Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Vanha sanonta kuuluu Suorittava, että sillä, jolla on paikka paikan päällä, on markka markan päällä. Kulkuneuvosta asian päättely ei taida olla oikein hyvä mittari metsänhoidon tai muustakaan talousosaamisesta. Eikö se ole enemmän niiden keino näyttää pätevyyttään, jolla ei sitä ole. Joten sellainen ajatusmaailmakin kuulostaa juuri siltä.
Gla: ”Jos laskentakorkosi on korkea ja sen seurauksena keinollinen uudistaminen ei ole kannattavaa, on haettava vaihtoehtoja. Joko käyttää halvempia eli tässä tapauksessa luontaisia menetelmiä, siirtää päätehakkuuta tulevaisuuteen tai luopua metsätaloudesta.”
Poikkeat Gla hieman nyt totutusta lähestymistavastasi ja menet jo vähän henkilökohtaisuuksien puolelle.
Jos reaalituotto on 5%, niin metsien myynti veroseuraamuksineen ei kuulosta hyvältä. Voisko ajatella myös hakkuita vähän isopää edellä. Pienen puun ja suuren puun suhteellisella tuotolla on tavattoman iso ero.
Toisaalta ikääntyessä ymmärtää jo paremmin Linkolaakin. Korkeakulttuurit ovat aikojen saatossa hävinneet mikä milläkin tavalla. Eikä taida olla pysyvä onnen tila tämäkään.
En tavoittele mitään aegolius. Nuoret puustot kaiketi kasvavat luokkaa 5% ja niissä suurin arvokasvuvaihe on odotettavissa. En tiedä mitään muuta ohjetta kuin että sijoitan metsään, jos se näyttää tuottavan siellä paremmin, kuin vastaavalla riskillä muussa kohteessa ja hakkaan jos saan näin paremman tuoton. Olla aegolius tekemättä sitä, mikä on kannattamatonta. Oma metsäsijoittamiseni on tietysti ollut pitkälle olosuhteista (esim. veromuutos) johtuva onnenkantamoinen.
Kirjoitin MaalaisSeppo, jos korko on korkea.
Suorittavan kannattaa kiireesi hankkia kaikki myynnissä olevat tyhjät pohjat, kun tuollaista osaamista kerran on runsaasti siunaantunut.
Vanha viisaus sanoo, että pitää keskittyä asioihin, hoihin voi itse vaikuttaa, hyväksyä ne tosiasiat, joihin ei voi vaikuttaa ja erottaa nämä kaksi toisistaan.
Ei minun ole tarvinnut mitään valita Rane – ainakaan vielä. Toiset on tehneet sen puolestani. Jos tyhjätasku osti viime vuosituhannen loppuvuosina metsää, niin sieltä oli hakattava, kaikki mitä laki sallii ja lentokenttiähän siitä oli seurauksena. Laki velvoitti uudistamaan (pienaukotkin) ja pinta-alaverolla sai uudistamisesta vähennyksen, joka korvasi käytännössä järkevät uudistamiskulut, kun männikön uudistaminen on helppoa ja halpaa. Jos pinta-alavero olisi jatkunut, se olisi ollut iso ongelma näin toimien. (veronmaksua ilman tuloja)
Mitä siis voisin valita männikön ensiharvennuksissa? No en raivaa alatraivauksessa järjestelmällisesti pois kuusen taimia, jos männikkö on uudistettu vähääkään liian rehevälle paikalle jne. Tiedämme varmaan kumpikin, että mänty ei oikein taimetu tukkimetsän alle eli tarvitaan avoimempi vaihe – siemenpuusto jne. jos luontaisesti uudistetaan. Olen ollut havainnoivinani, että hyvin vanha männikkö taimettuu paremmin allekin.
Vaivaako Ranea jotenkin NNA. En minä tiedä mitään muuta tapaa, jolla kannattavuutta voisin arvioida – tiedätkö Rane sinä.
Minä pyrin ajattelemaan ennen muuta omalla päällä asioita. En lue Gla ollenkaan tuollaisia kannanottoja joihin viittaat – älä sinäkään, niin et pahoita mieltäsi. Miksi sellaisella pahoitat mielesi? Minulle on täysin yhdentekevää, vaikka joku väittäisi, että voi ensiharventaa vasta sadan vuoden kuluttua. Lapissa minäkin olen ensiharventanut monta kohdetta 30-vuotiaana.
Minulle on tasan yhdentekevää, mitä Visa kirjoituksestani löytää tai on löytämättä. Korkomatematikka on mitä on, pidän sen kiistämistä todella outona. Biologiasta voi olla montaa mieltä ja todellisuuksia ja olosuhteita on vaikka minkälaisia.
Gla: ” Ei ole mitään, mitä laskea.”
Tuo kertoo kaiken mielipiteestäsi, joka erottaa sen omasta käsityksestäni. Hyväksyn mutta jos, en mutta kun. Mutta kun viittaa edottomaan käsitykseen totuudesta, joka ei pidä paikkaansa.
No ei ollut ”vanhaan aikaan” hirviä kuin nimeksi nykyisestä kannasta.
Vanhaan aikaan, kun koivuja ei vihattu yli kaiken, avohakkuualat oli hoitamattomina niin täynnä koivunvesaa (100.000 kpl/ha), että mikään hirvilauma ei kyennyt niitä kaikkia syömään. Nyt kun senne istutetaan 2000 jalostettua ja sorkkalaumat ovat nykyisiä, niin kallis lopputulos on helppo arvata.
Biologiakin sisältää tietysti riskejä suuntaan ja toiseen, mutta koron muuttaminen puolesta prosentista viiteen räjäyttää pankin.
Metsätalous olisi helppoa kuin heinän teko, jos korko olisi nolla. Homma olisi aina kannttavaa, kunhan euron panostuksella saisi edes vähän yli euron millä aikavällillä tahansa.
Tehokkaaseen puuntuotokseen tähtäävä metsätalous ja sorkkaeläinlaidunnus sopivat huomosti yhteen – tai ei ollenkaan. Pitääkö siis luopua tuosta metsänhoidon tavoitteesta vai sorkkaeläimistä.
Vaikea valinta kuten itsellä nelivuotiaana. Olin saanut koiranpennun ja samaan aikaan taloon ostettiin ensimmäinen auto (kapiamosse). Koirista piti siihen aikaan maksaa koiravero. Isäni kysyi, että kummastako luovutaan, kun emme pysty molempia pitämään? Tilanne ei unohdu milloinkaan.
Metsänomistaja tietysti luopuisi sorkkaeläimistä. Metsästäjä ( ja MMM) puolestaan viis veisaa metsänOMISTAJAN tavoitteista.
