. Liikkuessa tulee kuuma, mutta kun ”kattila” käy rittävän kuumana, riittää siitä lämpöä käsille ja jaloillekin. Pärjäilee ihan tavallisissa vuorellisissa työhanskoissa, hinta alle 10 euroa.

    Raaka-Aarne

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)