Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Jos Gla koroksi piirtyy yhtälöön 5%, niin jaksollisen kasvatuksen uudistamiskulujen on oltava jo hyvin matalia, jotta kannattavauudesta voidaan puhua. Jo hyvilläkin kasvupaikoilla, huonommista puhumattakaan.
Jo yksin korko on niin ratkaisevassa asemassa, että varmojen vastausten antaminen on hankalaa ja minä en siihen kykene. Uudistamiskulujen suuruus ja korko ovat keskeiset tekijät. Toinen maksaa pikavippikorkoja ja toinen tunkee euronsa patjan alle. Toinen tekee uudistamisen harrastuksena halvalla itse ja toinen maksaa työnjohtokuluineen jne. kaiken mahdollisen. Jos puhutaan puuntuotoksesta, niin omakin käsitykseni on, että jaksollisella pärjätään.
Olet närkästynyt siitä Gla, että kirjoitan aiheesta, että puuntuotos ja kannattavuus eivät ole asama asia. Kun luen näitä kirjoituksia, niin muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, että valtaosa kirjoittajista käsittää niiden olevan synonyymejä.
Tarkkaan ottaen suhteellinen arvokasvu tarkoittaa AJ puuston arvon muutosta suhteessa puuston ja maapohjan yhteisarvoon.
Jos metsä hakataan, maapohja kasvaa uutta metsää. Ellei maapohjan arvoa oteta huomioon, tämä jää huomioimatta. Tällöin vertaaminen tilanteeseen, jossa metsää kasvatetaan edelleen, ei enää pidäkään paikkaansa.
Asennevammalla tarkoitan Gla sitä, että tiedät vastauksen kysymykseen, jota ei voi tietää. Olosuhteita on vaikka minkälaisia, vaikka tulevaisuuden epävarmuuksia ei otettaisikaan huomioon. Ketään ei nyt lailla pakoteta mihinkään vaihtoehtoon. Gla saa ihan itse valita parhaaksi katsomallaan tavalla ja voi olla, että valintasi on aivan oikea. Minä en sitä tiedä.
Jos uudistamiskuluja ei saa koskaan takaisin, jää ainoaksi vaihtoehdoksi luontainen menetelmä, on se sitten ns. jatkuva kasvatus tai jokin muu luontaiseen uudistumiseen perustuva vaihtoehto.
Tiedämme kovin vähän ostajista kymmenien vuosien päähän. Voi olla jopa niin, että avaohakuun puita ei uskalleta ostaa ollenkaan. Itse en siihen usko, mutta … Ennustaminen on vaikeaa ja varsinkin tulevaisuuden.
Jos emme tiedä tarkkoja lukuja, niin ei se tarkoita sitä, että yhtälökin pitäisi hylätä, tiedät sen varsin hyvin itsekin Gla. Kuten edellä kirjoitin, sen avulla voimme tutkia lukujen vaikutusta lopputulokseen ja tehdä siitä johtopäätöksiä.
Gla: ”Kyllä. Siksi pitää olla selvyys luvuista.”
Kun lasketaan, pitää olla yhtälö ja luvut.
Kun puhutaan metsän kannattavuudesta, tarkkoja oikeita lukuja ei ole olemassakaan. Jo siitä syystä, että emme tiedä tulevaisuutta kymmenien vuosien päähän. Tulos on parhaassakin tapauksessa kartta tai kompassi eikä valokuva tulevaisuudesta. Eri luvuilla voimme kuitenkin tutkia, mitkä tekijät lopputulokseen vaikuttavat ja millä painoarvolla. Sikisi on aivan oleellisen tärkeää, että meillä on yhtälö, mihin näitä lukuarvoja sijoitetaan.
Jos ei ole täsmällisiä lukuarvoja eikä ole edes yhtälöä, mihin lukuarvot sijoitaa, niin tikanheitto on täydellistä.
Sinulla on niin paha asennevamma Gla asian suhteen, että et halua katsoa totuutta silmiin vaikka selvästi tiedät miten se tapahtuu. Lukuarvoista voimme kiistellä maailman tappiin, eikä se johda mihinkään.
Mitään raketti- tai salatiedettä tämä ei ole. Kannattavuutta tavoiteltaessa pyritään yksinkertaisesti maksimoimaan vain nettotuoton nykyarvoa. Jos se ei mene jollekin jakeluun, niin ei sitten mene.
Matematiikassa lasketaan mehtäukko luvuilla, jotka on laitettu johonkin matemaattiseen kaavaan. Verbaalinen höpinä on jotakin aivan muuta. Sellainen ei kerro minulle mitään, mihin toiminta oikeasti perustuu -valitettavasti.
Se on Timppa eräs tekijä tässä yhtälössä, mutta ei todellakaan ainoa.
Olen Rane kertonut täällä koko lailla tarkkaan oman metsänhoitoni ja sen kuinka tähän on tultu. En ole vielä juurikaan joutunut edes valintatilanteeseen, jatkuva vai jaksollinen kasvatus. Lakikin muuttui vasta juuri. Liiankin reheville maille kustannussyistä perustetuissa männiköissä en tietenkään altaraivaa syntyvää kuusikkoa. (jos se katsotaan jo jatkuvaksi kasvatukseksi) Oikeastaan en ole edes kiinnostunut koko tästä vastakkainasettelusta, vaan yl. toimin kulloinkin käsittämälläni taloudellisella tavalla. Metsät on hankittu 20 – 30 vuotta sitten, jolloin hakattiin pinta-alaverolla (taloudellisesta syystä) kaikki, jotka terälle ylettyy. Nyt en yl. tarvitse kolmen metrin mittaa, kuten Visa puiden ympärysmitan mittaamiseen. Metrin mitta riittää suurella osalla mainiosti, mutta suhteellinen arvokasvu eli sijoitetun varallisuuden tuotto on huomattava. Minulle se on aivan oleellinen kiinnostuksen kohde. Minkälaisen koron saan sitoutuneelle varallisuudelle metsässä verrattuna vastaavan riskin sijoitukseen muualla. Tästä tasapainosta on kysymys.
Minulle korkovaatimuksella ei ole mitään tekemistä metsästä saatavissa olevan koron kanssa.
Männikön uudistaminen on helppoa ja halpaa. Kalliisiin uudistamiskustannuksiin en lähde, koska en saa hyvin yksinkertaisella matematiikalla tarkasteltuna, riittävällä korolla, omiani koskaan takaisin. En omista etelän reheviä kuusikoita.
En näe Rane taloudelliseen tarkasteluun muuta vaihtoehtoa, kuin NNA. Metsänomistajana joudun tekemään sitä vain sillä tarkkuudella, joka on kotikonstein on mahdollista, enkä lähde niitä nyt sinulle Rane sen tarkemmin esittämään.
Sitä en lakkaa hämmästelemättä, että kuvitellaan tuotannon määrän ja kannattavuuden olevan sama asia. Näin ei ole millään elämänalueella, eikä varsinkaan metsätaloudessa, jossa tuotantoon kuluu kymmeniä vuosia. Kuinka tällainen totaalinen väärinymmärrys on voinut yleensä syntyä?
Asian luulisi olevan päivänselvän jokaiselle, jolla on edes auttavat ala-asteella opetettavat matemaattiset taidot.
No vielä kerran, jos vaikka Ranellekin menisi jakeluun.
En ole vaatinut keneltäkään yhtään mitään, en laskemista tai mitään muutakaan. Kukin saa hoitaa metsiään juuri kuten haluaa ja hyvä niin.
Olen vain todennut mitä on puuntuotos ja mitä on kannattavuus. Niitä ei pidä sekoittaa keskenään, koska ne ovat eri asioita. Olen kirjoittanut myös siitä, kuinka nämä asiat alkoivat muuttua parikymmentä vuotta sitten ja kuinka lainsäädännöstä lähtien nämä kaksi asiaa oli sekoitettu keskenään. Kuten Glakin tuolla edellä kirjoitti, minäkin olen hyvin tyytyväinen, että tämä prosessi johti lainsäädännössäkin asian perusteelliseen korjaamiseen.
Jos jotakin olen täällä yrittänyt sanoa, niin se on ennen muuta kohdistunut näiden kahden käsitteen oikein ymmärtämiseen.
…
Mitäkö eroa Puuki? Kun yhtälöön laitetan piiitkä rivi muuttujia, niin hommma menee yliopistomiesten puuhaksi. Muutamalla oleellisella voi selvittää jo jotakin itsekin. Esim. sen, kuinka ratkaisevaa roolia korko näyttelee.
Pahoittelen Gla, jos alkaa näppyjä tulla aiheesta. Puhutaan kuitenkin aika oleellisesta tekijästä, jonka huomioimatta jättämisellä pettää itseään.
Ketkä me Visa?
Isäntä ja renki lähtivät hirvimetsälle. Isäntä näki jotakin ruskeaa liikkuvan ja ampui. Saalista tuli, mutta se olikin naapurin lehmä. Isäntä totesi rengille, että me ammuimme vahingossa naapurin lehmän. Johon renki vastasi, että ketkä ME?
Laitetaan jäähylle ja jatketaan nikkarointia, ettei kukaan pahoita mieltään.