Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Aikaisennmin paperisissa metsäsuunnitelmissa oli kuva, jossa oli eri kehitysvaiheissa olevien kuvioiden optimaaliset määrät. Alla oli teksti, että saat parhaan tuoton metsistäsi, kun kehitysluokkajkakauma on kuvion mukainen. Valitettavasti tuo oli pötyä! On itsensä pettämistä, jos kuvittelee, että toisen kuvion tuotolla voi peittää toisen kuvion tappiota.
Ottaisiko Suorittva lahjaksi vastaan keskimääräistä suomalaista aukkoa, jos se pitäisi pitää vähintään seuraavat 100 vuotta ja hoitaa sitä kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Ainakin teoriassa se nyt on jopa taloudellisesti hyvinkin perusteltua, kun reaalikorko on negatiivinen. Mutta antaisko pankki lainaa kymmeniksi vuosiksi metsänhoitokuluihin tuossa tilanteessa ellei muuta vakuutta olisi – epäilen. Kuluneen sadan vuoden aikana tilanteet ovat kokeneet valtavia mullistuksia.
Sinun teoriassa kuusettumisessa Gla on varmasti paljon totta. Ja siinä, että jatkuvaa kasvatusta muaellen voi jatkaa kiertyoaikaa jopa perustellusti, mutta että pitkällä aikavälilla se johtaa avohakuuseen.
Tilanne on minusta nyt sen kaltainen, että tuntuu (mutu) mahdottomalta antaa edes valistunutta arvausta siitä, missä mennään 50 – 100 vuoden kuluttua. Se tekee pitkän tähtäyksen päätöksenteon varsin haasteelliseksi.
Siksi se, kuinka nyt pitäisi toimia, ei perustu tietoon. Siksikin on syytä varovaisuuteen ehdottomien kantojen suhteen.
Mistä Puuki mielestäsi tämä juurilahon lisääntyminen johtuu? Olisko nykyisillä hakkuumenetelmillä osuutta asiaan.
Koko metsänhoito on alkanut palvelemaan hakkuutapahtumaa. Voi kait perustellusti kysyä, onko se pitkässä juoksussa ollenkaan järkevää.
Anteeksi tuplamutusteluni.
Olisko Tanelilla yhtään varaa antaa löysää tulkinnassaan. Vai katsotko, että sinä ehdottomalla varmuudella kykenet tulkitsemaan ainoalla oikealla tavalla aiheesta saatavissa olevasta informaatiotulvasta. Vai olisiko se sittenkin vain mutua.
Kukin tuppaa etsimään lähinnä omaan mutuun sopivia tutkimuksia ja näkemyksiä.
Sinä Gla liioittelet jk:n uhkaa ja katteetonta markkinointia. Markkinointi on yl. aina jossain määrin katteetonta ja rahalla saa vaikka minkälaisia tutkimuksia. ”Uhreja” vois olla enemmänkin eikä sillä lyhyellä aikavälillä ole juuri mitään merkitystä. Ei niitä metsiä silmänkääntötempulla jatkuvan kasvatuksen metsiksi saa. Se on piiiitkä tarina.
Mitä tulee vapaaseen tyyliin ja sen puolustamiseen, olen takuuvarmasti sillä saralla tehnyt oman osuuteni ja paljon, paljon enemmänkin. (Kukas se kissan hännän nostaa, ellei sitä kukaan nosta.) Se on ollut hieno kuulla, että se täälläkin näin pitkälle hyväksytään. Nyt on nuorempien vuoro pitää puolensa. ”Ei oikeutta maassa saa, jos itse sit ei hanki.”
No hyvä, sainpas Tanelin provosoitua aktiiviseksi ja sehän on palstan kannalta hieno asia – kantava voima kun on ollut.
Olisko Taneli lukenut Tekniikan maailmaa auringon aktiivisuusmuutoksista, jotka toistuvat 11-vuoden välein ja isossa kuvassa vaihtelut voimistuvat ja heikkenevät. Asialla on joku merkitys myös ilmastoon maan pinnalla.
Energiaa tulee tälle pallolle ja sitä heijastuu takaisin avaruuteen. Kaasukehällä on iso merkitys heijastukseen ja lämpötilaan planeetan pinnalla. Merkurius on huomattavasti lähempänä aurinkoa kuin Venus. Kaasukehästä johtuen Venuksen pintalämpötila on kuitenkin selvästi korkeampi kuin Merkuriksen.
Mutu, että takaisinheijastuksen määrä on hankalampi selvittää kuin tulevan energian määrä, mikä tekee hommasta haasteellisen. Jos takaisin ei heijastuisi mitään, alkaisi perskarvoja kuumottaa ennemmin tai myöhemmin kuin Venuksella. Aika pahan näköisiä kuvia tuli juuri Grönlannista. Jos sen jäätiköt sulavat, Helsinkikin saadaan siirtää toiseen paikkaan. Tämä siis mutua.
Kumpaakohan meidä pitäisi uskoa, Korpituvan Tanelin auringon aktiivisuustutkimuksia ( eikö sovita Taneli, että se on mutua – no anteeksi) vai ilmastotutkijoita ympäri maailmaa.
Siitä on helppo olla samaa mieltä, että ilmasto on muuttunut ja muuttuu tulevaisuudessakin. Mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja milläkin voimalla ei ilmeisesti ole mikään helppo rasti. Hiilidioksiidin vaikutusmekanismit tunnetaan, eikä voi olla yhdentekevää, kun miljoonien vuosien aikana kertynyt hiilivaranto tuprutetaan muutamassa vuosikymmenessä taivaalle.
Sekin on selvää, että muutosvastarinta on vahva, niin monien intresseistä on kyse. Jos tutkijoiden näkemykset vähäkin pitävät kutinsa, niin ongelmat tulevaisuudessa ovat koko lailla varmoja. Pitkällä takamatkalla ollaan asian ratkaisemisessa.
Lapin metsät hyötyvät. Etelä-Suomen kuusikot ovat vaaravyöhykkeessä.
Eräänlaista jaksollista elämä tällä pallolla on. Syntymä ja kuolema seuraavat toisiaan. Nähtävästi tämä takaa selviytymisen muuttuvissa olosuhteissa.
Ei kangistuta johonkin kaavoihin, vaan mennään vapaalla tyylillä kulloistenkin tarpeiden mukaan.
Jos Gla mun pitäis myrkkyruiskujen ja monivuotisten heinäysten kanssa joka kuusentaimen ymärillä touhuta, niin lopettaisin välittömästi koko homman ja rahatkin olisivat loppuneet jo ajat sitten.
Kiitos mielenkiinnosta Gla.
Asiallisia huomioita mutta, mutta… ja aika kovaa kritiikkiä puskista eräitä tutkijoita kohtaan. Aihe on sellainen, että sitä voi helposti liioitella suuntaan jos toiseenkin.
Evoluutiossa on aika lyhyen aikaa istutettu jalostettuja kuusentaimia. Jos metsät sitä edellyttäisivät, ne olisivat aikoja sitten hävinneet tältä tellukselta. Gla:lla viimeiseksi kuuset, jotka olisivat vallanneet kaikki karukkokankaatkin. Mänty on kuitenkin Suomessa valtapuu ja koivuja kasvaa, vaikka tätä valkoista valhetta on yritetty rikkakasvina hävittää vuosikymmeniä. Metsät säilyvät ilman jalostettujen kuusentaimien istuttamistakin. Pitkässä juoksuss paremmin vai huonommin – en ole varma. Eri kysymys on, kuinka hyvin ne palvelevat ihmisen erilaisia tarkoitusperiä.
Itse pyrin toimimaan mahdollisimman pitkälle luonnon ehdoilla. Viljelyssä pitkä kasvuaika on varsin ongelmallinen, enkä halua kohtuttomia riskejä ottaa, kun on muutamia kertoja saanut näpeille. Eikä kustannustasot näyttäisi ainakaan tukevan yli-investointeja. En oiken pidä koko jk – jaksollinen ajattelusta ja vastakkainasettelusta. Puhuisin mieluummin luontaisista ja keinotekoisista menetelmistä.
Olen edelleen sitä mieltä, että on vain hyvä, että vaihtoehtoja on ja että niistä tulee kokemuksia. Taloudellisesti vahva perustelu on ulkoiset vaikutukset. Ala on viennistä koko lailla täysin riippuvainen, joten joudumme ottamaan sen huomioon, mitä muut asiasta ajattelevat. En omana aikanani ole koskaan kokenut näin suuria metsiin liittyviä epävarmuuksia kuin nyt.
Tuon Honkajoen palon minäkin hyvin muistan. Sankka oli savupilvi.
Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta? Yle areenassa on mielenkiintoinen sarja aiheesta. Tutkijoilla on iso huoli siitä, mitä tuleman pitää. Kun suunta on selvä, niin se jatkuu satoja vuosia, vaikka mitään päästöjä ei enää tulisi lisää.
Suorittava porras oli huolissaan perikunnan karmeasta kohtalosta metsiä periessä. Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Sehän on vapaaehtoista.
Kuinka monta numeroa kuutiomäärässä pitää olla autonhuoltaja Suorittavalla portaalla olla, että ottaisit perinnön vastaan. Riittääkö kuusi vai pitääkö olla seitsemän.
Minä pidän Visa tärkeänä, että suhteellinen tuotto on riittävä – muut vaihtoehdot huomioiden. Jos tuotto on liian pieni, puustoa yl. realisoidaan eli hakataan, joka yleensä tarkoittaa, että jäljelle jäävän pääoman suhteelinen tuotto paranee kahta kautta, kun hakataan huonoimman suhteellisen tuoton omaavat pois ja jäljelle jäävien kasvutila paranee. Suurinpien puiden suhteellinen tuotto on yl. heikoin ja tietysti huonolaatuisten.