Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Tappiota aegolius, tappiota. Tosi raskastahan tämä on, mutta minkäs teet, kun ei ymmärrä, eikä osaa keskustella oikein.
Peusjutut, kuten?
Gla on AJ todennut, että olen lukenut vain Tahvosen laskelmia, niistäkään mitään ymmärtämättä.
Kaikesta päätellen, kaikesta päätellen, varsinkin rivienvälistä aegolius.
Hieno, että täällä kirjoittavat ovat verojen jälkeen monta, monta miljoonaa euroa tehneet puhdasta käteen parinkymmenen vuoden aikana ja neuvovat meitä tyhmempiä, jotka eivät mitään ymmärrä. Häärivät vain tyhjää jossakin poronhoitoalueella.
Metsätaloushan näyttää olevankin perin kannattavaa teille, jotka sen oikeasti osaatte.
Isot onnittelut vai teille. Kaikesta päätellen tekemänne taloudellinen tulos metsätaloudestanne on kaikesta päätellen ollut moninkertainen minun vaatimattomaan harrastukseeni verrattuna. Jotain, teille toki vaatimattomia murusia, minullekin on harrastuksesta tipahdellut. Pöljäntuuria varmaan.
Meitä metsänomistajia kun on tällaisia mitään ymärtämättömiäkin. Yrittäkää kestää!
AJ: ”Sen metsänhoito ja puunkorjuu voidaan järjestää tehokkaasti.”
Kun katson vaikka metsään.fi palvelusta kuviokarttojani, niin tehokkaasta järjestämisestä tulee juuri päivastainen mieleen. Metsien pirstominen pienipiirteisiin kuvioihin, joita innolla on metsäneuvonnan tuloksena tehty, ovat varsin ongelmallisia hoidettavia ja asian tilan korjaaminen on pitkä ja kallis tarina.
Puukaupan tekeminen on ongelmallista. Pitäisi saada aina mieluummin koko tila kerralla kuntoon. Käsittelykuviot suuriksi ja hakaajalle käsitys siitä, kuinka mitäkin kohtaa käsitellään, ilman kaavamaisia ratkaisuja.
Karttoja voidaan piirrellä minkälaisia tahansa, mutta metsänkäsittely pitäisi saada järkeväksi, ennenkö tehokkuudesta voidaan puhua.
Suorittava porras: ”Nyt olisi oikea aika hakea natoon. Oletetulla vihollisella on kädet täynnä muuta tekemistä ja valmiiksi paha mieli.”
Löytyi sentään asia, mistä suorittavan kassa olen samaa mieltä.
Jos naapuri kunnioittaa ainoastaan voimaa, niin vaihtoehtoja ei oikein ole. Rautaa rajalle sellainen määrä, että syntyy kauhun tasapaino. Järjen vastaista ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mutta kun ihminen on sivistymätön äälioö. Aivotutkijathan sanoo, että pitäis aina olla sodan jälkeinen tila, jolloin taas innolla rakennetaan ja on hyvä olla.
Täälläkin on yksi sotatanner ja asemasota käynnissä metsänkasvatustavoista.
Miksi panikoit aegolius tuolla käsitteellä. Totta kai jk:ssa saa tehdä hoitotöitä ja metsänomistajan jatkuva (ikuisuus) on 30 vuotta. Niin tehdään, mikä parhaalta näyttää kulloisenkin hetken tiedon varassa, itse tai jälkipolvet. Gla ei tästä pidä, mutta kuuntele nyt aegolius vaikka tuo Tahvosen esitys tuolta jatkuvan kasvatuksen seminaarista.
Minuakin se ihmetyttää Gla. Aina tahtoo jäädä liian taajaksi. Täytyy vain ajatella, että hedelmistään puu tunnetaan,
Gla: ”Miten Reima teet ratkaisut metsiesi hoidosta, kun asiat on noin vaikeita?”
Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden.
Toisaalta, männikön kasvattajana jk/jaksollinen vaivaa hyvin vähän. Uudistamininen on helppoa ja halpaa, Pohdittavana on, harvennetaanko jo vai vasta myöhemmin. Jos päädytään harventamaan, niin mitä puita poistetaan ja kuinka paljon.
Siitä, mitä jollakin käsitteellä tarkkaan ottaen tarkoitetaan, on joutavaa kiistellä.
Kyllä, kyllä Visa. Ministeriön päätös oksapuu, vaikka se oli silloin jo uudistetun perustuslain vastainen, määritteli mitä voi hakata. Tällaiset rajoitteet olisi pitänyt perustuslain mukaan säätää lain tasolla eli eduskunnan päättäminä. Hakkuut eivät siis oksapuu olleet metsänomistajan vapaasti valittavissa. Erään metsäyhtiön piiripäällikkö tapasi vanhan lain aikana sanoa, että aina kannattaa hakata, kun laki sen sallii, joka lausuma hyvin pitkäle piti paikkansa. Poronhoitoalueella hakkuiden rajoittaminen aiheutti metsänomistajille suurimmat tappiot. Siellä, missä kannattavuus oli jo muutoinkin huonoin.
Veroja joudutaan keräämään paisuneen julkisen sektorin elättämiseksi. Ei kuitenkaan sellaista saisi olla, että samasta asiasta toinen, jostakin käytännössä merkityksettömästä, näennäisestä seikasta johtuen joutuu maksamaan kymmenkertaisesti, esimerkkinä vieläkin perintöverosäädökset.
Edellä oleva AJ:n linkki hyvin osoittaa, ettei puuntuottamista kannata kadehtia, Sieltä tuloksen tekeminen on kovan työn ja osaamisen takana. Parhaassakin tapauksessa, kuten linkin osaajalle, varsin vaatimaton.
Metsä on jostakin syystä Suomalaiselle hyvin tärkeä, eikä niistä hevin luovuta, vaikka osaamista ja aikaa niihin ei olisikaan. Vaikka vastaava tulos olisi paljon helpommin saatavissa muualta. Ilmeisesti maan omistaminen on joku syvällisempi juttu, vaikka sanotaan, että hevoseton mies on huoleton mies. Intiaanien maailmankatsomus oli erilainen, kun intiaanipäällikkö ihmetteli kirjeessään Amerikan presidentille, että kuinka joku voi omistaa maan.
