Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Perko: Kurki , mainio kysymys. Olen sen jo sanonut, että jos 30 vuotta oottelee aukon hoidosta ilman tuloa niin peli on hävitty. Se sama on siinä Tapion uudessa hakkuu ohjeessa. Useimmiten euroja ei saa alle 50 v ikäisestä puusta. Ihan Hyvää Pääsiäistä!
Tähän Kurki vastasi
Sitä samaa.
Jos metsää on 20 ha, niin siitä voi myydä 2 ha 5 …6 vuoden välein n. 60 vuoden kiertoajalla. Ei siinäkään tarvitse odotella 50 vuotta. Edellyttäen , että metsä on saatu tuohon ihanne ikäjakaumaan aukkoja tehden, että vanhimmat hehtaarit ovat 60 v.
Tällaista ajattelua Kurki sanotaan itsensä pettämiseksi! Eikä itsensä pettäminen ole kovin viisasta.
Vanhoissa metsäsuunnitelmissa oli teksti, että saat parhaan tuoton metsistäsi, kun kehitysluokkajakautuma on kuvan mukainen. Perustelematonta pötypuhetta! Metsämiehillä on ollut todella omaperäinen talousteoria aivan nähin päiviin saakka, eikä vanha kaartti pääse siitä koskaan eroon.
Taloudellinen tavoite on nettotuoton nykyarvo ja täälläkin suurella osalla ei ole pienintäkään käsitystä, mitä se tarkoittaa. Silti otetaan vahvasti kantaa metsänhoidon taloudellisuuteen.
Teen metsässä työtä vain taloudellisesta syystä, eikä se ole synonyymi maksimaalisen puumäärän tavoittelun kanssa.
Hyvää Pääsiäistä!
Tiedätkö ollenkaan Jovain, että se sinun moneen kertaan kommentoima Lauri oli vankkumaton jatkuvan kasvatuksen kannattaja.
En nyt ymmärrä, miten minä jaksollisena kasvattajana joudun maksamaan jonkun jatkuvasta kasvatuksesta. Koen asian olevan juuri päinvastoin eli hyötyväni naapurini jatkuvasta kasvatuksesta.
Kuinka pitkälle yhteiskunta voi mennä lisäämällä sääntelyä ja sitä paimentavia jarrumiehiä, jotka parhaan kykynsä mukaan yrittävät estää kaiken tuottavan työn. Kaverini sanoi 90-luvun laman loputtua, oli suuri vahinko, että lama loppui näin aikaisin. Jarrumiesten porukka jäi perkaamatta. On suorastaan pieni ihme, että tämä yhtälö näinkin hyvin on voinut toimia. Elintasoa on nostettu kehitysmaiden halpatyövoimalla.
Gla muistaakseni kovasti aikanaan puolsi tuota metsälain lyhytaikaista väliversiota, jolla pyrittiin pitämään älytöntä, aikansa elänyttä, sääntelyä pystyssä. Hienoa, että olet nyt omistajan oikeuksien kannalla.
Minullakin Lapissa iso porukka aikanaan päivästä toiseen pohti ja kairaili, milloin rinnankorkeudelta, milloin piparkakkutyveltä, että onko tuon muutaman hehtaarin puuston ikä 120 vuotta vai 125 vuotta. Sillä täysin älyttömällä työllä olisi hoitanut metsää kymmeniä, ellei satoja hehtaareja.
Voi pyhä yksinkertaisuus!
En ollenkaan ymmärrä jaksollisen kasvattajan huolta jatkuvasta kasvatuksesta. Erikoista paahtamista. Omistan monta pitkää ja kapeaa palstaa ja on ehdottomasti kannaltani vain hyvä, jos naapuri ei hakkaa aukkoa.
Taimituottajan jne. kannalta, joiden omaa intressiä se koskettaa, voi kritiikin ymmärtää.
Timppa on omaan menetelmäänsä tyytyväinen ja hyvä niin.
Perko myös omaansa ja hyvä niin.
Miksi kiistellä asiasta? Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Aika näyttää mihin maailma on menossa. Se on hienoa, että omistaja saa päättää näkemyksensä ja arvostuksiensa mukaisesti.
Yksi asia on varma. Jos investointia ei koskaan saada taakaisin, niin investointi ei ole taloudellisesti kannattava. Jos koron katsoo olevan nolla, niin kaikki metsään tehtävät investoinnit näyttävät hyvin kannattavilta.
Taloudellisessa mielessäkin tavoite on yksiselitteinen. Pyritään maksimoimaan nettotuoton nykyarvoa. Jos sitä ei kykene ymmärtämään, niin metsäntalouden taloudellisuudesta puhuminen on tyhjän päällä.
Mitalilla on kaksi puolta. Asiat näyttävät erilaisilta kun niitä tarkastellaan eri puolilta, eri näkökulmista. Harvoin, jos ollenkaan on vain yksi totuus. Täälläkin on kirjoittajia, jotka tietävät (ainakin omasta mielestään) ehdottoman totuuden, eivätkä ole tehneet metsänhoidossakaan pienintäkään virhettä. Suorastaan karehdittavaa itsetyytyväisyyttä ja kaikkitietävän viisautta. Kuitenkin, ”mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää.”
Tuntemallani rakennusurakoitsijalla oli töissä mies. Urakoitsija kehui miestä, että olet työmaan paras mies, et ole tehnyt yhtään virhettä, mutta et sinä ole kyllä mitään tehnytkään. Täällä esiintyy niitäkin, jotka ovat tehneet, eivätkä siitäkään huolimatta ole tehneet yhtään virhettä. Se on paljon se. Noh, kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
Päättöksiä metsissäkin tehdään ajassa ja sen hetkisen tiedon varassa. Vasta myöhemmin tiedämme, jos silloinkaan, teimmekö oiken ratkaisun. Kun näin on, on mahdotonta tietää etukäteen jonku menetelmän ehdotonta oikeellisuutta. Siksi toivoisi hieman avarakatseisuutta.
