Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Älä yritä niputtaa AJ minua mihinkään lokeroon – en mahdu niihin.
Ilmeisesti harsintajulkilausumasta tehtiin ainakin liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kun ne uudella metsälailla piti nyt korjata.
Olen alle kymmenvuotiaasta enemmän tai vähemmän elänyt metsästä. Tällaisena kauniinan kevätpäivnä kansakolun jälkeen laitettiin poikkeuksetta reppu selkää ja käpymetsään. Käpyjen ja marjojen keruu myyntiin on ollut kymmenvuotiaasta saakka tärkeä oman rahan ansaintamuoto. Muutoinkin kymmenenvuotiaana oltiin kesät töissä kuten muutkin perheessä. Sokerijuurikas työllisti siihen aikaan rajusti. Harvennuskin tehtiin silloin käsipelillä ( ei ollut vielä yksi-ituisia siemeniä) ja harvennuskilpailut teki siitä suorastaan urheilumuodon. Maankamara on tullut tutuksi. Ensimmäinen oma tili tuli metsätöistä rippikouluvuotena. Juurittiin ja katkottiin sentään jo moottorisahalla, mutta oksiminen tehtiin kirveellä. Ensin kaadettiin ja katkottiin, sitten oksittiin ja kasattiin. Parin metrin mittakeppi tehtiin metsässä ja siihen jalkamitat. Siihen aikaan maalla ajateltiin, että aletaan oikeisiin töihin eikä mihinkään koulunpenkille. Noh, elämä johdatti kuitenkin pitkäksi aikaa hinkkaamaan takapuolta puuduksiin asti koulunpenkkiä.
Kun ajattelen metsätalouden kaanntavuuden muutosta oman elämänkokemukseni ajalta, niin muutos on ollut raju. Yhtä raju kuin muutos alalla muutenkin. Ei tarvittu tuhatta hehtaaria hyvään toimeentuloon. Aiemmalla kustannus/ tuotto suhteella tilannne on ollut kokonaan toisenlainen kuin nyt. Jos vertaa työn hinnan kehitystä kantorahatuloihin, harsintajulkilausumasta tähän päivään, niin tiukka kannaotto on hankala. Kovalla työllä elintasoa nostettiin ja metsillä on tuossa tilanteessa ollut huomattavan iso merkitys, kokonaan toisenlainen kuin nyt.
Ne jotka ovat oikeasti metsällä tiliä tehneet, niin se on syntynyt ennen muuta kaupalla. Paljaasta maasta lähtevällä metsänuudistamisella tuloksen tekeminen hyvässäkin tapauksessa on vaatimatonta. Manan maja tuppaa odottamaan jo ennen ensimmäistäkään tilipussia.
Pärjäänkö minä mielestäsi Visa sinulle siinä oikeassa olemisen kisassa, josta edellä tuolla kirjoitat. En mielestäni, vaikka kuinka yrittäisin.
Älä Gla lue näitä kirjoituksiani, kun käyt niistä niin kuumana, jota en ollenkaan ymmärrä. Jatketaan siiten taas joskus, kun olet vähän rauhoittunut. Sinä saat kasvatta omaa metsääsi juuri haluamallasi tavalla. Miksi ihmeessä nostatat verenpainettasi toisten metsänkasvatuksella. Käsittämätöntä!
Meillä oli yksi vastaus, kuinka metsiä hoidetaan. Kysymykseen, johon ei ole yhtä vastausta. Vaikuttavia tekijöitä on vaikka minkälaisia, eikä tulevaisuuttakaan tunneta. Miksi siis tavoitella yhtä vastausta. Naapusissa on eliitillä yksi vastaus ja siihen on kansan tyytyminen, sitäkö täällä haikaillaan.
Älä AJ yritä lajitella minua mihinkään lokeroon. En mahdu mihinkään lokeroon. Koko paletti on käytössä. Niin toimitaan, mitä oma harkinta missäkin tilanteessa näyttää ja vällillä ei harkita mitään. Pitää ymmärtää, mitä jos sana tarkoittaa.
Se on aivan selvä, että jk:ssa tehdään kokemattomuutta isoja virheitä. Jaksollisessakin tehtiin ja tehdään vieläkin. (räkämänniköt, karut kuusikot jne.)
Oiken hyvä Gla. Lähtöarvot jaksolliseen siis sinusta on. Eihän sinulta puutu kuin sen enää oivaltaminen, että ellei jaksollinen tuota riittävää tulosta keinollisen uudistamisen vaatimalla investoinnilla, niin vaihtoehtoja on vain luontainen menetelmä. Mitä se sitten missäkin tarkoittaakaan. Joko jaksollisena tai jatkuvana. Puulajithan ovat kovin erilaisia.
Muuten kyllä, mutta Gla:ta puutuu lähtöarvot. Jopa Timppakin näköjään laskisi NNA:ta, mutta koska ei ole lähtöarvoja. Teillä on vähän samanlainen ongelma kuin Newtonilla, joka olisi nostanut maapalloa, mutta kun ei ole kiintopistettä.
Olen aina äimistellyt Gla:ta, kun hän uuden metsän ostoa pohtiessaan, aivan oikein laskee ja tietää lähtöarvot, mutta unohtaa ne tyystin metsänhoidon investoinneissa.
Korkovaatimus (joka on aivan keskeinen) asetetaan itse ja puun kasvuakin on tutkittu aika paljon. Puun hintakaan nyt ei ole valtavia hyppäyksiä tehnyt ja mitä kauempana tulevaisuudessa virhe on, sen vähemmän se vaikuttaa nettonykyarvoon. Lisäksi voi tehdä herkkyysanalyysiä siitä, miten arvojen muutokset vaikuttavat.
Isot pojat ovat Gla kertoneet , että 1 + 1 = 3 tai neljä ja lestadiolaisilla se on 10.
Tämä ei ole tyhjentävä vastaus kysymykseesi Gla, sillä se olisi aika pitkäkin tarina.
En ole Gla mielestäni kommentoinut mitään Pukkalan laskelmista, enkä ole niihin perehtynyt, kuten edellä kerroin. Se sijaan esim. Pukkalan esitys jatkuvan kasvatuksen seminaarissa sisälsi minun ymmärrykseni ja kokemukseni mukaan hyvin järkeviä kannanottoja. Nettonykyarvon tavoittelulle en taas näe mitään muuta järkeenkäypää vaihtoehtoa, mihin taas Tahvosen laskenta perustuu.
Keskity tuloksen tekemiseen Gla ja jos katsot ylivertaisesti onnistuneesi, aliarvio vasta sitten toisten kykyä arvioida, mikä on hyvää ja loput jättää.
Hedelmistään puu tunnetaan.
Kai nyt Gla ymmärrät miksi hakkuumahdollisuudet tuli käyttää täysimääräisesti pinta-alaverolla eli verottomasti. Eikä se tarkoita, ettei mitään sen jälkeen. Runsaan viidentoista vuoden aikana on ollut merkittävä hintapiikkikin. Itsekkäästi verojen jälkeistä tulosta haetaan.
Taimikoista toki sai Puuki verovapauden, mutta piti olla taimikko. Puhuin uudistamisesta saatavasta vähennyksestä, jota siemenpuuhakkuusta ei saanut.
Varovaisuus tietysti Gla tarkoittaa entistäkin kriittisempää suhtautumista kauaskantoisiin investointeihin, kiertoaikojen jatkamismahdollisuuksia pohtimista jne.
En pyri sinun tavallasi metsänhoidon maailmanparantajaksi. Hoidan tätä omaa postiani Luojalta saamani ymmärryksen varassa. Kävin toki kutsumattomana vieraana aikanaan metsälakiuudistuksen aloitusseminaarissa, omaa asiaani ajaakseni. Pyysin seminaarin lopussa puheenvuoronkin ja sanoin, että tehkää minkälainen metsälaki tahansa, mutta älkää menkö rajoittamaan metsätalouden kannttavuutta, siinä ei ole kenenkään kannalta mitään järkeä.
Ei minulla ole ollut aikaa ja harrastusta syventyä kaikkeen Pukkalan materiaaliin ja Tahvonen laskentahan ei perustu hänen itsensä keksimään metsänuudistumiseen. Omien metsien hoidossa tuon tiedon merkityskin on vähäinen ja jotain nyt metsässä kasvaneena on kokenutkin, joten en kykene lausumaan tuosta jotakin perusteellista. Kuten olen sanonut, kaikesta neuvonnasta ja tutkimuksista pitää tai pitäisi osata ottaa se hyvä ja oikea, ja loput jättää.
Kulkurina tuota lehtä ei ole Gla nyt käytettävissä. Saattaa se jossakin postilaatikossa olla.
Olen Gla moneen kertaan kertonut omat menetelmäni.
Mittavat uudistukset tehtiin vanhan verojärjestelmän aikana. Kylvämällä, käytännössä lähes verovähennyskustannuksella. Luontaisesta ei olisi vähennystä saanut.
Jos keinolliset uudistamismenetelmät näyttävät kannattamattomilta, niin jäljelle jää vain luontaiset menetelmät.
Epävarmuus tekee entistäkin varovaisemmaksi kauaskantoisiin investointeihin. Eikö se ole aivan yleistä?
Vanha laki lähti puuntuotannon maksimointipyrkimyksestä, kannatti tai ei. Eikö se ole aika ymmärrettävää, että sitä kritisoin ja yritin osaltani vähän vaikuttaakin. Taloudelliset ongelmat kohdistuivat erityisesti vielä sinne, missä kannattavuus oli jo muutoinkin heikoin.
Eikö nyt Gla sovita, että minullakin on joku pieni omakohtainenkin kokemus männyn uudistamisesta. Vähän laajempi, kuin sinun peruskoulun biologiasi.
