Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
En arvostele kenekään metsänhoitoa. Kuinka voisinkaan, kun en voi tietää edellä mainitsemiani mitä erilasimpia kaikkia lähtökohtia. Sitä vastoin arvostelun kärki kohdistuu siihen, että joku tietää ehdottomalla varmuudella (kuten mm. sinä Visa) kuinka kaikkien olisi toimittava.
Aikanaan asutustilallisten metsiä laitettiin lukkoon, kun he yrittivät selvitä taloudellisesta ahdingostaan ja jotenkin saada kakaransa kasvatettua maailmalle. Heidän toimensa metsissään saattoivat heidän lähtökohdistaan olla aivan perusteltuja ja vekselivetoisessa taloudessa järkeviä, vaikka ne toisista lähtökohdista olivat päin persettä.
Vapaa tyyli on oikein hyvä, lisättynynä sillä, että vapaa tyylikin muuttuu aina metsänomistajan kulkloistenkin olosuhteiden ja toimintaympäristön muutosten mukaan.
Pyrin tekemään niin, mikä kulloinkin kaikki em. huomioioden näyttää perustelluimmalta. En ymmärrä alkuunkaan hirttäytymistä johonkin kulku-uraan.
Konkreettinen esimerkki olosuhteiden muutoksesta. Ennen pinta-alaveron päättymistä oli perusteltua hakata kaikki mitä laki sallii välttyäkseen kaksinkertaiselta verotukselta, joka olisi tiennyt sitä, että verotus on käytännössä 100%.
Erittäin kannattavaa olisi ollut siinä tilanteessa ostaa kaikki myynnissä olevat metsät, joisssa oli runsaasti hakuumahdollisuuksia. Puut nurin pinta-alaverolla verotta ja kulut myyntiveron puolelle. Metsävähennys jäi uuinumaan hankintamenosta myyntiveron puolelle, vaikka sieltä olisi jo hakattu kaksi metsänhintaa.
Tai jos osti 100.000 euron palstan, laittoi liput nurkkiin ja hakkasi sieltä verotta 200.000 euroa (ei mitään tavatonta) ja uudisti sen taloudellisesti järkevällä menetelmällä. Männikön äestykseen 100 euroa /ha ja käsin kylvö kolmasosalla siemenistä mitä olisi tarvinnut konekylvöön, kun ei visko niitä sinne, missä niillä ei ole mitään edellytyksiä. Aikaa kylväöön ruma tunti /ha eli kulut kaikkiaan vajaa parisataa / ha. Jos tuli jostakin myyntivoittoja, niin tällaisen palstan voi laittaa myyntiin, kun hakuusta on kulunut verovuosi ja viisi edellistä, jolloin puun myyntituloja ei enää lasketa. Toisin sanoen, kun myy tämän 100.000 euroa maksaneen taimikkopalstan sitten 20.000 eurolla, niin veroukseen syntyy yli 80.000 euron myyntitappio, jolla voi kuitata myyntivoittoja.
Eli on kannattavaa toimia vapalla tyylillä, ei vain metsänhoidon, vaan myös oman tilanteen ja muuttuvien olosuhteidenkin vuoksi. Edellä siitä karkea esimerkki.
Jos arvostelee Pukkalaa tavalla mitä täälläkin esiintyy, niin pitää uskaltaa laitta oma nimi alle, eikä puskista huudella. Taimituottajan närkästyksen hyvin ymmärrän ja monen muunkin, jonka intressi on kovin erilainen.
Jos Gla metsät eivät ollenkaan uudistuisi luontaisesti ja kaikki ainakin kuusettuisi, niin mellähän olisi vain kuusimetsiä. Tai sinun käsityuksesi mukaan metsät olisivat aikoja hävinneet, kun niitä ei ole keinollisesti uudistettu. Ei pidä liioitella.
aegolius:
Noinhan se menee kuten Hastelija esittää. Hieman paremmin metsähehtaariin sopivat arvot voisivat olla esimerkiksi
4000 € * 5 % = 200 €
6000 € * 4 % = 240 €
Minä putosin nyt aegolius mustaan aukkoon. Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt itseäni, miksi käyn tämän tasoista keskustelua. Kuinka tällainen keskustelu voi koukutaa niin, että sitä jatkaa – kävin peilin edessä ihmettelemässä itseäni.
Minäkin poloinen olen hakannut kuusinumeroisen mottimäärän, (käytännössä verotta tietenkin ja Puu Hastelija saaden vähän muitakin veroja anteeksi hakkuiden vuoksi) parissakymmenessä vuodessa. Arvolisäveroa en tarkoita, koska se on vain läpikulkeva erä. Korottomalla ja vakuudettomalla arvonlisäveron pitoajalla voi tietyusti tehdä tulosta. Silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Puu Hastelijan pitää nyt pohtia kuinka tämä on mahdollista, kun kertoo täällä veronäkemyksiään. Kerro sitten tänne, kun olet keksinyt. Käyn joskus täällä kurkkaamassa, mitä olet keksinyt. Kaikki ei ole aina sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää. Olisin nyt Puu Hastelijan opeilla upporikas, kun olisin jättänyt kaikki kasvamaan, koska aegoliuksen mukaan 6000 x 4%= 240. En toki omistaisi aariakaan metsää. Noh, hevoseton mies on huoleton mies. Älkää hyvät ihmiset hakatko mitään, niin rikastutte silmittömästi.
Vero on maksettava joka tapauksessa, otat sen pääoman metsästä koska tahansa. Verolla ei voi perustella sitä, että pienempi tuotto olisi taloudellisesti järkevää. Sen merkitys on mitätön. Ajatus on sama mitä usein kuulee, että ei kannata tehdä enempää työtä kun veroon menee kaikki. Metsässä ei edes ole progressiivinen verotus.
Vaurastumiselle on parhaat edellytykset, että ottaa metsässäkin vaihtoehtoiset tuotot huomioon. Olisihan se jo todella mielenkiintoista, jos pienemmillä ja pienemmillä tuottoprosenteilla rikastuisi parhaiten. Eikä se metsissä mitään alarajalle hakkuuta välttämättä ollenkaan merkitse.
Käy nyt kuitenkin kysymässä siltä pankkiirilta, mitä se aikuisten oikeasti arvostaa – pientä vai suurta tuottoprosenttia. Sitähän pankit juuri pyrkivät asiakkailleen neuvomaan, että saisivat paremman tuottoprosentin ja siitä siivusta vähän pankkikin välistä. Vai pyytääkö Puu Hastelija pankkiiria laittamaan rahat sille pienemmän tuottoprosentin tilille, kun rikastuu niin paremmin?
Miten pienempi tuottoprosentti tuo enemmän euroja? Oikea vastaus on, että ei mitenkään.
Metsästä voi toki tulla enemmän euroja, jos ajattelee koron olevan nolla ja pyrkimyksenä on puuntuotannon maksimointi. Eli metsästä tuloutetut eurot eivät tuota mitään, vaikka niillä voi saada yhtä hyvän tai paremman tuoton kuin metsästä. Niillä voi ostaa vaikka lisää metsää tuottamaan, jos ajattelee vain metsän tuottavan jotakin. Mistä ihmeestä tällaisia uskomuksia siunaantuu, että pienempi tuottoprosentrti tuo enemmän euroja – aivan käsittämätöntä.
Eikä kukaan väitä, että ne rääsikköjä pitäisi olla. Panokset vain pitää olla oikeassa suhteessa tuottoihin.
Jaksollisen kasvatuksen vannoutuneet kannattajat pitävät toisinajattelijoita vähintäänkin pikkurikollisina. Jos joku rikkoo lakia, niin pitää tehdä rikosilmoitus.
Pidän käsitykseni mukaan itseäni lähinnä jaksollisena kasvattajana. (jos nyt mitään edes ymmärrän näistä minusta joutavista määritelmistä – EVVK) Silti pidän jatkuvan kasvatuksen harjoittamista ja sen tutkimista hyvänä asiana. Saadaan komemusta ja tietoa, joka saattaa olla kullanarvoista, jos ulkoiset paineet johtavat avohakkuista luopumiseen. En alkuunkaan ymmärrä täällä aiheesta joidenkin valtavaa paheksuntaa.
Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Me tiedämme mitä talous on ja kuinka se on laskettava. Biologinen tieto, johon laskenta tietysti nojaa, on varmasti vajavaista jo siitäkin syystä, kun jk:n harjoittaminen on ollut vuosikymmeniä kiellettyä. Tutkimusta ja tuloksia siitä varmasti jatkossa saadaan ja laskentaperusteet paranevat.
Ongelmavyyhti on monitahoinen ja monimutkainen, eikä yleispätevää tietoa oikein voi olla olemassakaan, kun tulevaisuus on tuntematon.
Ei pidä ymmärtää väärin! Tarkoitin sitä, että ei ole taloudellisesti viisasta tavoitella yhtä, jos tekemällä toimenpiteitä saa kaksi. Viisi oli vain hatusta vedetty joku ykköstä suurempi luku aegolius.
Juuri kerroin, että tiedän varmuudella vain periaatteen, en varmuudella sitä, mitä se metsänhoidossa tarkoittaa missäkin olosuhteissa ja kenellekin – varsinkaan pitkällä aikavälillä.
Eli pyrin ottamaan vaihtoehtoiset korot huomioon. Jos en olisi metsää ostaessani 90-luvun laman aikana ottanut sitä huomioon, olisin tehnyt välittömästi konkurssin.
Metsästä ei voi nähdä, mikä taloudellisesti on kullekin viisasta missäkin olosuhteissa. Talous on kokonaisuus, josta metsä on vain yksi osa. Korko on jokaiselle erilainen. Ei ole mitään järkeä maksaa lainan korkona 5% ja pitää prosentin kasvavaa metsää pystyssä – EI. Aivan sama koskee metsään sijoittamista, tavalla tai toisella.
Tämä periaate on ainut mistä metsäpuolella olen varma.
En sitä Visa, vaan sitä, että koroilla ei ole mitään merkitystä. Sitä en kykene parhaalla tahdollanikaan ymmärtämään.
Vanha, vanha Puuki, mutta metsänkäsittelystä olen kaikkea muuta kuin ehdottoman varma oikeasta menetelmästä. Siitä sen sijaan olen varma, että taloudellisesti on viisaampaa viiden prosentin tuotto pääomalle kuin yhden prosentin tuotto ja sitä olen pyrkinyt noudattamaan. Mitä se missäkin olosuhteissa metsänkäsittelyltä edellyttää, niin siitä en kykene sanomaan mitään ehdottoman varmaa, ainkaan pitkällä aikavälillä.
