Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Tuo viimeinen viestisi kertoo juuri sen, että ei kannata vaivautua lukemaan. Olen vähän yrittänyt tätä dilemmaa helpottaa ehdottamalla, että sukupolvenvaihdokseen tulisi kiinnittää huomiota. Mutta tämä nykyinen sukupolvenvaihdossäädös kertoo karulla talvalla kuinka totaalisesti pihalla näissä piireissä ollaan.
Minkä ihmeen avun? Jäljet pelottavat vieläkin.
Mitähän se kannttavuus on ja mitä sillä mahdetaan oikein tarkoittaa? Onko se jotakin lukuarvoja, joita voidaan laskea ja verrata toisiinsa ja sen jälkeen todeta, että tuo on paremmin kannttavaa kuin tuo. Vai mitä sillä tarkoitetaan?
Iso osa täällä vakituisesti kirjoittavista sanoo sen olevan kasvupotettiaalin täyttä hyödyntämistä, jonka synonyymi kaiketi olisi maksimaalisen puumäärän tavoittelu – eikö niin? Eli olemme kiinnostuneita vain ja ainoastaan siitä, mitä siellä metsässä tapahtuu ja näyttää. Toisin sanoen meitä ei kiinnosta millään tavalla esim. puun hinta, korjuun- ja työn kustannukset jne. eikä millään tavalla rahan korko tai mitä me vastaavalla työpanoksella tai sijoittamisella saisimme vastaavassa muussa kohteessa. Oli ne sitten kymmen- tai satakertaisia ja vaikka korjuu maksaisi enemmän mitä puista saa tai puun hinta nolla. Tavoite on ainoastaan puun määrän tuottamisen maksimoiminen. Aivan hino tavoite ainakin metsäteollisuudfen näkökulmasta. Kaiken kattavana peruteluna on, että tulo metsästä on MÄÄRÄ x hinta.
Kerro nyt AJ, kun siellä Tapion tilaisuuksissa olet mukana, miten siellä kannattavuus nykyään ymmärretään. Sitä on siellä nyt neljännesvuosisata ankarasti pohdittu ja Riikilä kirjoituksesta olin ymmärtävinäni, että se on edelleen määrä x hinta. Tapio on kolmen ämmän holhouksessa ja tällä joukolla on pahanlaatuinen dilemma, mitä ihmettä tälle asialle tulisi oikein tehdä. Tämä dilemma on se syy, etten edes vaivaudu lukemaan heidän näkemyksiään.
Aikuisten oikeasti me tiedämme kuinka kannattavuus olisi laskettava ja kuinka sitä kaikilla muilla aloilla lasketaan, mutta kun on tuo helvetillinen dilemma kuten harakalla tervatulla sillalla, pyrstö tai nokka tarttuu.
UPM:n väistyvä tj sanoi metsäteollisuudesta, että se on raaka-ainepeli ja siinä pelissä on puuntuottajalle tahtonut jäädä aina mustapekka käteen. Kaikilla mitaleilla on kaksi puolta, niin tällä Ukrainan sodallakin. Kerrankin puuntuottajallekin sattui vähän parempi käsi.
Se ei ole mikään uusi asia, että metsänomistajat eivät metsäekonomiaa tunne. En itsekää tunne ainoatakaan metsänomistajaa lähipiirissäni, jonka kanssa siitä voisin keskustella siten, että hänkin olisi asiaan perehtynyt esim. jonkun metsäekonomian oppikirjan välityksellä. Se, että ei välitetäkään taloudesta, on minusta kyllä ristiriidassa sen kanssa, että en ole tavannut ainoatakaan metsänomistajaa, joka ei halua puistaan mahdollisimman kovaa hintaa eli taloudesta ollaan kuitenkin kovin kiinnostuneita.
Täälläkin keskustelijoista koen vain oikeastaan Gla:n varmuudella olevan kartalla siitä, mitä yritän aiheesta kirjoittaa. Keskustele siinä sitten sivistyneesti, kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.
Sitäkään avaimenreikäteoriaasikaan en allekirjoita. Olenhan juurikin puolustanut täällä esim. jatkuvan kasvatuksen harjoittajia, olkoon kohde sitten mikä hyvänsä ja joka on vakiokeskustelijoille hirveä punainen vaate. Kun kuivan kankaan perintömetsääni tein aikanaan isohkon aukon, oli monta vuotta vastenmielinen mennä ko. palstalle, joten ymmärrän eriittäin hyvin niitä, jotka haluavat pienen palstansa pitää peitteisenä.
Ehkä se avaimenreikäteoriasi on juuri sitä kuuluisaa naisen logiikaa, jota minun on mahdoton ymmärtää.
AJ: ”Sallitaan metsälle vain yksi tavoite: suhteellisen tuoton maksimointi.”
Ei sinne päinkään AJ. Minnulle käy erinomaisesti kaikki vaihtoehdot – kaikki. Siksi juurikin olen kirjoittanut vähän esim. jk:n puolestakin, vaikka en männiköitäni käytännössä jaksollisesti kasvatakaan. (jos siemenpuusto ei jk:ksi kelpaa)
Visa, Timppa, mehtäukko jne. saavat hatunnostoni ilman muuta innostuksestaan metsänhoitoon. Minulla ei ole mitään heidän toimiaan vastaan. He selvästi nauttivat tekemisestään ja pitävät saavutuksistaan – mikäs sen hienompaa! Pahoittelen sitä, etten kaikilta osin voi jakaa heidän käsityksiään, eikä se koske niinkään hoitoa metsissä, vaan metsänhoitoa liiketaloudellisena kysymyksenä.
Haukut AJ nyt siis aivan väärää puuta.
Juuri näin husse. En missään nimessä halua kuulua sellaiseen yhdistykseen, joka mainostaa tekevänsä ilmaisia puunmyyntisuunnitelmia. Ilmaisia lounaita kun ei ole!
Husselta aivan erinomainen kirjoitus. Tähän ongelmatiikkaan liittyy myös rakenneuudistus, jota olen vähän yrittänyt nostaa esiin.
Sukupolvenvaihdos pitäisi saada huomattavasti jouhevammaksi ja metsät siirtymään aiemmin jo nuoremmille. Pitäisi pyrkiä synnyttämään kunnollinen metsätalousyrittäjien ammattikunta, jotka keskittyvät puuntuottamiseen.
Järkevät sukupolvenvaihdossäädökset edesauttaisivat metsiin panostamista ja puumäärienkin kasvattamista. Pidän hyvin erikoisena, että tähän ei ole kiinnitetty huomiota, vaan näperrellään Kemera- ja Metkasäädösten parissa, niiden kanssa leikkien.
Minä en anna korulauseille (että metsä pitää jättää paremmassa kunnossa seuraajalle) mitään arvoa. Järjestelmä pitää luoda sellaiseksi, että homma hoituu markkinatalouden ehdoin. Enkä voi lähteä siitä, että korko on nolla, eli että tavoittelisin maksimaalista puumäärää, vaan liiketaloudellista kannattavuutta.
Minulle avohakkuut on ollut suurin tuulenkaatumisongelma. Nytkin naapurini hakkasi piiiitkän rajani takaa puut kaikki pois ja pahaksi onneksi olin metsäni juuri harventanut. Toivottavasti ei tule kovia pohjoismyrskyjä edes pariin vuoteen.
Pahoittelen Visa, mutta oikea vastaus tähän ongelmaan ei ole olosuhteet, vaan tukin ja kuidun suuri hintaero.
Koita nyt AR ymmärtää, että nyt ei vertailla millään tavalla jatkuvaa ja jaksollista. Puhe oli uudistamisen hinnasta, jota Puuki tarjosi minulle parillasataa/ha ja hyväksyn mielihyvin tarjouksen ja teen kiireesti ison puukaupan.
Puuki on löytänyt viisastenkiven ja tarjoaa uudistamista metsänomistajille 200 e/ha. Laita nyt osoite mistä saan tällä hintaa sinulta uudistamisen tilata,
Teen välttömästi ainakin sadan hehtaarin avohakkuut kun puun hintakin on näin hyvä, kunhan saan sinulta ensin sitovan tarjouksen uudistamisesta tuolla hinnalla. Ihan mukava sitten millille keksiä hyvää sijoituskohdetta. Tuhat tainta hehtaarille riittää minulle mainiosti. Luonto hoitaa täydennyksen.