Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Eihän sinulle Timppa vain ole tullut paineita siinä kolhoosissasi, kun sinulla on aiheesta noin vahva puolustautuminen. En näe siinä mitään järkeä sinunkaan metsänhoitosi näkövinkkelistä. En voi kuin hämmästellä korkonäkemyksiäsi.
Timppa: ”Kaikenlaista sakkia me elätetään. Professori on ottanut elämäntehtäväkseen…”
Minulle päinvastoin taloudellisen tukimuksen tuominen metsätalouteen ollut erityisen tärkeää. Ilman sitä minut mm. pakotettaisin edelleen kasvattamaan jotakin Lapin metsää, vaikka sen tuotto olisi 0,5 % ja muualta vastavalla riskillä saisin 5%. Väitettäisiin edelleen, että se on minun taloudellisen edun mukaista.
Minua hävettää olla metsänomistaja, kun luen näitä viestejä täältä. Voi verrata elokapinaporukan toiseen äärilaitaan.
Ymmärrätkö Kurki ollenkaan, mitä sinä kysyt?
Esim. Tahvosen ryhmä on kehittänyt tätä nettonykyarvoon perustuvaa optimointia jo kohta 20 vuotta. Vaikka periaate on yksinkertainen, niin ehkä em. antaa sinulle hiukan perspektiiviä siitä, miten valtavasta työmäärästä on kyse. Karkeistuksia voi tehdä yksinketaisesti kuka tahansa, esim laittamalla koroksi 10%, niin varmuudella ei jaksollinen kasvatus kannata, oli uudistamiskulu käytännössä mikä tahansa.
En voi kuin hiljaa ihailla näitä hirvikarkotteiden ruiskuttajia – metsätalouden tosiuskovaisia. Minä olisi tuollaisilla panostuksilla jo aikoja sitten tehnyt konkurssin.
No, anteeksi! Tänään mopo pääsi vähän keulimaan.
Talouden näkökulmasta metsälle kannattaa tehdä sellaisia toimia, että tulevien tulojen ja menojen erotus olisi mahdollisimman suuri. Erittäin selvä ja yksinkertainen periaate, jonka ei pitäisi olla kenellekään ylitsepääsemätön ymmärtää. Kun metsässä tuloja ja menoja tulee tavattoman eri aikoina, niin nämä tulot ja menot on saatava vertailukelpoisiski muuttamalla ne koron avulla yhteismittallisisksi, jotta erotuksen voi laskea. Muu on selittelyä!
Jos Timppa vaikka vain tämän koron muuttaa yhdestä prosentista kymmeneksi prosentiksi, niin kannattavuuserot voivat olla vaikka 1000%. Korothan ovat muuttuneet omankin elämän aikana enemmänkin kuin em. ja pikavipeistä maksetaan tänäkin päivänä paljon.
Minä en ole Visa vakuuttunut mistään, paitsi siitä, kuinka kannattavuus on ymmärrettävä em. tavalla tulojen ja menojen erotuksena. Jos taas väittää, että joku tutkija tahallaan antaa harhaanjohtavaa tietoa, niin rumasti sanoen väittää häntä roistoksi. Minä en tiedä kuinka vilpittömiä kukin on.
Kuten kirjoitin, emme Puuki tarvitse mitään sinun soperruksia mihinkään nettonykyarvoa maksimoitaessa. Olen todella yllättynyt ja pettynyt Puuki. Olen kuvitellut, että olet sentään kartalla mistä keskustellaan.
Emme tee mitään eri laskelmia jk:sta tai jaksiollisesta. Laskemme mistä metsästä tahansa, missä tilassa ajallisesti tahansa olevasta metsästä, mikä käsittely tästä hetkessä eteenpäin antaa suurimman nettonykyarvon. Mitään sinun pähkäilyjä jonku jäävän puuston pääomakuluista jne. ei tasan mihinkään tarvita. Nettonykyarvon maksimointi antaa sitten sellaisen tuloksen minkä antaa. Jatkuvan tai jaksollisen, molempia tai jotain siltä väliltä.
Kuten kirjoitin, jos ekologinen kynnyskasvumalli tai joku muu tekijä ei vastaa todellisuutta, niin sitä on edelleen tutkittava ja kehitettävä. Tutkimus on tähän saakka kohdistunut lähinnä siihen, kuinka puuntuotos kehittyy runkoluvun funktiona, kun kannattavuutta on pidetty puuntuotoksen synonyyminä, mitä se todellakaan ei ole.
Se on jo todella kova väittämä, jos puskista väittää, että joku tutkija tahallaan tai tarkoitushakuisesti jättää vaikuttavia tekijöitä huomioimatta tai vääristelee niitä.
Mitä sinä Puuki soperrat. Nettonykyarvossa otetaan kaikki nuo huomioon, niin hyvin kuin ne osataan ja pyritään laskennalla etsimään se käsittely, joka antaa mahdollisimman suureen nettonykyarvoon. Johtaa se sitten minkälaiseen kiertoaikaan tai käsittelyyn hyvänsä.
Se on sitten kokonaan eri keskustelu, jos väittää, että joku on tarkoitushakuisesti jättänyt jotakin huomioimatta. Ja kuten sanottu, mitään ehdotonta totuutta emme voi koskaan tietää, kun tulevaisuus on tuntematon.
No.
Timpan perusteluun ei tarvitse ottaa mitään kantaa. Nettonykyarvo huomio kaikki tekijät (Timpankin esiintuomat) tästä hetkestä hamaan tulevaisuuteen, niin hyvin kuin ne suinkin osataan. Kulut ja tuotot, oli ne sitten mitä hyvänsä. Niiden nettonykyarvoa taloudellisessa tarkastelussa pyritään maksimoimaan. Vain sillä on merkitystä ja se kiinnostaa, mitä tästä hetkestä eteenpäin olisi kannattavaa ja perusteltua tehdä.
Jos AJ olet kuunnelut em. Tahvosen esityksen, niin laskennassa voidaan ottaa huomioon sellaisiakin tekijöitä, (kuten esityksessä esim. metsien ekopalvelut) joille ei voida suoraan laittaa jotakin taloudellista arvoa. Kuten esityksessä indeksi, joka sitten kertoo mihin suuntaan ko. tekijän huomioon ottaminen ratkaisua veisi.
Kuinka metsää kunkin, mitä erilaisemmissa olosuhteissa olisi taloudellisessa mielessä perusteltua metsää hoitaa, on eritäin monitahoinen kysymys. Se riippu mm. metsistä ja missä olosuhteissa ne ovat, taloudellisesta ympäristöstä, koroista, inflaatiosta, kustannuskehityksestä, työpalkoista, puun hintakehityksestä, kysynnästä ja metsänomistajan taloudellisesta asemasta ja käyttäytymisestä, sijottaako vai säästääkö sukanvarteen jne. jne.
Kuten Tahvonen tuossa esityksessään lopussa minusta osuvasti toteaa, että jyrkät kannanotot ovat luultavasti vääriä. Ehdottomia totuuksia on vähän, jos ollenkaan. Minusta, ei vain metsistä johtuva vapaa tyyli vaan myös omistajasta johtuva vapaa tyyli kuulostaa metsänomistajan kannalta taloudellisesti perustelluimmalta.
Timppakin voisi mitettiä, mitä useasti kuvaamastasi näkökohdasta voi päätettä ja mitä siitä ei voi päätellä.
Tämä ei ole kannanotto minkään menetelmän puolesta tai mitään vastaan. Itse olen kasvattanut männikköjäni lähinnä jaksollisesti. Kustannussyistä liiankin reheville maille perustetut männiköt saavat tietysti jatkossa kuusettua alikasvokset säästämällä. Mitä niille sen jälkeen tapahtuu on aivan eri ihmisten murheita. En ota nyt enempää kantaa.
Puuki: ”Tasaikäiskasvatuksen edut saadaan häivytettyä , kun esim. lasketaan päätehakkuutulot edelliseen kiertoaikaan kuuluviksi joka tilanteessa.”
Mihin tällaista pohdintaa tarvitaan? Nettonykyarvon tavoittelussa ollaan kiinnostuneita ainoastaan siitä, mitä tästä hetkestä eteenpäin olisi tehtävä, (oli lähtötilanne sitten mikä tahansa) että nettonykyarvo olisi mahdollisimman suuri. Hyvin yksinkertainen, yksiselitteinen ja selkeä periaate, johon laskenta perustuu. Laskentamalli ei voi Puuki olla yhtä aikaa väärä ja oikea. Jos laskennan tarvitsevia ekologisia malleja ei ole riittävästi tutkittu, niin siihen olisi kiireesti panostettava ja paljon, jos olemme kiinnostuneita kannattavuudesta.
Ilman ekologian päälle rakennettua ekonomiaa emme voi tietää kannattavuutta valituilla edellytyksillä, kuten esim. korko, uudistuskulut jne. Ehdotonta varmuutta emme saa koskaan tietää, kun emme tunne tulevaisuutta. Sillon voimme kuitenkin päätöksiemme tueksi selvittää, että näillä ja näillä edellytyksillä näyttää tältä ja tältä.
Mitä se monitavoitteisuus AJ sinulla käytännössä tarkoittaa? Koetko, että peitteinen metsätalous on sinun monitavoitteidesi näkökulmasta huonompi vaihtoehto? Sellaisen käsityksen kirjoittamastasi saan.
Olet AJ varmaankin kuunnellut Olli Tahvosen esityksen, metsien jatkuvan kasvatuksen seminaarissa 9.5.2019. Siinä metsäekonomian professori käsitteli hyvin kattavasti aihetta taloudellisessa mielessä ja yleisemminkin metsätaloutta taloudellisena kysymyksenä.
Mikä sinusta esityksessä oli väärin ja virheellistä? Eikö metsäekonomian professorilla sinusta ole riittävää ymmärrystä ja taitoa metsäekonomiasta?
Mihin sinun kannaottosi aiheeseen metsäekonomian näkökulmasta perustuu? Taloudellisena kysymyksenä sitä ymmärtääkseni täälläkin ennen muuta pohditaan.
Esityksen seuraaminen ja varsinkin sen ymmärtäminen lienee valtaosalle metsänomistajista melko lailla hepreaa. Ymmärtäminen vaatii sentään aikamoista perehtymistä aiheeseen muutenkin kuin puita tuijottamalla.
Kommentoin tuon hesarin kirjoituksen luettuani.
