Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Vastuu on aina metsänomistajalla. Kymmenien vuosien takuuta ei taida mistään saada. Jos katsoo, että metsä ei tuota riittävästi, niin mikä estää uudistamasta sitä tavalla tai toisella. Se on sitten sen ajan murhe. Mitä tarkoittaa taloudellisesti mielekäs missäkin olosuhteissa?
Tulipalo on siis väärin sammutettu. Onko olemassa täysin rehellistä markkinointia? Heikkouksista puhuminen jätetään yleensä vähemmälle huomiolle. Eikö se ole itsestään selvyys. Jos ei ole kompetenssia tulee yleensä huijatuksi, enemmän tai vähemmän.
Poliittiset ratkaisuthan suosivat Kemeran muodossa selvästi jaksollista kasvatusta.
Jatkuvasta kasvatuksesta on vähän kokemusta, kun se on ollut sallittuakin vasta muutaman hassun vuoden. Silti jotkut tietävät ehdottomalla varmuudella asian – en ymmärrä. Olen ymmärtänyt, että se ei ole määrämittaharsintaa, vaan metsänhoitoa (roskapuut pois jne.) kuten jaksollisessakin kasvatuksessa.
Minä kasvatan pääosin mäntyä, jonka uudistuminen vaatii selvää aukotusta uudistuakseen, joten siihen ymmärtämäni jatkuva kasvatus ei oikein hyvin sovellu.
Mehtäukko: ” Ne olivat ja menivät,- on nyt ajateltava, ja moni asia onkin kohillaan.”
Mistä tiedät mehtäukko? Sinähän luotat heidän sanomaansa, ilman omaa päättelyä.
EDIT
Mehtäukko: ”mutta on ymmärrettävä mitä ja miksi on t e k e m ä s s ä.”
Aivan oikein mehtäukko. Juuri sitä ymmärrystä minäkin tavoittelen. Pitää yrittää itsekin ymmärtää, eikä vain sokeasti luottaa siihen, mitä muut sanovat. Asiat pitää käydä omassakin päässä.
Minulla luottamus Tapioon meni aikanaan, enkä ole saanut sitä vieläkään itselleni palautettua. Katson joskus arkistostani, mitä Tapion silloiset kaverit lehdessä väittivät ja joka valitettavasti oli päin … Noh. en kehtaa sanoa.
Yritän vaan Gla löytää selitystä sille, miksi JK:ta on niin kiivaasti vastustettava.
Minä en Gla mitenkään koe, että esim. jatkuvaa kasvatusta on siksi vastustettava, että EU ei ryöstäisi päätösvaltaa. On aivan hyvä, että on vaihtoehtoja siksikin, että tulee kokemuksia jatkuvapeitteisestäkin metsänhoidosta, jos ulkoiset voimat siihen joskus pakottavat. Olemme kuitenkin ulkoisista tekijöistä metsäalalla kovin riippuuvaisia viennin takia.
Eikä minulla ole pienintäkään sitä vastaan, että joku pyrkii tuottamaan maksimaalista puumäärää. Hyväksyn sen täysin. Niinkuin nekin, jotka eivät niin toimi.
Visa: ” tekee metsän hoitotyöt ja hakkuut ajallaan?”
Ei tietenkään. Esim. myähästynyt taimikonhoito tulee kalliiksi kaikella tavalla – kokemustakin on. Enkä minä ole minkäänlainen malliesimerkki metsänhoidosta – paikoitellen päinvastoin.
Kuten olen kirjoittanut aiemminkin, niin olisin tehnyt konkurssin, jos olisin vain ostanut metsät ja antanut ne esim. MHY:lle hoidettavaksi ja sanonut, että hoitakaa ne viimeisen päälle Tapion silloisten ohjeiden mukaisesti. Juuri sen takia, että korko ei ole ollut nolla. Rahat ja luotto olisi loppunut. Jotta homma on pysynyt pystyssä, on ollut pakko pohtia sittä mihin metsänhoidossa sijoitetaan. Siksi suhtaudun kriittisesti investointeihin. Minulle metsän osto ja metsänhoitoon investoiminen on täsmälleen saman lupin alla. Olosuhteet ovat kovin erilaisia Visa ja kannattavuuden lääkkeet sen mukaisia.
Mehtäukko: ”Osto-investointi vaihe on toinen juttu.” Oh hoh! Poika sinähän alat oppia
Oletko mehtäukko huomannut, että tämän linja-autoporukan tuottamat ohjeet ovat viime vuosikymmenen aikana aika paljon muuttuneet. Alaharvennus, joka oli melkein lailla kielletty, onkin nyt tullu ohjeeksi jne. Hyvä on omassakin päässä ymmärtää asioita, eikä vain luottaa siihen, mitä joku haluaa sinun tekevän.
Alemman riskitason?
Minä koen, että panostus on juuri se riski eikä päinvastoin. Siis taloudellinen riski. Puuntuotannollinen riski on eri asia.
Käsi sydämelle Gla. Valtaosa täällä puhuu vain kasvusta, joka on kaikki kaikessa. Ei voi mitenkään voi välttyä käsitykseltä, että se nähdään synonyymiksi.
Jankutan siitä kasvun vastavoimasta taloudellisessa mielessä, jos metsänhoito katsotaan olevan taloudellista toimintaa.
JK:ssa keskeinen kysymys taloudellisessa mielessä on juuri tämä vastavoima.