Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Siat voivat kyllä kasvaa maajussilla hyvin, mutta homma voi Kurki olla silti tappiollista, No, metsänhoito ei ole tappiollista, jos mieltää sen niin, että voittoa tulee kunhan euron sijoitus tuotta yli euron millä aikavälillä tahansa eli että korko on nolla.
Kaikki kunnia jokaiselle metsiään hoitavalle. Ilman muuta se saa kaikin puolin ainakin minun arvostukseni – hieno homma. Anteeksi, että olen ollut ilonpilaaja, kun olen yrittänyt vähän valottaa mitalin toistakin puolta.
Tuo vanhojen metsäsuunnitelmien kuvio ja sen ala ollut teksti vääjämättä kertoo, että toisen kuvion tuotolla ajateltiin kuitattavan toisen kuvion tappioita. On vaikea nähdä, että kehitysluokkajakautumalla olisi jotakin tekemistä tuoton kanssa. Työt voivat toki jakaantua tasaisemmin. Rajua tappiotahan paljas maa tuottaa pari kolmekymmentä vuotta, kun istutat sinne uudet puuntaimet.
Kun aikanaan pyrin vähäiseltä osaltani ajamaan metsänomistajan taloudellista toimintavapautta, maksimaalisen puuntuotannon ikeestä, niin närkästys oli aikamoinen. Jos olisin metsänhoitoyhdistykseen mennyt moista valittamaan, minut olisi naurettu pihalle alta aikayksikön. Vieläkin eräät ovat närkästyneitä. Nyt kun on alettu uumoilemaan avohakkuiden kieltämisestä, lähes kaikki ovat alkaneetkin mukisematta hyväksymään metsänomistajan toimintavapauden. Parempi myähään kuin että ei miloinkaan.
Lupaan ainakin vähäksi aikaa lopettaa tämän ilonpilaamisen, niin kaikki hyvillä mielin hoitavat metsiään.
Kurkea jäi askarruttamaan siat. Jos toinen kuvuio tuottaa tappiota, ei toinen tuottava kuvio tappiota tappiottomaksi tee. Tuotto on kuvioiden tuottojen summa ja tätä summaa pienentää jokainen tapiollinen kuvio.
Jos maatilalla on sikoja, lehmiä, lampaita ja kanoja, niin tilan tuotto muodostuu näiden yhteisvaikutuksesta. Jos sianpito on kannattamatonta, niin tilan tuotto huononee tappion tai keskimääräistä tuottoa pienemmän tuoton määrällä. Jos tuotoa halutaan parantaa, on minun ymmärrykseni pyrittävä eroon tappiota, ja huonosti tuottavista toimista.
Mehtäukko saat kommentoida aivan vapaasti – en millän muotoa pahoita sillä mieltäni. Minä vain en enää kommentoi sinun juttujasi. Sama koskee jess h-valtaa myös sinua. En näe meidän välisessä ajatustenvaihdossa mitään mieltä.
Metsänhoidossa omasta mielestäni Visa en läheskään niin hyvin kuin sinä ja moni muu täällä kirjoittava. Niinkuin sinä ja minäkin metsänhoidon ymmärrämme. Hoidan toki minäkin, ja panostus voisi olla isompikin. Taloudellisesti olen toki ainakin omasta mielestäni onnistunut melko hyvin. Omistusaika 20-30 vuotta, Nettotulos verojen jälkeen n. 2 x ostohinta ja metsien arvo nyt n. 2 x euroina sen, mitä ne ostettaessa olivat markkoina. Toki olosuhteetkin ovat olleet poikkeukselliset – ns. pöljäntuuria, kun en metsänhoidosta mitään ymmärrä.
Musta tuntuu aina pahalta, kun on puuta jo kymmeniä vuosia kasvattanut ja siitä kaadettaessa saa euron. Hyvänlaatuisten kuitupuiden kaatamista kuiturunkoina tulisi välttää viimeiseen saakka. Tuotoksessakin on tärkeää, että se olisi mieluummin siirtymistä kuidusta tuksi, jolloin euroissa tuotos tuplaantuu. Nyt sentään jo vähitellen ymmärretään yläharvennuksen taloudellinen merkitys.
Kai kaikki keskustelijat ymmärtävät, mikä ero on tuotoksella ja tuotolla.
Minustakin AJ luontaisesti uudistunut aukko on yl. jo luonnostaan monipuolinen ja erirakenteinen metsä.
On kaksi täysin eri asiaa pyrkiä tasaisiin hakkuisiin ja parhaaseen tuottoon. Jos tarkoittaa tasaisia hakkuita, niin pitää sanoa, että siihen pyritään, eikä puhua tuotosta.
Jos sianpito on kannattamatonta ei lehmin pidon kannattavuus sianpitoa kannattavaksi tee. Ymmärtäiskö mehtäukko tämän verran – epäilen.
Aikaisennmin paperisissa metsäsuunnitelmissa oli kuva, jossa oli eri kehitysvaiheissa olevien kuvioiden optimaaliset määrät. Alla oli teksti, että saat parhaan tuoton metsistäsi, kun kehitysluokkajkakauma on kuvion mukainen. Valitettavasti tuo oli pötyä! On itsensä pettämistä, jos kuvittelee, että toisen kuvion tuotolla voi peittää toisen kuvion tappiota.
Ottaisiko Suorittva lahjaksi vastaan keskimääräistä suomalaista aukkoa, jos se pitäisi pitää vähintään seuraavat 100 vuotta ja hoitaa sitä kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Ainakin teoriassa se nyt on jopa taloudellisesti hyvinkin perusteltua, kun reaalikorko on negatiivinen. Mutta antaisko pankki lainaa kymmeniksi vuosiksi metsänhoitokuluihin tuossa tilanteessa ellei muuta vakuutta olisi – epäilen. Kuluneen sadan vuoden aikana tilanteet ovat kokeneet valtavia mullistuksia.
Sinun teoriassa kuusettumisessa Gla on varmasti paljon totta. Ja siinä, että jatkuvaa kasvatusta muaellen voi jatkaa kiertyoaikaa jopa perustellusti, mutta että pitkällä aikavälilla se johtaa avohakuuseen.
Tilanne on minusta nyt sen kaltainen, että tuntuu (mutu) mahdottomalta antaa edes valistunutta arvausta siitä, missä mennään 50 – 100 vuoden kuluttua. Se tekee pitkän tähtäyksen päätöksenteon varsin haasteelliseksi.
Siksi se, kuinka nyt pitäisi toimia, ei perustu tietoon. Siksikin on syytä varovaisuuteen ehdottomien kantojen suhteen.
Anteeksi tuplamutusteluni.
Olisko Tanelilla yhtään varaa antaa löysää tulkinnassaan. Vai katsotko, että sinä ehdottomalla varmuudella kykenet tulkitsemaan ainoalla oikealla tavalla aiheesta saatavissa olevasta informaatiotulvasta. Vai olisiko se sittenkin vain mutua.
Kukin tuppaa etsimään lähinnä omaan mutuun sopivia tutkimuksia ja näkemyksiä.
Sinä Gla liioittelet jk:n uhkaa ja katteetonta markkinointia. Markkinointi on yl. aina jossain määrin katteetonta ja rahalla saa vaikka minkälaisia tutkimuksia. ”Uhreja” vois olla enemmänkin eikä sillä lyhyellä aikavälillä ole juuri mitään merkitystä. Ei niitä metsiä silmänkääntötempulla jatkuvan kasvatuksen metsiksi saa. Se on piiiitkä tarina.
Mitä tulee vapaaseen tyyliin ja sen puolustamiseen, olen takuuvarmasti sillä saralla tehnyt oman osuuteni ja paljon, paljon enemmänkin. (Kukas se kissan hännän nostaa, ellei sitä kukaan nosta.) Se on ollut hieno kuulla, että se täälläkin näin pitkälle hyväksytään. Nyt on nuorempien vuoro pitää puolensa. ”Ei oikeutta maassa saa, jos itse sit ei hanki.”
