Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Kysymys on Gla vähän samasta asiasta kuin osakesäästötilissäkin. Halutaan, että ihmiset säätäisivät osakkeisiin, joka on yrityksille tärkeää vakuuksetonta pääomaa. Eli vero maksetaan vasta sitten, kun rahaa otetaan käyttöön.
Olen ymmärtänyt, että metsiin pitäisi panostaa ja puustoa pyrkiä lisäämään ilmastosyistä jne. Siksi olosuhteet pitäisi ymmärtää järjestää sellaisiksi, että tavoite toteutuu ja kaikki hyötyvät.
Kun perilliseni perivät metsäni, niin he myyvät ne perintöverokannalla. Ei ole mitään mieltä maksaa ensin perintövero, jonka maksamiseen on neljäsosa puustosta kaadettava. Sen jälkeen jokaisesta myynnistä maksetaan taas 30 -34%.
Kun näin on, niin on kaiketi ymmärrettävää, se ei voi olla vaikuttamatta haluuni panostaa metsiin yhtään ylimääräistä, sellaista jota en katso perillisten kaupalla saavan takaisin, Haluaisin aivan eri tavalla kasvattaa esim. puustopääomaa, jos perintöverojärjestely olisi kaikkien kannalta järkevä.
Kun perilliset myyvät metsät, niin se puolestaan johtaa siihen, että ostaja saa niihin metsävähennyksen, joten yhteiskuntakin lopulta häviää verotuloissa, muista myönteisistä vaikutuksista puhumattakaan.
On myös aivan eriskummallista ja väärin, että omistamalla muutaman hehtaarin peltoa, perinttövero putoaa kymmenesosaan ja senkin saa maksaa kymmenen vuoden aikana, eli perintövero käytännössä nollaantuu.
Isoja päätehakkuita ei kannata tehdä, ellei metsävähennystä ole käytettävissä, vaan siirtää metsä kaupalla seuraavalle sukupolvelle, joka hyödyntää metsävähennyksen ja hakkuutuloilla maksaa kauppahinnan.
Yhteiskunta saa, mitä se tilaa. Minä pärjään, oli niin tai näin, mutta jälkikasvun vuoksi pyrin toimimaan tietenkin parhaan ymmärrykseni mukaan mahdollisimman taloudellisesti.
Aika kovaa ja suorastaan loukkaavaa tekstiä suorittavalta, enkä toki vaadi sen poistamista. Se vain kertoo omaa tarinaa kirjoittajasta.
Kannatavuuslaskenta ei ole minun keksintöni, joten en saa siitä ”kunniaa”. Metsäekonomian professori tuolla kertoo, että sen periaatteet on tunnettu jo ainakinn 170 vuotta.
Ilmeisesti minä en ole lavettimiehen, jolla muuten on oikein kuorma-autokorttikin, ojeita varmaankaan sitten lukenut. Rusinoita vain kelvoton olen pullasta etsiskellyt.
Kyllä se siitä.
AR, kyllä kaikkiin olosuhteiden mukaan, eikä jk:n salliminen ole käytännössä millään tavalla muuttanut mitään männiköideni kasvattamisessa. Yläharventanut olen aiemminkin.
Minullakin on aikanaan aivan liian rehevälle maalle perustettuja männikköjä. En nyt tietenkää tieten tahtoen raivaa sieltä alta kuusentaimikkoa, josta voin saada seuraavan puusukupolven ja sen olisin tehnyt ilman jk:n sallimistakin jne.
No anteeksi, mopo vähän taas karkasi.
Kaikilla elämänalauella tehdään laskelmia kannattavuudesta kun investoidaan. Aivan sama tilanne on kaikilla muillakin aloilla tulevaisuuden suhteen. On myös huomattava, että mitä kauempana tulevaisuudessa virhe on, sen vähäisempi sen vaikutus on nykyarvoon. Perustelusi on kelvoton.
Vaikka puun hinta on nyt nopeasti kohonnut melkein kuin Korean suhdanteen aikana aikanaan, se ei ole kuitenkaaan mikään tae taulevasta, vaikka itsekin oletan puun hinnan säilyvän ainakin toistaiseksi hyvällä tasolla.
Korean suhdanteen aikana puun hinta myös putosi niin nopeasti, että ostajat olisivat antaneet maksetun käsirahan kaupasta pitää, jos ei olisi tarvinnut hakata ostettua leimikkoa.
Olen moneen kertaan todennut AJ, että laskentakorko olisi syytä laittaa näkyviin ja jos ehdottaa päätehakkuuta johonkin, niin suhteellinen arvokasvu, johon metsänomistaja voisi sitten tilanteesa mukaan päätöksensä tukea.
Kun nuo pörssimiehet pohtii oskkeelle oikeaa hintaa, niin ne diskonttaavat tulevia tuloja nykyarvoiksi ja siksi toisista osakkeista maksetaan jopa moninkertaisesti oma pääoma. Menneisyyden tuloilla ei ole mitään merkitystä hintaa pohdittaessa. Aivan sama on metsässä, pyrimme saamaan toimillamme mahdollisimman suuren nykyarvon tulevista, menneisuyys on mennyt. En lakkaa ihmettelemästä muita keksintöjä kannattavuuteen.
Enkä epäile hetkeäkään, etteikö meillä ole paljon paljon tutkittu puumäärän tuottamista runkolukujen funktiona ja etteivätkö Tapion suositukset ota sitä huomioon. Mutta jos tavoitteena on määrän tuottaminen, niin edellä juuri kerroin, että se ei ota huomioon muita kuin sieltä metsästä näkyviä tekijöitä ja sehän on kummallinen ajatus, jos kerran kannttavuudesta halutaan puhua.
Yriti sinulle AJ kertoa myös sen, mikä ongelma eittämättä suositusten tekijöillä on. Sitä on aivan turha kiistää. Toki aiemmin se oli nykyistäkin pahempi, jota yritin sillä Posion esimerkillä hieman valottaa. Riikilän kommentti tuolla edellä kertoo hyvin selvästi, että ongelma ei ole mihinkään poistunut. Eli joudun ottamaan sen nytkin huomioon ja käyttämään myös omaa päätäni.
