Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Muuten kyllä, mutta Gla:ta puutuu lähtöarvot. Jopa Timppakin näköjään laskisi NNA:ta, mutta koska ei ole lähtöarvoja. Teillä on vähän samanlainen ongelma kuin Newtonilla, joka olisi nostanut maapalloa, mutta kun ei ole kiintopistettä.
Olen aina äimistellyt Gla:ta, kun hän uuden metsän ostoa pohtiessaan, aivan oikein laskee ja tietää lähtöarvot, mutta unohtaa ne tyystin metsänhoidon investoinneissa.
Korkovaatimus (joka on aivan keskeinen) asetetaan itse ja puun kasvuakin on tutkittu aika paljon. Puun hintakaan nyt ei ole valtavia hyppäyksiä tehnyt ja mitä kauempana tulevaisuudessa virhe on, sen vähemmän se vaikuttaa nettonykyarvoon. Lisäksi voi tehdä herkkyysanalyysiä siitä, miten arvojen muutokset vaikuttavat.
Isot pojat ovat Gla kertoneet , että 1 + 1 = 3 tai neljä ja lestadiolaisilla se on 10.
Tämä ei ole tyhjentävä vastaus kysymykseesi Gla, sillä se olisi aika pitkäkin tarina.
En ole Gla mielestäni kommentoinut mitään Pukkalan laskelmista, enkä ole niihin perehtynyt, kuten edellä kerroin. Se sijaan esim. Pukkalan esitys jatkuvan kasvatuksen seminaarissa sisälsi minun ymmärrykseni ja kokemukseni mukaan hyvin järkeviä kannanottoja. Nettonykyarvon tavoittelulle en taas näe mitään muuta järkeenkäypää vaihtoehtoa, mihin taas Tahvosen laskenta perustuu.
Keskity tuloksen tekemiseen Gla ja jos katsot ylivertaisesti onnistuneesi, aliarvio vasta sitten toisten kykyä arvioida, mikä on hyvää ja loput jättää.
Hedelmistään puu tunnetaan.
Kai nyt Gla ymmärrät miksi hakkuumahdollisuudet tuli käyttää täysimääräisesti pinta-alaverolla eli verottomasti. Eikä se tarkoita, ettei mitään sen jälkeen. Runsaan viidentoista vuoden aikana on ollut merkittävä hintapiikkikin. Itsekkäästi verojen jälkeistä tulosta haetaan.
Taimikoista toki sai Puuki verovapauden, mutta piti olla taimikko. Puhuin uudistamisesta saatavasta vähennyksestä, jota siemenpuuhakkuusta ei saanut.
Varovaisuus tietysti Gla tarkoittaa entistäkin kriittisempää suhtautumista kauaskantoisiin investointeihin, kiertoaikojen jatkamismahdollisuuksia pohtimista jne.
En pyri sinun tavallasi metsänhoidon maailmanparantajaksi. Hoidan tätä omaa postiani Luojalta saamani ymmärryksen varassa. Kävin toki kutsumattomana vieraana aikanaan metsälakiuudistuksen aloitusseminaarissa, omaa asiaani ajaakseni. Pyysin seminaarin lopussa puheenvuoronkin ja sanoin, että tehkää minkälainen metsälaki tahansa, mutta älkää menkö rajoittamaan metsätalouden kannttavuutta, siinä ei ole kenenkään kannalta mitään järkeä.
Ei minulla ole ollut aikaa ja harrastusta syventyä kaikkeen Pukkalan materiaaliin ja Tahvonen laskentahan ei perustu hänen itsensä keksimään metsänuudistumiseen. Omien metsien hoidossa tuon tiedon merkityskin on vähäinen ja jotain nyt metsässä kasvaneena on kokenutkin, joten en kykene lausumaan tuosta jotakin perusteellista. Kuten olen sanonut, kaikesta neuvonnasta ja tutkimuksista pitää tai pitäisi osata ottaa se hyvä ja oikea, ja loput jättää.
Kulkurina tuota lehtä ei ole Gla nyt käytettävissä. Saattaa se jossakin postilaatikossa olla.
Olen Gla moneen kertaan kertonut omat menetelmäni.
Mittavat uudistukset tehtiin vanhan verojärjestelmän aikana. Kylvämällä, käytännössä lähes verovähennyskustannuksella. Luontaisesta ei olisi vähennystä saanut.
Jos keinolliset uudistamismenetelmät näyttävät kannattamattomilta, niin jäljelle jää vain luontaiset menetelmät.
Epävarmuus tekee entistäkin varovaisemmaksi kauaskantoisiin investointeihin. Eikö se ole aivan yleistä?
Vanha laki lähti puuntuotannon maksimointipyrkimyksestä, kannatti tai ei. Eikö se ole aika ymmärrettävää, että sitä kritisoin ja yritin osaltani vähän vaikuttaakin. Taloudelliset ongelmat kohdistuivat erityisesti vielä sinne, missä kannattavuus oli jo muutoinkin heikoin.
Eikö nyt Gla sovita, että minullakin on joku pieni omakohtainenkin kokemus männyn uudistamisesta. Vähän laajempi, kuin sinun peruskoulun biologiasi.
Inflaatio kiihtyy ja kustannukset nousevat. Miten käy puun hinnan? Kustannusten puun hintakehitystä voimakkaampi nousu tarkoittaisi kiihtyviä taloudellisia ongelmia. Aika näyttää – ennustaminen on vaikeaa, mikä on ongelmallista näin kauskantoisissa investoinneissa ja näin epävakaana aikana.
Minulla ei metsälain suhteen ole mitään syytä katkeruuteen Gla – miksi olisi? Nyt kukin voi toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Hämmästelen vieläkin, että näin pitkälle päästiin. Olen tilanteeseen erittäin tyytyväinen. Ilman Tahvosen kaltaisia, jotka päättäväisesti nostivat metsätalouden taludelliseen tarkasteluun, mikään ei olisi muuttunut.
Informaatiosta pitää ottaa se, mikä omaan tilanteeseen ja oman kokemuksee näyttää istuvan ja loput jättää. Asiat pitää käydä omassakin päässä.
Katkeruus on täälläkin ylitsepääsemätön niillä, jotka eivät voi taloudellisia tosiasiota hyväksyä. Käsittämätön pelko, että joku ei noudata Gla:n peruskoulun biologiaa.
Mitä te takkuatte?
Siinä paperisen veroilmoituksen metsävähennysosion alla on pienellä tekstillä jo muutamalla lauseella kerrottu koko asia. Jos vasta esimerki havannollistaa kuinka asiat ovat, niin lukuja lomakkeelle ja lopputuloksesta näkyy, mitä tapahtui.
Ohje on hyvin selvä ja yksinkertainen.
Tuollaiset Timpan esittämät ovat jo ongelmallisempia. En tiedä, kuinka Timppa oli metsävähennystä käyttänyt puukaupassa, jos saanto on tullut murto-osina. Silloin metsävähennystäkin voi käyttää vain muro-osan mukaan. Saannosta ei silloin ilmene, mikä osa maastosta on tullut kaupalla ja mikä osa muulla tavalla.
Metsävähennyspohja on sinun kaikkien metsävähennykseen oikeuttavien tilojen hankintakustannusten mukaan laskettujen metsävähennysten summa. Metsävähennys on 60 % hankintakustannuksista. Tämä summa sinulla täytyy olla ja se, mistä se summa tilakohtaisesti on muodostunut. Jos myyt siitä jonkun tilan pois, niin sinun pitää tästä sunmmasta vähentää ko. tilan osuus.
Metsänomistajien on syytä pitää tallessa tiedostot, kuinka metsävähennyspohja on aikoinaan tilakohtaisesti laskettu, jolloin tämä vähennyslasku on helppo suorittaa, kun joku tila siitä poistuu.
Silloin myös voiton tai tappion laskeminen on helppoa, kun hankintakustannukset tiloista on selvillä.
Pitää osata erottaa pikkuasiat isoista asioista. Pikkuasioista voi kiistettä maailman tappiin. Jos Pukkalan ajatukset nostaa verenpainettasi aegolius, niin älä lue niitä.
Ennustaminen oli vaikeaa ja yhdessä yössä siitä tuli mahdotonta. Jos arvata pitää, niin talous tulee sakkaamaan rajusti ja maantieteellinen asemamme vielä lisää sitä. Varovaisuus lisääntyy vauhdilla ja kaikkiin investointiin suhtaudutaan, suurella varauksella, pienimmästä suurimpaan. Epävarmuus on myrkkyä taloudelle ja tällainen epävarmuus totaalista myrkkyä. On vaikea nähdä, että tämä olisi pian ohi. Noh, puut eivät ole reakoineet epävarmuuteen. Energia ja sen hinta on iso kysymysmerkki.
