Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Yritän vaan Gla löytää selitystä sille, miksi JK:ta on niin kiivaasti vastustettava.
Minä en Gla mitenkään koe, että esim. jatkuvaa kasvatusta on siksi vastustettava, että EU ei ryöstäisi päätösvaltaa. On aivan hyvä, että on vaihtoehtoja siksikin, että tulee kokemuksia jatkuvapeitteisestäkin metsänhoidosta, jos ulkoiset voimat siihen joskus pakottavat. Olemme kuitenkin ulkoisista tekijöistä metsäalalla kovin riippuuvaisia viennin takia.
Eikä minulla ole pienintäkään sitä vastaan, että joku pyrkii tuottamaan maksimaalista puumäärää. Hyväksyn sen täysin. Niinkuin nekin, jotka eivät niin toimi.
Visa: ” tekee metsän hoitotyöt ja hakkuut ajallaan?”
Ei tietenkään. Esim. myähästynyt taimikonhoito tulee kalliiksi kaikella tavalla – kokemustakin on. Enkä minä ole minkäänlainen malliesimerkki metsänhoidosta – paikoitellen päinvastoin.
Kuten olen kirjoittanut aiemminkin, niin olisin tehnyt konkurssin, jos olisin vain ostanut metsät ja antanut ne esim. MHY:lle hoidettavaksi ja sanonut, että hoitakaa ne viimeisen päälle Tapion silloisten ohjeiden mukaisesti. Juuri sen takia, että korko ei ole ollut nolla. Rahat ja luotto olisi loppunut. Jotta homma on pysynyt pystyssä, on ollut pakko pohtia sittä mihin metsänhoidossa sijoitetaan. Siksi suhtaudun kriittisesti investointeihin. Minulle metsän osto ja metsänhoitoon investoiminen on täsmälleen saman lupin alla. Olosuhteet ovat kovin erilaisia Visa ja kannattavuuden lääkkeet sen mukaisia.
Mehtäukko: ”Osto-investointi vaihe on toinen juttu.” Oh hoh! Poika sinähän alat oppia
Oletko mehtäukko huomannut, että tämän linja-autoporukan tuottamat ohjeet ovat viime vuosikymmenen aikana aika paljon muuttuneet. Alaharvennus, joka oli melkein lailla kielletty, onkin nyt tullu ohjeeksi jne. Hyvä on omassakin päässä ymmärtää asioita, eikä vain luottaa siihen, mitä joku haluaa sinun tekevän.
Käsi sydämelle Gla. Valtaosa täällä puhuu vain kasvusta, joka on kaikki kaikessa. Ei voi mitenkään voi välttyä käsitykseltä, että se nähdään synonyymiksi.
Jankutan siitä kasvun vastavoimasta taloudellisessa mielessä, jos metsänhoito katsotaan olevan taloudellista toimintaa.
JK:ssa keskeinen kysymys taloudellisessa mielessä on juuri tämä vastavoima.
No on se nyt hankala, kun Visakallo tuottaa niin paljon puuta, että hinta on maailmanmarkkinoilla romahtanut!?
En mielestäni ole arvioinut henkilöön kohdistuvaa laskutaitoa tai arvostelukykyä. Anteeksi, jos joku on niin kokenut.
Sitävastoin olen moneen kertaan tuonut esiin sitä, että puuntuotannon maksimointi ja taloudellinen kannattavuus eivät ole synonyymejä. Korjatkaa nyt käsitykseni, jos jonkun mielestä niin on. Olisi kiva kuulla perustelut, kun olen kovin kiinnostunut siitä, mihin kannattavuus perustuu. Minäkin alan pyrkiä maksimaaliseen puumäärään, jos kuulen siihen järjelliset taloudelliset perustelut. Jotekin pitäisi yrittää laskea, eikä vain mututuntumalla edetä.
Eikö tämä vastavoima juuri tuonut metsänomistajalle vapauden valita, vain muutama vuosi sitten Gla. Aika näyttää mihin mennään.
Minulle metsänomistajana on täysin yhdentekevää, kuinka kukin toimija metsänhoitomenetelmiään esittelee. Ihmettelen suuresti sitä, miksi joku metsänomistajana näkee moista vaivaa. Vain kilpailevan yrityksen toimijana sen ymmärrän. Jos naapurini tuottaa vähemmän puuta, niin omat toimintamahdollisuuteni vain paranevat siitä eivätkä huonone. Mistä siis on kysymys?
Kuka ajaa metsänomistajan asiaa metsästysasioissa? Ei kukaan, paitsi yksityiset metsänomistajat puivat nyrkkiä taskussaan, kun kovalla vaivalla aikaansaatu taimokko on syöty ja kannattavuus seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Kannattavuus ei missään kestä monta uudistamista, kun ei oikein yhtäkään kalliilla.
Totuuden? Mikä se sellainen Puuki on ja kenen näkökulmasta missäkin paikassa? Vanhan lain aikana oli yksi totuus ja se oli mikä oli.
Etua on tainneet ajaa lähinnä yksityishenkilöt. Mhy-lakikin käytännössä yhden henkilön ajamana.
Niitä, jotka pyrkivät hyötymään metsistä voi luetella piiiitkän, pitkän rivin, mutta edunajaminen jää lähinnä jokaiselle metsänomistajalle itselleen, minkälaisena sen kukin sitten näkeekin.
