Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Minäkin olin toisellakymmenellä valtavan kiinnostunut metsäalasta. Jäljet johtivat kuitenkin aivan muualle. Olen monesti miettinyt, että olisivat tainneet metsät jäädä ostamatta, jos metsäopintoihin olisin lähtenyt. Vaikka sanotaankin, että ei oppi ojaan kaada. Pahoin pelkään, että olisi kaatanut. Niin kaukana oli oma arkijärki neuvonnasta metsiä ostettaessa.
Sitä usein ihmettelin, miksi alan ammattilaiset eivät käyttäneet hyväkseen aivan poikkeuksellisia olosuhteita metsävarallisuuden kartuttamiseen – rahattomanakin.
Metsänomistajat ovat eläkeläisiä ja niin ovat täällä ehdottoman oikeassa olevat kirjoittajatkin. Menneisyys mielessä – vielä – tulevaisuus hämärän peitossa. Valtava on oikeassa olemisen tarve – menneisyydestä.
Aika raju on ollut muutos miesmuistin aikana. Kuinka olemme sattuneetkin elämään tällaisen muutoksen aikana. Missä mennään seuraavan miesmuistin jälkeen, jos muutos on yhtä raju? Kenpä tietäis sen, ken arvaisi huomisen – sanotaan laulussa.
Vai onko niin, mitä eräs kaverini sanoi, kun häneltä kysyin maailman makaamisesta. Hän sanoi, että jo aikaa olisimme oleet paratiisissa, ellei välillä mentäisi taaksepäin.
Esko Valtaoja matkustaa tähtiin, josta lähin on vain neljän valovuoden päässä. Valo kiertää maapallon n. 8 kertaa sekunnissa eli aika kaakana kaakana tuo lähinkin tähti. Esko rakentaa Baabelin tornia. Linkolan mielestä jatkuvaan kasvuun pyrkiminen on hulluutta. Enemmistö ihmispolisista kaiketi mielipitessään jossakin näiden välimaastossa.
Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.
AJ: ” Yleensä ei mitenkään.”
Ei kai nyt sentään. Noh, kauneus on katsijan silmässä.
Sanonta AJ kuuluu, että riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä.
Korkolaskua ei opetella – vaan se kuuluu osata. Se kuuluu talouden alkeellisimpiin oppeihin ja yleissivistykseen. Se on tietysti jokaisen oma asia, laskeeko vai onko laskematta ja luottaa sokeasti siihen, mitä isot pojat ovat kertoneet.
Pitää olla arkijärjen tuomaa kompetenssia sen verran, että on suunnilleen käsitys siitä, kuinka luonto toimii ja siitä, mitä siellä toimiminen taloudellisesti tarkoittaa ( jos katsoo metsätalouden olevan taloudellista toimintaa) Mitää varmaa tietoa sen enempää luonnosta kuin taloudellisistakaan seikoista meillä ei sadan vuoden päähän ole. Voi toki olla ylireakointia maailman makaamisesta, kun ei parhaalla tahdollakaan oiken enää uskalla edes veikata paljon mitään.
Taloudellinen periaate on selvä. Kannattaa sijoittaa metsään, jos se tuottaa siellä paremmin, kuin vastaavalla riskillä muussa kohteessä. Jos puusto tuotta vähemmän, kuin mitä muualta saa vastaavalla riskillä, niin puita nurin. Sanoo Tapion ohjeet tai vaikka kuten vanhan metsälain perustuslakivaliokunnan tulkinta aivan mitä hölynpölyä tahansa.
Mistään rakettitieteestä ei ole kyse ja nythän jokainen saa toiomia parhaaksi katsimallaan tavalla, eikä perustuslakivaliokunta ja Tapio enää tiedä paremmin, kuten vanhan metsälain aikana, että prosentin tuotto on metsänomistajan edun mukaista, vaikka muualta saisi viisi prosenttia vastaavalla riskillä.
Paras on toimia niin, mitä oma arkijärki sanoo, eikä antaa toisten kusettaa itseään. Jos oma arkijärki ei sano mitään, niin on viisasta laittaa metsät myyntiin.
Tietokone toimii toisin, kuin ihmisaivota. Se käy järjestelmällisesti läpi kaikki vaihtoehdot, hulluimmatkin. Jos ihminen aivot olisivat aikojen satossa toimineet niin me poloiset olisimme joutuneet suden suuhun ja hävinneet tältä tellukselta jo aikoja sitten. Nopeat ovat syöneet hitaat.
Vanhasta totutusta pois oppiminen on vaikeaa, kun ajatus kulkee mielellään vanhaa opittua rataa. Umpihankeen hiihtely on raskasta. Metsäsioissakin on valtavasti vanhaa opittua painolastia, josta kaikki eivät pääse koskaan. Tiedetään kaikki metsätaloudesta, vaikka tunnustetaan, että ei olla ekonomisteja.
Ilmasto on ollut vaikka minkälainen aikojen saatossa, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä vaikutus ilmastoon on hiilidioksiidipitoisuuden lisääntymisellä ihmispopulaation tupurutellessa taivaalle miljoonan vuoden aikana kertyneet fossiiliset polttoaineet muutaman kymmenen vuoden aikana.
En näe mitään vahinkoa siinä, päinvastoin, että päästöjä vähennettäisiin, vaikka sillä ei olisi mitään vaikutusta ilmaston lämpötilaan. Panikoivat metsäihmiset kantavat suurta huolta, minkälainen metsä lapsille jää, mutta vähät välittävät siitä, minkälaisen elinympäristön ja paskakasan jälkeensä jättävät lapsilleen. Kyllä on itsekästä porukkaa.
Ilmaston koostumuksella on iso merkitys lämpötilaan pallon pinnalla. Ei kai sitä kukaan vakavissan kiistä.
Ilmastosta saa yhtä värikästä keskustelua kuin metsätaloudestakin. Toiset yrittää mittailla, laskeskella jne. asioita ja perustaa siihen näkemyksensä. Toiset ennustaa ”sammakoista”.
Jotkut oppii lukemalla, toiset toisten virheistä, mutta aina on niitä, joiden on pisittävä paimenlankaan. Kun ihmisellä on kyky pohtia mielessään erilaisia vaihtoehtoja ( jopa lskea mitä niistä seuraa) niin käytetää sitä. On hankalaa ja pajon aikaa vievää, jos kaikki vaihtoehdot on ensin kokeiltava ja vasta sitten voi tehdä johtopäätöksiä.
MaraKet on saanut tietonsa Hemputtajalta ja karttaa visusti mitattua tietoa. Vain hänen oma kokemuksensa merkitsee. Missähän hemputtajan tieto on peräisin? Taneli lukee lehtiä ja kuuntelee radiota ja on siitä tehnyt ehdottoman pätevän analyysin ja vahvistaa näkemystään sillä, kun kerran happosateetkaan eivät tuhonneet metsiä.
Ihminen näkee vain sen, mitä hän tietää. Jos lapsi kasvaisi valossa, jossa ei olisi mitään kappaleita, valoja ja varjoja, niin hänestä tulisi sokea. Aivot ovat näkemisessäkin ratkaisevassa asemassa. Silmät on vain välikappale. Sama koskee kaikkea aistien kautta tulevaa informaation tulvaa.
Tieto lisää tuskaa.
