Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Metsän taloudellinen arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nettonykyarvo ja käytettävä korko on kuninkaan tekijän paikalla.
Timppa on omaan menetelmäänsä tyytyväinen ja hyvä niin.
Perko myös omaansa ja hyvä niin.
Miksi kiistellä asiasta? Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Aika näyttää mihin maailma on menossa. Se on hienoa, että omistaja saa päättää näkemyksensä ja arvostuksiensa mukaisesti.
Yksi asia on varma. Jos investointia ei koskaan saada taakaisin, niin investointi ei ole taloudellisesti kannattava. Jos koron katsoo olevan nolla, niin kaikki metsään tehtävät investoinnit näyttävät hyvin kannattavilta.
Taloudellisessa mielessäkin tavoite on yksiselitteinen. Pyritään maksimoimaan nettotuoton nykyarvoa. Jos sitä ei kykene ymmärtämään, niin metsäntalouden taloudellisuudesta puhuminen on tyhjän päällä.
Mitä silloin pitää tehdä, jos näyttää, että uudistamisinvestointia ei saada koskaan takaisin?
Se ilmeisesti on investointien lähtökohta, vai kuinka?
Mitalilla on kaksi puolta. Asiat näyttävät erilaisilta kun niitä tarkastellaan eri puolilta, eri näkökulmista. Harvoin, jos ollenkaan on vain yksi totuus. Täälläkin on kirjoittajia, jotka tietävät (ainakin omasta mielestään) ehdottoman totuuden, eivätkä ole tehneet metsänhoidossakaan pienintäkään virhettä. Suorastaan karehdittavaa itsetyytyväisyyttä ja kaikkitietävän viisautta. Kuitenkin, ”mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää.”
Tuntemallani rakennusurakoitsijalla oli töissä mies. Urakoitsija kehui miestä, että olet työmaan paras mies, et ole tehnyt yhtään virhettä, mutta et sinä ole kyllä mitään tehnytkään. Täällä esiintyy niitäkin, jotka ovat tehneet, eivätkä siitäkään huolimatta ole tehneet yhtään virhettä. Se on paljon se. Noh, kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
Päättöksiä metsissäkin tehdään ajassa ja sen hetkisen tiedon varassa. Vasta myöhemmin tiedämme, jos silloinkaan, teimmekö oiken ratkaisun. Kun näin on, on mahdotonta tietää etukäteen jonku menetelmän ehdotonta oikeellisuutta. Siksi toivoisi hieman avarakatseisuutta.
Jos ja jos.
”Yleistä merkitystä”
Panikoit siis käsittämäsi yleisen merkityksen vuoksi.
Pitäisikö tuo kuitenkin Rane kuulla suoraan Kujalalta ja Pukkalalta? Tuo on minusta juuri sitä panikoimista. Miksi olla niin kiinnostunut heidän metsänhoidostaan ja yrittää perustella sillä jotakin.
Pitää muistaa, että päätöksiä joudutaan aina tekemään päätöksentekohetken tiedon varassa. Myöhemmin saattaa osoittautua, että olisikin pitänyt toimia aivan toisin. Me elämme tällaisessa maailmassa.
Jos näyttää jo päätöksentekohetkellä siltä, että investoinnin kuluja ei saada koskaan korkokuluineen takaisin, niin vaihtoehtoja on vähän. Ja mikä huolestuttavinta, kulut näyttävät kasvavan aivan eri tahtia kuin odotettavissa olevat tuotot.
Nimimerkkini muuttui pyytämättä ja yllättäen Rane, kun olin poissa tovin ja hain uutta salasanaa, kun vanhalla ei enää päässyt kirjautumaan. On ollut ja on vähäinen kapasiteetti niin täydessä käytössä, että kirjoittelu on jäänyt vähemmälle.
Kun Gla luen näitä aktiivikirjoittajien viestejä täältä, niin pääteema on jatkuvan kasvatuksen täysin virheelliseksi osoittaminen. Siitä tiedetään kaikki, vaikka se ei ole edes sallittua ollut kuin muutama hassu vuosi ja sen käyttö on minimaalista. Keksitään mitä erilaisempia laskentatapoja, jolla tämä esim. taloudellisesti osoitetaan, vaikka hyvin tiedetään, kuinka aikuisten oikeasti taloudellista kannattavuutta on laskettava. En osaa tätä paremminkaan kuvata kuin sanalla panikoiminen. Itse suhtaudun asiaan neutraalisti, vaikka kasvatan männiköitäni käytännössä jaksollisesti.
Samanlainen tilanne on luonnon monimuotoisuuden suhteen. Yleisesti väitetään käsi sydämmellä, että tehometsätalous ei luonnon monimuotoisuudelle ole minkäänlainen ongelma, vaan melkeimpä päinvastoin. (No, tietenkin sydämellä, kun sydämeen ei mahdu kahta ämmää.)
Ymmärrän toki, että monilla on elantonsa puolesta suuri huoli tulevaisuudesta, joka nojaa tehometsätalouteen, eikä vanhalle koiralle kannata opettaa enää uusia temppuja.
Mitään avohakkuukieltoa ei suomalaisten toimesta ole tulossa ainakaan yksityismetsiin. Sen takia täällä panikointi on Gla lähinnä tarkoitushakuista. Jos siihen joskus ajauduttaisiin, niin se tulisi pakon sanelemana maailmalta. Metsöäteollisuus on täysin riippuvainen maailmanlaajuisista markkinoista.
On täysin turha selittää, etteikö puuntuottamisen maksimoinnilla olisi isoa merkitystä metsäluonnolle. Ihmismäärän räjähdysmäinen lisääntyminen ja isekäs ökyelinason tavoittelu on kiistaton ongelma tämän pallon elinkelpoisena pysymiselle.
Jos me jotakin haluamme jälkipolville jättää, niin elämisen edellytykset tällä pallolla. Kun seuraa esim. rapakon toisella puolella ihmismassojen käyttäytymistä, niin ei voi olla huolestumatta. Mitään ei ole opittu.
Valtaojan näkemyksen mukaan muutamme täältä pikapuoliin jollekin eksopaneetalle, joten tämä vanha pallo voidaan unohtaa. Voi pyhä yksinkertaisuus! Yhtä mieletöntä kuin Baabelin tornin rakentaminen.
Miksi joillakin on niin kova hinku etsiä vastausta kysymykseen, johon ei ole yhtä vastausta? Jokainen taloudesta edes jotakin ymmärtävä käsittää, että yhtä vastausta esim. taloudellisesta syystä ei yksinkertaisesti ole.
Puun tuottamisen maksimaalisuutta perustellaan kiivaasti, joka on yhtenevä sen kanssa, että maapohjan tuottokyky on hyödynnettävä täysimääräisesti eli 100%. Puumäärää pitää maksimoida, kun puumäärää pitää maksimoida on perustelu.
Tällainen ajattelu on ollut paremmin ymmärrettävissä silloin, kun Suomi eli metsästä ja joka työllisti isot joukot talviaikana. Metsänomistajan taloudellisesta näkökulmastakin tilanne on kokonaan toinen kuin mitä se oli esim. 50 vuotta sitten. Eikä tilanne ainakaan paranemaan päin ole. Kustannukset nousevat aivan eri käyrällä kuin puuraaka-aineen hinta.