Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Kuvitellaan Timppa.
Jos minulla on Lapissa 150-vuotias männikkö, jossa puuta nyt vaikka 250 m3/ha. Saisin siitä 1500 euroa enemmän avohakkaamalla sen kuin vastaavasta puumäärästä harventamalla. Avohakkaisin puuston ja laittaisin sitten tämän 1500 euroa uudistamiseen. Tällöin sinun ajatuksen mukaan minun ei tarvitsisi laskea korkoa tälle uudistamisinvestoinnille. Muutama vuosi sitten kuivahkon kankaan uudistamisikä oli siellä vielä tuota suuruusluokkaa.
Rohkenenko väittää, että sijoittamalla tämä 1500 euroa esim. UPM:n osakkeisiin on samanriskinen sijoitus, kun tuo Lapin metsän uudistamisinvestointi, ja että UPM:n tuotto on ymmärtääkseni varovastikin arvioiden 4%. Neljän prosentin tuotolla pääoma kasvaa 360-kertaiseksi 150 vuoden aikana eli ruma puoli milliä pitäisi kilahtaa tilille tuona aikana metsän uudistamisinvestoinnista.
Takaako sinusta tuollainen ajattelu todella järkevän taloudellisen toiminnan?
Rohkenen väittää, että tuon metsän kanssa on huomattavasti järkevämpiä taloudellisia tapoja toimia ja saada monikertainen taloudellinen hyöty.
Pitää ymmärtää mitä tuosta sinun ajattelutavastasi voi päätellä ja mitä siitä EI voi päätellä.
Emme ole kiinnostuneita menneisyydestä, vaan siitä, mitä meidän tästä hetkestä eteenpäin kannattaisi metsän kanssa tehdä. Sitä sillä NNA:lla yritetään etsiä. Metsä voi olla mikä tahansa, missä kehitysvaiheessa tahansa, eikä joku ”normaalimetsä”. En ymmärrä sitä paniikkia mikä mesäalaa vaivaa. Pyörä olisi saatava keksittyä keinolla millä hyvänsä uudestaan.
Taloustiede: ”Kannattavuustarkastelun periaate on verrata taloudellisia tuloksia ja hyötyjä niiden vaatimiin uhrauksiin.”
Onko Puukilla jotakin parempaa tietoa taloudesta, kuin metsäekonomian professorilla? Minä en ainakaan kykene näkemän vaihtoehtoja tulojen ja menojen erotukselle, mitä NNA tarkoittaa. Etsitään ratkaisua ja perusteita sille, mitä meidän kannattaisi metsällemme tehdä tästä hetkestä eteenpäin.
Ei se, eikä kenenkään muunkaan metsänhoito, oli se sitten mitä tahansa, mutta se lapsellinen räyhääminen esim jatkuvasta kasvatuksesta, kannattavuudesta, luonnonsuojelusta jne. kirjoitettaessa. Kaikkea ammutaan sumeilematta täydeltä laidalta, ellei se vastaa maksimaalisen kestävän puuntuotoksen ihannetta, maksoi se sitten mitä tahansa.
Eihän sinulle Timppa vain ole tullut paineita siinä kolhoosissasi, kun sinulla on aiheesta noin vahva puolustautuminen. En näe siinä mitään järkeä sinunkaan metsänhoitosi näkövinkkelistä. En voi kuin hämmästellä korkonäkemyksiäsi.
Timppa: ”Kaikenlaista sakkia me elätetään. Professori on ottanut elämäntehtäväkseen…”
Minulle päinvastoin taloudellisen tukimuksen tuominen metsätalouteen ollut erityisen tärkeää. Ilman sitä minut mm. pakotettaisin edelleen kasvattamaan jotakin Lapin metsää, vaikka sen tuotto olisi 0,5 % ja muualta vastavalla riskillä saisin 5%. Väitettäisiin edelleen, että se on minun taloudellisen edun mukaista.
Minua hävettää olla metsänomistaja, kun luen näitä viestejä täältä. Voi verrata elokapinaporukan toiseen äärilaitaan.
Ymmärrätkö Kurki ollenkaan, mitä sinä kysyt?
Esim. Tahvosen ryhmä on kehittänyt tätä nettonykyarvoon perustuvaa optimointia jo kohta 20 vuotta. Vaikka periaate on yksinkertainen, niin ehkä em. antaa sinulle hiukan perspektiiviä siitä, miten valtavasta työmäärästä on kyse. Karkeistuksia voi tehdä yksinketaisesti kuka tahansa, esim laittamalla koroksi 10%, niin varmuudella ei jaksollinen kasvatus kannata, oli uudistamiskulu käytännössä mikä tahansa.
En voi kuin hiljaa ihailla näitä hirvikarkotteiden ruiskuttajia – metsätalouden tosiuskovaisia. Minä olisi tuollaisilla panostuksilla jo aikoja sitten tehnyt konkurssin.
No, anteeksi! Tänään mopo pääsi vähän keulimaan.
Talouden näkökulmasta metsälle kannattaa tehdä sellaisia toimia, että tulevien tulojen ja menojen erotus olisi mahdollisimman suuri. Erittäin selvä ja yksinkertainen periaate, jonka ei pitäisi olla kenellekään ylitsepääsemätön ymmärtää. Kun metsässä tuloja ja menoja tulee tavattoman eri aikoina, niin nämä tulot ja menot on saatava vertailukelpoisiski muuttamalla ne koron avulla yhteismittallisisksi, jotta erotuksen voi laskea. Muu on selittelyä!
Jos Timppa vaikka vain tämän koron muuttaa yhdestä prosentista kymmeneksi prosentiksi, niin kannattavuuserot voivat olla vaikka 1000%. Korothan ovat muuttuneet omankin elämän aikana enemmänkin kuin em. ja pikavipeistä maksetaan tänäkin päivänä paljon.
Minä en ole Visa vakuuttunut mistään, paitsi siitä, kuinka kannattavuus on ymmärrettävä em. tavalla tulojen ja menojen erotuksena. Jos taas väittää, että joku tutkija tahallaan antaa harhaanjohtavaa tietoa, niin rumasti sanoen väittää häntä roistoksi. Minä en tiedä kuinka vilpittömiä kukin on.
Kuten kirjoitin, emme Puuki tarvitse mitään sinun soperruksia mihinkään nettonykyarvoa maksimoitaessa. Olen todella yllättynyt ja pettynyt Puuki. Olen kuvitellut, että olet sentään kartalla mistä keskustellaan.
Emme tee mitään eri laskelmia jk:sta tai jaksiollisesta. Laskemme mistä metsästä tahansa, missä tilassa ajallisesti tahansa olevasta metsästä, mikä käsittely tästä hetkessä eteenpäin antaa suurimman nettonykyarvon. Mitään sinun pähkäilyjä jonku jäävän puuston pääomakuluista jne. ei tasan mihinkään tarvita. Nettonykyarvon maksimointi antaa sitten sellaisen tuloksen minkä antaa. Jatkuvan tai jaksollisen, molempia tai jotain siltä väliltä.
Kuten kirjoitin, jos ekologinen kynnyskasvumalli tai joku muu tekijä ei vastaa todellisuutta, niin sitä on edelleen tutkittava ja kehitettävä. Tutkimus on tähän saakka kohdistunut lähinnä siihen, kuinka puuntuotos kehittyy runkoluvun funktiona, kun kannattavuutta on pidetty puuntuotoksen synonyyminä, mitä se todellakaan ei ole.
Se on jo todella kova väittämä, jos puskista väittää, että joku tutkija tahallaan tai tarkoitushakuisesti jättää vaikuttavia tekijöitä huomioimatta tai vääristelee niitä.
Mitä sinä Puuki soperrat. Nettonykyarvossa otetaan kaikki nuo huomioon, niin hyvin kuin ne osataan ja pyritään laskennalla etsimään se käsittely, joka antaa mahdollisimman suureen nettonykyarvoon. Johtaa se sitten minkälaiseen kiertoaikaan tai käsittelyyn hyvänsä.
Se on sitten kokonaan eri keskustelu, jos väittää, että joku on tarkoitushakuisesti jättänyt jotakin huomioimatta. Ja kuten sanottu, mitään ehdotonta totuutta emme voi koskaan tietää, kun tulevaisuus on tuntematon.
No.
Timpan perusteluun ei tarvitse ottaa mitään kantaa. Nettonykyarvo huomio kaikki tekijät (Timpankin esiintuomat) tästä hetkestä hamaan tulevaisuuteen, niin hyvin kuin ne suinkin osataan. Kulut ja tuotot, oli ne sitten mitä hyvänsä. Niiden nettonykyarvoa taloudellisessa tarkastelussa pyritään maksimoimaan. Vain sillä on merkitystä ja se kiinnostaa, mitä tästä hetkestä eteenpäin olisi kannattavaa ja perusteltua tehdä.