Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Inflaatio kiihtyy ja kustannukset nousevat. Miten käy puun hinnan? Kustannusten puun hintakehitystä voimakkaampi nousu tarkoittaisi kiihtyviä taloudellisia ongelmia. Aika näyttää – ennustaminen on vaikeaa, mikä on ongelmallista näin kauskantoisissa investoinneissa ja näin epävakaana aikana.
Minulla ei metsälain suhteen ole mitään syytä katkeruuteen Gla – miksi olisi? Nyt kukin voi toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Hämmästelen vieläkin, että näin pitkälle päästiin. Olen tilanteeseen erittäin tyytyväinen. Ilman Tahvosen kaltaisia, jotka päättäväisesti nostivat metsätalouden taludelliseen tarkasteluun, mikään ei olisi muuttunut.
Informaatiosta pitää ottaa se, mikä omaan tilanteeseen ja oman kokemuksee näyttää istuvan ja loput jättää. Asiat pitää käydä omassakin päässä.
Katkeruus on täälläkin ylitsepääsemätön niillä, jotka eivät voi taloudellisia tosiasiota hyväksyä. Käsittämätön pelko, että joku ei noudata Gla:n peruskoulun biologiaa.
Mitä te takkuatte?
Siinä paperisen veroilmoituksen metsävähennysosion alla on pienellä tekstillä jo muutamalla lauseella kerrottu koko asia. Jos vasta esimerki havannollistaa kuinka asiat ovat, niin lukuja lomakkeelle ja lopputuloksesta näkyy, mitä tapahtui.
Ohje on hyvin selvä ja yksinkertainen.
Tuollaiset Timpan esittämät ovat jo ongelmallisempia. En tiedä, kuinka Timppa oli metsävähennystä käyttänyt puukaupassa, jos saanto on tullut murto-osina. Silloin metsävähennystäkin voi käyttää vain muro-osan mukaan. Saannosta ei silloin ilmene, mikä osa maastosta on tullut kaupalla ja mikä osa muulla tavalla.
Metsävähennyspohja on sinun kaikkien metsävähennykseen oikeuttavien tilojen hankintakustannusten mukaan laskettujen metsävähennysten summa. Metsävähennys on 60 % hankintakustannuksista. Tämä summa sinulla täytyy olla ja se, mistä se summa tilakohtaisesti on muodostunut. Jos myyt siitä jonkun tilan pois, niin sinun pitää tästä sunmmasta vähentää ko. tilan osuus.
Metsänomistajien on syytä pitää tallessa tiedostot, kuinka metsävähennyspohja on aikoinaan tilakohtaisesti laskettu, jolloin tämä vähennyslasku on helppo suorittaa, kun joku tila siitä poistuu.
Silloin myös voiton tai tappion laskeminen on helppoa, kun hankintakustannukset tiloista on selvillä.
Pitää osata erottaa pikkuasiat isoista asioista. Pikkuasioista voi kiistettä maailman tappiin. Jos Pukkalan ajatukset nostaa verenpainettasi aegolius, niin älä lue niitä.
Ennustaminen oli vaikeaa ja yhdessä yössä siitä tuli mahdotonta. Jos arvata pitää, niin talous tulee sakkaamaan rajusti ja maantieteellinen asemamme vielä lisää sitä. Varovaisuus lisääntyy vauhdilla ja kaikkiin investointiin suhtaudutaan, suurella varauksella, pienimmästä suurimpaan. Epävarmuus on myrkkyä taloudelle ja tällainen epävarmuus totaalista myrkkyä. On vaikea nähdä, että tämä olisi pian ohi. Noh, puut eivät ole reakoineet epävarmuuteen. Energia ja sen hinta on iso kysymysmerkki.
AJ: ” Reima on saanut kriittistä palautetta (mielestäni aiheellisesti) siitä että elää menneisyydessä: monet mainituista ongelmista (esimerkiksi lakisääteiset yli-investoinnit metsänuudistamiseen) on jo korjattu ja olisi syytä kääntää katse tulevaisuuden haasteisiin.”
Olenko tulkinnut väärin, kun olen ymmärtänyt, että täällä äänekkäästi jk:ta henkeen ja vereen vastustavat eivät olisi tarvinneet lakimuutosta mihinkään ja pitävät sitä vahingollisena?
Pukkala, Tahvonen jne. tuomitaan puskista sumeilematta (pidetään melkeimpä roistoina, oman edun tavoittelijoina), ilman minkäänlaisia omia näyttöjä. Mitkä ovat sinun AJ näyttösi tutkijana. Onko muutakin kuin se, että olet kyennyt edes osan perintömetsistäsi pitämään.
Aegolius tuskailee epäkelpojen puiden poistolla, kun niitä ei saa jk:n metsistä poistaa. Kuka sen on kieltänyt? Eihän niitä sinun käsityksesi mukaan edes uudistu jk:n metsään, joita voisi sitten poistaa.
Minä kasvatan männiköitäni periaatteessa jaksollisesti, mutta arvostan tavattomasti Pukkalan näkemyksiä käytännön taloudellisista tosiasioista, ja Tahvosen teoreettinen perusta on vaihtoehdoton.
Kiistaton tosiasia on, että iso ( siis iso) uudistamisinvestointi on ongelmallinen. Joka sen kiistää, ei halua nähdä totuutta. Se johtaa sukupolven mittaiseen isoon kannattavuusongelmaan.
Aegolius: ”Kertoisitko jonkin vinkin miten Sinun kanssa voisi keskustella?”
Varmaan siten, että minulla ei olisi kaikenlaisia, vähän erilaisia näkökantoja.
Keskusteluksi voisi ehkä ymmärtää sellaisen, jossa vähän edes yritetään ymmärtää, mitä se toinen keskustelija mahtaa tarkoittaa.
Esim. yritin kertoa edellä edellä, että kaupalla tuloksen tekeminen oli helpompaa ja varmempaa kuin pitkäjännitteisellä puuntuotannolla. Tulos oli se, että miten ihmeessä en ole mitään oppinut, kuinka metsiäni pitäisi kasvattaa. Jos kritisoin aikanaan synnytettyjä ongelmallisia pisrtoituneita kuvioita ja pohdin niiden metsänhoidon järkeistämistä, niin keskustelu meni aivan käsittämättömäksi jne.
Rane ja sinäkin aegolius tiedätte jostakin syystä paljon itseäni paremmin, mitä mielessäni mahtaa liikkua ja Gla vahvisti, että hulluhan sen täytyy olla.
