Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Tietokone toimii toisin, kuin ihmisaivota. Se käy järjestelmällisesti läpi kaikki vaihtoehdot, hulluimmatkin. Jos ihminen aivot olisivat aikojen satossa toimineet niin me poloiset olisimme joutuneet suden suuhun ja hävinneet tältä tellukselta jo aikoja sitten. Nopeat ovat syöneet hitaat.
Vanhasta totutusta pois oppiminen on vaikeaa, kun ajatus kulkee mielellään vanhaa opittua rataa. Umpihankeen hiihtely on raskasta. Metsäsioissakin on valtavasti vanhaa opittua painolastia, josta kaikki eivät pääse koskaan. Tiedetään kaikki metsätaloudesta, vaikka tunnustetaan, että ei olla ekonomisteja.
Joka on synnitön Scientist, heittäköön ensimmäisen kiven.
Ilmasto on ollut vaikka minkälainen aikojen saatossa, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä vaikutus ilmastoon on hiilidioksiidipitoisuuden lisääntymisellä ihmispopulaation tupurutellessa taivaalle miljoonan vuoden aikana kertyneet fossiiliset polttoaineet muutaman kymmenen vuoden aikana.
En näe mitään vahinkoa siinä, päinvastoin, että päästöjä vähennettäisiin, vaikka sillä ei olisi mitään vaikutusta ilmaston lämpötilaan. Panikoivat metsäihmiset kantavat suurta huolta, minkälainen metsä lapsille jää, mutta vähät välittävät siitä, minkälaisen elinympäristön ja paskakasan jälkeensä jättävät lapsilleen. Kyllä on itsekästä porukkaa.
Ilmaston koostumuksella on iso merkitys lämpötilaan pallon pinnalla. Ei kai sitä kukaan vakavissan kiistä.
Ilmastosta saa yhtä värikästä keskustelua kuin metsätaloudestakin. Toiset yrittää mittailla, laskeskella jne. asioita ja perustaa siihen näkemyksensä. Toiset ennustaa ”sammakoista”.
Jotkut oppii lukemalla, toiset toisten virheistä, mutta aina on niitä, joiden on pisittävä paimenlankaan. Kun ihmisellä on kyky pohtia mielessään erilaisia vaihtoehtoja ( jopa lskea mitä niistä seuraa) niin käytetää sitä. On hankalaa ja pajon aikaa vievää, jos kaikki vaihtoehdot on ensin kokeiltava ja vasta sitten voi tehdä johtopäätöksiä.
MaraKet on saanut tietonsa Hemputtajalta ja karttaa visusti mitattua tietoa. Vain hänen oma kokemuksensa merkitsee. Missähän hemputtajan tieto on peräisin? Taneli lukee lehtiä ja kuuntelee radiota ja on siitä tehnyt ehdottoman pätevän analyysin ja vahvistaa näkemystään sillä, kun kerran happosateetkaan eivät tuhonneet metsiä.
Ihminen näkee vain sen, mitä hän tietää. Jos lapsi kasvaisi valossa, jossa ei olisi mitään kappaleita, valoja ja varjoja, niin hänestä tulisi sokea. Aivot ovat näkemisessäkin ratkaisevassa asemassa. Silmät on vain välikappale. Sama koskee kaikkea aistien kautta tulevaa informaation tulvaa.
Tieto lisää tuskaa.
Siat voivat kyllä kasvaa maajussilla hyvin, mutta homma voi Kurki olla silti tappiollista, No, metsänhoito ei ole tappiollista, jos mieltää sen niin, että voittoa tulee kunhan euron sijoitus tuotta yli euron millä aikavälillä tahansa eli että korko on nolla.
Kaikki kunnia jokaiselle metsiään hoitavalle. Ilman muuta se saa kaikin puolin ainakin minun arvostukseni – hieno homma. Anteeksi, että olen ollut ilonpilaaja, kun olen yrittänyt vähän valottaa mitalin toistakin puolta.
Tuo vanhojen metsäsuunnitelmien kuvio ja sen ala ollut teksti vääjämättä kertoo, että toisen kuvion tuotolla ajateltiin kuitattavan toisen kuvion tappioita. On vaikea nähdä, että kehitysluokkajakautumalla olisi jotakin tekemistä tuoton kanssa. Työt voivat toki jakaantua tasaisemmin. Rajua tappiotahan paljas maa tuottaa pari kolmekymmentä vuotta, kun istutat sinne uudet puuntaimet.
Kun aikanaan pyrin vähäiseltä osaltani ajamaan metsänomistajan taloudellista toimintavapautta, maksimaalisen puuntuotannon ikeestä, niin närkästys oli aikamoinen. Jos olisin metsänhoitoyhdistykseen mennyt moista valittamaan, minut olisi naurettu pihalle alta aikayksikön. Vieläkin eräät ovat närkästyneitä. Nyt kun on alettu uumoilemaan avohakkuiden kieltämisestä, lähes kaikki ovat alkaneetkin mukisematta hyväksymään metsänomistajan toimintavapauden. Parempi myähään kuin että ei miloinkaan.
Lupaan ainakin vähäksi aikaa lopettaa tämän ilonpilaamisen, niin kaikki hyvillä mielin hoitavat metsiään.
Kurkea jäi askarruttamaan siat. Jos toinen kuvuio tuottaa tappiota, ei toinen tuottava kuvio tappiota tappiottomaksi tee. Tuotto on kuvioiden tuottojen summa ja tätä summaa pienentää jokainen tapiollinen kuvio.
Jos maatilalla on sikoja, lehmiä, lampaita ja kanoja, niin tilan tuotto muodostuu näiden yhteisvaikutuksesta. Jos sianpito on kannattamatonta, niin tilan tuotto huononee tappion tai keskimääräistä tuottoa pienemmän tuoton määrällä. Jos tuotoa halutaan parantaa, on minun ymmärrykseni pyrittävä eroon tappiota, ja huonosti tuottavista toimista.
Mehtäukko saat kommentoida aivan vapaasti – en millän muotoa pahoita sillä mieltäni. Minä vain en enää kommentoi sinun juttujasi. Sama koskee jess h-valtaa myös sinua. En näe meidän välisessä ajatustenvaihdossa mitään mieltä.
Metsänhoidossa omasta mielestäni Visa en läheskään niin hyvin kuin sinä ja moni muu täällä kirjoittava. Niinkuin sinä ja minäkin metsänhoidon ymmärrämme. Hoidan toki minäkin, ja panostus voisi olla isompikin. Taloudellisesti olen toki ainakin omasta mielestäni onnistunut melko hyvin. Omistusaika 20-30 vuotta, Nettotulos verojen jälkeen n. 2 x ostohinta ja metsien arvo nyt n. 2 x euroina sen, mitä ne ostettaessa olivat markkoina. Toki olosuhteetkin ovat olleet poikkeukselliset – ns. pöljäntuuria, kun en metsänhoidosta mitään ymmärrä.
Meidän ei mehtäukko kannata kommentoida toisiamme. Siinä ei ole mitään mieltä, kun olemme niin eri aaltopituudelta.
Musta tuntuu aina pahalta, kun on puuta jo kymmeniä vuosia kasvattanut ja siitä kaadettaessa saa euron. Hyvänlaatuisten kuitupuiden kaatamista kuiturunkoina tulisi välttää viimeiseen saakka. Tuotoksessakin on tärkeää, että se olisi mieluummin siirtymistä kuidusta tuksi, jolloin euroissa tuotos tuplaantuu. Nyt sentään jo vähitellen ymmärretään yläharvennuksen taloudellinen merkitys.
Kai kaikki keskustelijat ymmärtävät, mikä ero on tuotoksella ja tuotolla.
Minustakin AJ luontaisesti uudistunut aukko on yl. jo luonnostaan monipuolinen ja erirakenteinen metsä.
On kaksi täysin eri asiaa pyrkiä tasaisiin hakkuisiin ja parhaaseen tuottoon. Jos tarkoittaa tasaisia hakkuita, niin pitää sanoa, että siihen pyritään, eikä puhua tuotosta.
Jos sianpito on kannattamatonta ei lehmin pidon kannattavuus sianpitoa kannattavaksi tee. Ymmärtäiskö mehtäukko tämän verran – epäilen.