Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Arkkitehtooninen taideteos? Ei kai nyt sentään Gla. Kokoelma erilaisia (muoti)virtauksia, kovin vaihtelevalla menestyksellä yhdisteltynä ja lopputulos, rohkenisko sanoa brutalli.
Ala on sellainen, että innostus tuppaa välillä olemaan suurempi kuin taito.
Sanotaan, että ihminen näkee sen, mitä hän tietää. Jos piirtää jonkun käppyrän ja kysyy, että onko tämä ruman vai kaunis, niin siihen on vaikea ottaa kantaa. Mutta jos sanoo, että kuva on kirvesvarresta, niin jokainen osaa antaa vastauksen.
Toisaalta uusia luomuksia pitäisi arvioida vasta kun aikaa on vähän kulunut – em. syystä. Aikanaan Temppeliaukion kirkko oli valtavan arvostelun kohteena. Oli viedä suunnittelijatkin syvän masennuksen partaalle. Ja kuitenkin lopputuloksena on loistava taidonnäyte, jota käydään ympäri maailmaa ihastelemassa.
Kuulostaa tamperelainen tarkoitushakuiselta liioittelulta. Kun aikoinaan Ruotsiinkin myytiin puuta Lapista, niin siellä tukin laatuvaatimus oli aivan eri kuin Suomen puolella. Jos jostain leimikosta Metsähallitus teki tukkeja, niin tukkiprosentti oli 30. Samasta leimikosta yksityinen sai tänne sahalle myydessä tuukiprosentiksi 50. Ruotsiin myymällä tukkiprosentti samasta leimikosta oli 70.
Jos ensiharvennusvaiheessa rungot ovat 15 senttisiä ja niissä on tyvelle saakka paksut kuivat oksat, niin luulsi olevan helppo ymmärtää minkälaista sahatavaraa tyvitukista saadaan.
Aika pitkälle samoin ajatuksin kuin ollikolli. Tuo hirvittävä huoli tuntuu niin perin juurin kepulilta. Yritetään pitää kiinni rakenteista, joista aika on ajat sitten jättänyt. Tervan poltto on sentään jo unohtunut. Tavaton huoli on siitä, kuinka toisten tulisi metsiään hoitaa ja kenelle niitä pitäisi vain voida myydä ja mistä hinnasta.
Keskittykään omien metsienne hoitamiseen parhaaksi kokemallanne tavalla. Sitä työsarkaa riittää lähes jokaisella metsönomistajalla ja nauttikaa siitä tekemisestä – hienoa hommaa.
Päinvastoin, juuri sen koron takia.
Jos istutat männikön, niin tuhoat suuressa osassa Suomea jo siinä vaiheessa kannattavuuden kohtuullisellakin korolla laskettuna. Mänty lähtee erittäin hyvin siemenestä kasvamaan ja voit saada laatupuuta, eikä räkämäntyä. Sellaisella paikalla, jossa mänttyä yleensäkään kannatta kasvattaa.
Puuki: ”Kun nykyään ei makseta laadusta mitään lisää, niin männyn taimikoissakin kannattaa kasvattaa pääasiassa parhaiten kasvavia taimia jotka juuri ja juuri täyttää vaaditun min. laatulk:n kun ovat tukkipuukoossa, jos halutaan optimoida tuottoa.”
Tuo ajattelutapa on juuri johtanut räkämänniköihin ja mäntytukin heikkoon laatuun ja hintaan. Muuta kun ei ymmärretä muusta kuin kasvusta. Voimme vain aavistella, mistä ja kuinka paljon viidenkymmenen vuoden kuluttua maksetaan.
Kun katsoo istutusmänniköitä, niin ne on järjestään ensiharvennusvaiheessa tyvelle asti paksujen kuivien oksien peitossa. Ei niistä mitään arvotavaraa sahata.
Laulussa sanotaan: ”Jos elää kuolla aiotaan, puuseppää silloin tarvitaan.”
Se joka ei ymmärrä mehtäukko puolesta, ei ymmärrä täydestäkään – sanotaan.
Täällä esiintyvä räyhääminen ei johda mihinkään.
Pitäis mieluummin keskustella siitä mitä on tehty asian hyväksi, ja mitä mahdollisesti vielä voidaan oikealla asenteella tehdä. Käypään hintaan voin suojella vaikka joka ainoan aarin.
Ne tietysti lietsovat tätä vastakkainasettelua peräkamarinpojille, joiden leipäpala on metsistä muulla tavalla kiinni kuin puuntuotannossa.
Ihmislajin jatkuva lisääntyminen on ongelma. Jos siihen ei tule jotakin ratkaisua, jälkipolvilla ei ole kehuttavat oltavat. Sen luulisi jo kaikille peräkamarinpojillekin olevan itsestäänselvyys.
Jos luontoarvoihin ei olisi jo jokin aika sitten alettu kiinnittämään huomiota, nykytilanne olisi jo huomattavasti huonompi. Paskaajia kyllä rittää, jos mahdollisuus annetaan. Siksi on vaikea ymmärtää täällä esintyvää erittäin lyhytnäköistä suhtautumista näihin kysymyksiin. Hävettää metsänomistajana lukea tuollaista parjausta ja vastakkainasettelun lietsomista.
Minä olen ymmärtänyt MaraKet niin, että talonpojalle maksetaan eikä päinvastoin?
Kun mehtäukko omistukset säilyy pienimuotoisina perhemetsätalouksina, niin tilanne ei parane vaan tilat pirstoutuu vain lisää. Eikö ulkomainen metsänomistus ole koko lailla markinaalista, jolla ei ole käytännön merkitystä. Muuten omistajarakenteesta voi kyllä olla huolissaan.
Pelkääkö mehtäukko, että metsät loppuu? Eihän se ole mahdollista, kun ne seitsemän päivää kasvaa ja vain viitenä päivänä hakataan.
Ei minulla mitään metsiä ole AJ. Muutama hehtaari jotakin risukkoa ja pahaista taimikkoa. Visalla on kuulemma metsää. Liikemies ja metsänhoitomies? Ei sinne päinkään – pahainen harrastelija. Noh. Ymmärsin toki, että et sitä tarkoittanutkaan.
Kulkumiesukko tuli taloon käymään ja katsoi peräseinällä olevaa kaappikelloa ja totesi isännälle, että onpa teillä hyvä kello. Kun isäntä sitten meni kamarissa käymään, mutisi ukko itsekseen, että mikä hyvä kello, mutta sanoin vain.
Kyllä se Jätkä leikkimistä on kylvö, noilla sinun ohjeilla.