Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
aegolius; ” Olet lisäksi aivan täysin eri mieltä esimerkiksi Tahvosen tai A.Kettusen kanssa jk-menetelmän kannattavuuden tavoitteluissa. He pudottaisivat puuston ppa:n alas, mieluiten alle lakirajan. Näin kannattavuus paranee. ”
Tuo on aivan väärä käsitys. Koita nyt käsittää, että tavoitteena ei ole mikään koron maksimoiminen, Sinu pitäisi vaivautua selvittämään, mitä nykyaikana metsäekonomiasta esim. Helsingin yliopistossa opetetaan. Oppikirjojakin löytyy, josta aiheeseen voi perehtyä, kun noin kova into on. Jos taas katsoo tietävänsä paremmin, niin pää pensaasta esiin ja laittamaan asioita kuntoon.
Kirjoitin Vsa näin: ”Jos annetaan kolmelle tekijälle, kasvupaikan olosuhteille, uudistamiskustannuksille ja korolle, ihan reaalimaalimailmasta otettuja erilaisia arvoja ja lasketaan kannattavuutta niillä, niin saadaan äärettömän kaukan toisistaan olevia tuloksia.”
Mikä edellä sinusta on virheellistä. Kerro nyt, kun tuo otti niin koville. Sinustako on kokeiltava ensin harrastaa metsätaloutta 40 vuotta ja sitten tietää kannattavuuden? Laskennasta ei siis ole sinusta mitään hyötyä, vaan on kokeiltava.
Minä vasta etsin alati muuttuvaa totuutta esim. em. muuttujille, mutta olen saanut käsityksen, että sinä tiedät ehdottoman totuuden. Kokeilemallako siihen päädytään?
Keskustelun ongelmana on yleistys.
Se oli vanhan metsälainkin ongelma metsänomistajan talouden näkökulmasta. Kun tavoitteena oli puuntuotannon maksimontipyrkimys, niin siihen tavoitteeseen vanha metsälaki oli aivan oikea. Se tarkoitti kritiikitöntä suhtautumista kauaskantoisiin investointeihin ja esim. kasvuolosuhteiden vähäistä huomioimista suhteessa investoinnin kannattavuuteen. Se tarkoitti käsitystä nollakorkoisen rahan sijoittamista metsätalouden investointeihin.
Jos annetaan kolmelle tekijälle, kasvupaikan olosuhteille, uudistamiskustannuksille ja korolle, ihan reaalimaalimailmasta otettuja erilaisia arvoja ja lasketaan kannattavuutta niillä, niin saadaan äärettömän kaukan toisistaan olevia tuloksia. Siksi yleistykset eivät ole reaalimaailmasta.
AJ: ”6 m3 vuodessa johtaisi 15 vuodessa 90 m3 hakkuukertymään joka olisi aivan kohtuullinen tulos”
3 m3 vuodessa on sekin jo erinomainen tulos, jos vaihtoehtona on (korko tietenkin huomioiden) kannattamaton metsänuudistamienen.
10 m3 on mahdollinen hyvällä paikalla, puuston olessa parhaassa kasvuvaiheessa ja silloin uudistamiseenkin kannttaa jo panostaa, mutta, mutta, mutta se ei ole realismia keskimäärin, heikommista kasvupaikoista puhumattakaan. Keskimäärin sellaiseen pyrkiminenkin vaatisi mieltä vailla olevia investointeja.
Turhaa raivaamista tulisi välttää. Itsekin olen syyllistynyt altaraivaamaan usein männikön aivan liian steriiliksi. Omaan silmään se on näyttänyt hienolta. Luonnon monimuotoisuus, joka ei olisi maksanut mitään ja haittakin olisi ollut hyvin pieni, on jäänyt ottamatta huomioon.
Parantamisen varaa olisi ja siitä tulisi keskustella kiihkottomasti, ilman vastakkainasettelua.
Visa: ”Eikös se ole aika lailla se ja sama, paljonko niitä siemenpuita hehtaarille jätetään, kun ei ne kyljellään ollessaan kuitenkaan kovin paljoa siemeniä kylvä?”
Onko sinulla aina tapana näin liioitella? Eli onko kaikki muukin sanomasi samalla tavalla liioiteltua. Oletko muuten koskaan huomannut, että avohakuun reunoiltakin tahtoo puuta kaatua. Minä olen muuten joskus huomannut sellaistakin.
Mahdatko tietää ja ymmärtää ollenkaan, että et ole aivan ainut, joka on joskus siemenpuuston hakannut. Minkin parisataa hehtaaria ja lukumääräisesti enemmän on kaatunut aukon reunoista puita kuin siemenpuita. Enkä ollenkaan väitä, että riskiä ei olisi. Paikallisilla olosuhteilla on iso merkitys, eikä vuodet ole veljeksiä. Nuorista puista siemenpuusto sopivassa kohteessa ei välttämättä ole huono vaihtoehto. Puusto voi tarvittaessä jäädä vähän pitempäänkin, eikkä aukkoisuus ole niin suuri. Vaikka yl. siemenpuusto kannatta välittömästi poistaa, kun taimettuminen on tapahtunut. Jos parin euron puu sitten kaatuu, niin vahinko on merkityksetön. Pikkutukki ehtii sopivasti kasvaa tukkipuuksi siemenpuuna, josta saa jo sentään jotakin.
Yleistykset ovat ongelmallisia.
