Käyttäjän Raaka-Aarne kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)
  • Raaka-Aarne

    Täältähän ne lääkkeet tuntuu löytyvän sahavaivoihin. Vaihdoin sen kynttilän, ja taas ottaa saha kierroksia entiseen malliin. Kiitos ja kumarrus!

    Raaka-Aarne

    Husqvarnan 355 FX on käytössä täälläkin, omien metsien raivuissa tosin. Tänään aloittelin jo kevätraivuita, kun lumet ovat jonkin verran painuneet. Jotenkin tuntui, ettei saha ottanut kierroksia ihan entiseen malliin. Eihän tuo ehtinyt seistä talviteloilla kuin kolmisen kuukautta, mutta jokohan on kaasutin ehtinyt limettyä, kun oli viimesyksyiset bensat vielä tankissa. Kun kääntää kaasun auki, niin kone alkaa lievästi röpeltää eikä ota kierroksia yhtä pirteästi kuin ennen.

    Raaka-Aarne

    Kun tekee raivausta harrastelijana, niin jotenkin helpommalta tuntuu niittää maahan kaikki vesakko sen enempiä miettimättä. Jalkatyötä tulee näin enemmän, mutta päätään tarvitsee vaivata vähemmän. Ehkä tässä vaiheessa kannattaa kuitenkin satsata tuohon ajatustyöhön, että saisi järkeistettyä raivaustaan edes vähäsen. Ennakkoraivaustakin on tullut tehtyä ja siinä tuntuu vieläkin vaikeammalta päättää, mitä kannattaa raivata ja mitä ei. Olen siis todennäköisesti tehnyt liian siistiä työtä siinäkin.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Lumi ei ole vielä esteenä, joten aion käyttää osan vuodenvaihteen lomasta taimikon raivaukseen. Olen mietiskellyt vähän sitä, että kuinka tarkkaan vesakko ylipäätään on järkevää perata pois taimikosta. Kun tuota raivattavaa on omissa metsissä ihan riittämiin, niin ei mielellään tekisi metsätaloudellisesti ajatellen turhaa ja tarpeetonta työtä. Olisi siis mielenkiintoista kuulla alan ammattilaisilta, kuinka suuri osuus vesakosta prosentuaalisesti heiltä jää kaatamatta. Urakkatyössä kun tuskin on järkevää edes pyrkiä sataprosenttisen täydelliseen työnjälkeen.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Jos tuo Ammattimiehen kertoma pitää paikkansa, niin hurjaa on ollut joskus meno suomalaismetsissä. Käsittääkseni Suomessa sahaillaan nykyään selvin päin ja suojaimiakin käytetään kiitettävästi. Ja jos minulta kysytään, niin suuri edistysaskel on myös hakkuutyön siirtyminen koneellisesti hoidettavaksi. Aika moni metsuri kun on terveytensä menettänyt juuri raskaissa hakkuutöissä.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Kokopäiväiselle ammattisahurille tuolla polttoaineen kulutuksellakin on varmaan jo merkitystä. Tällaiselle omia metsiään raivailevalle eläkeläiselle on tärkeintä, että sahan saa käyntiin suht koht varmasti eikä sen kanssa tarvitse muutenkaan enemmälti näppejään liata. Minullakin on 545, ja vain vähän olen ruuvannut laihemmalle. Tuskin meikäläisellä riittäisi edes kunto kahden tunnin tankkausväleihin…

    Miten muuten käynee takuulle sen jälkeen, jos rajoitinholkit on otettu pois?

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Husqvarnan 355FX:llä olen raivaillut jo joitakin vuosia. Kytkimen jousia olen saanut katkeilemaan jo useitakin kertoja. Onneksi nuo pystyy vaihtamaan ihan kotipajassakin. Mutta onkohan vikaa sahassa vai sahurissa, kun nuo jouset eivät oikein kestä?

    Raaka-Aarne

    Oloneuvokseksi siirtyneenä metsätilallisena olisi nyt aikomuksena panostaa täysipainoisemmin metsänhoitoon. Raivaamista riittää näillä taidoilla ja vauhdilla useammaksikin vuodeksi, ja aika järeäksi on paikoitellen jo päässyt raivattava puustokin.

    Uusi raivaussaha on minullakin nyt hankinnassa ja houkuttaa valita saha sieltä suuremmasta kokoluokasta. Ainakin teho riittäisi, ja josko kestäisikin käytössä pitempään. Täällä ovat alan huippuammattilaiset jaelleet oppejaan, mutta onkohan ammattitason tehokas saha sittenkin liikaa eläkeläisen voimille ja taidoille?

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Vaijeri näyttäisi olevan kunnossa ja vivut voideltu. Nyt raivuri ei käy tyhjäkäyntiä enää ollenkaan, eikä kierroksillakaan kovin kauaa. Kone hyytyy ja sammuu itsestään siihen malliin kuin ei saisi riittävästi bensaa.Voisiko vika johtuakin siitä, että kone käy liian laihalla, eli saa liian vähän bensaa tai liian paljon ilmaa?

    Raaka-Aarne

    Palatakseni vielä noihin kalliilla hinnoilla tehtyihin metsätilakauppoihin, niin eiköhän niissä ostajia aja pikemminkin pelko kuin ahneus. Pelolle on olemassa vahvoja perusteitakin, kun Euroopan velkakriisin seurauksena euron asteittainen devalvoituminen näyttää yhä todennäköisemmältä. Se on Euroopan Keskuspankin ja myös muiden kriisin taltuttamisesta vastuussa olevien tahojen hiljainen tavoite.

    Historian saatossa kaikkien maailman valuuttojen arvo on rapautunut suhteessa kiinteisiin omaisuuslajeihin, muun muassa maaomaisuuteen ja kultaan. Kalliilla ostettu maapala ei välttämättä tarjoa huikeita tuottoja sijoitetulle pääomalle, mutta antaa omistajalleen taloudellista turvaa ja sen myötä ehkä hyvät yöunetkin.

    Raaka-Aarne

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)