Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Gla: ”Jostain syystä Reima on huolissaan kustannuksista välittämättömästä puuntuotannon maksimoinnista”
Siitä en ole huolissani millään tavalla. Sen kritiikittömiä taloudellisia perusteluja olen kritisoinut.
AJ: ”ihmisten ymmärryksen arviointi ei niin hyvä”
Pukkala on ainakin saanut isän kädestä ja vähän äidinkin.
Posketonta liioittelua Gla. ”En saa metsästä tuloja esim. metsästysvuokrana, hiilikauppana tai maiseman säilyttämiskorvauksena.”
Vertauskuvasi ovat hyvin erikoisia, eivätkä liity asiaan.
Ajatteluni ei pohjaa AJ mihinkään tulevaisuudenkuvaan. Tulevaisuus on hämärän, vai pitäisikö tässä tilanteessa sanoa mustan peitossa. Männiköissä uudistaminen on vähäinen ongelma, eikä kuusellakaan maatakaatava hyvissä kasvuolosuhteissa.
On ollut syytä vain esittää vähän kriittistäkin pohdintaa, kritiikittömän puuntuotannon määrällisten tavoitteiden vastapainoksi.
Sinulla Gla on puuntuotannon välttämättömyys lähtökohtana, eikä raaka taloudellinen lähtökohta. Siksi katsot mm. että muut tuotot eivät ole vaihtoehto, jos metsää omistaa. Raaka taloudellinen lähtökohta voi tarkoittaa sitäkin, että ei kannata tehdä minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä vaan annetaan luonnon hoitaa. Vaikka kriittisesti kirjoitankin, niin en edusta sellaista näkökantaa, että näin pyrkisin toimimaan. Pitää kuitenkin olla hereillä siitä, mitä taloudellinen ajattelu tässsä yhteydessä tarkoittaa.
Metsävirmat takavuosina pyrkivät eroon metsäomaisuudestaan, vaikka niille jos keille pystypuuvaranto oli ja on tärkeä monestakin syystä. Syy oli juuri siinä, että metsän vaatimaton tuotto oli rasite.
Joku kohta kysyy, että miksi sitten omistaa metsää, jos puuntuotantoon ei kannata panostaa. Sekin on monitahoinen kysymys. Visalle tuolla edellä kommentoin. Jos sinulla on satanen kiinni jossakin, niin ei ole taloudellisesti perusteltua laittaa sinne tonnia lisää, jos muualta vastaavalla riskillä sille tonnille saisi enemmän.
Ja toisaalta, jos omistaa keskimääräisen 30 ha metsää, niin terve raavas mies pitää sen, millä kriteereillä tahansa, harrastuksena paskareissuillaan mallikelpoisessa kunnossa.
Kun tuottoja ja korkoja pohditaan, niin kiinnostava on vain reaalinen tuotto ja reaalikorko. Nimelliset eivät, reaalikoroilla pelataan.
Jos reaalikorko olisi nykytasolla seuraavat sata vuotta, niin metsänkasvatukseen investointi olisi lähes poikkeuksetta erittäin kannattavaa, jos luottoa on.
Luulis Gla, että ei jää paljon tulkittavaa näin monen kommentin jälkeen. Ratkaisevia tekijöitä on ennen muuta korko, uudistamiskustannusten suuruus ja kasvuolosuhteet ja periaate on selvä. Kulut on saatava korkoineen takaisin.
Ns. jatkuvan kasvatuksen varjopuolet on varmaan tullut aika perusteellisesti jo käsiteltyäkin. Ehkä viisasta olisi syytä jatkossa keskittyä siihen, miten jatkuvaa kasvatusta voitaisiin kehittää ja kuinka sitä tulisi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla missäkin olosuhteissa. Joku määrä sitä joka tapauksessa tullaan tekemään, kuka mistäkin syystä. Yleinen mielipidekään ei ihannoi avohakkuita.
Jos sinulla on metsä, jossa olet käynyt kuuntelemassa linnnunlaulua ja rauhoittumassa, niin valehtelet, jos väität, ettei se tunnu missään, vaikka se avohakataan. Siksi pitää vähän ymmärtää mitalin toistakin puolta.
Siksikin, ettei meitä yllätettäisi housut kintuissa, jos tai jopa kun, ulkoiset tekijät metsänhoidon siihen pakottavat. Ulkoiset tekijät valitettavasti tulevat joka tapauksessa määrittämään vahvasti asiaa. Niin riippuvainen vientimarkkinoista ala on.
Hirveitä rääseikköjä ainakin ovat kaikki nämä Espoon metsät ja puistoalueet. Todella luonnontilassa. Kun ikkunasta katselen tätäkin puolen hehtaarin tonttia, niin ei Lapista löydä näin koskematonta. Talo on kuin taivaasta pusikkoon tipahtanut. Hankala saada pilalle menneestä siistiä puistometsää. Kyseessä on kolmas metsänhoidon muoto, kirveellä koskematon kasvatus.
Kirveelle olisi Timppa Espoossa puuhia, mutta ei taida sinusta ja Annelistakaan olla muuhun kuin suunkopuun ja vain ne ovat järkeviä, jotka ovat vankkumatta samaa mieltä.
Ihmisten tulisi varautua siihen, kuinka pärjätään, jos sähköt katkeavat pidemmäksi aikaa. Olemme niin riippuvaisia sähköstä kaikella tavalla.
Maalla viime sotien aikaan pärjättiin kohtalaisesti, kun järjestelmät olivat omavaraisia. Ihmisten keskittyminen tiheästi asuttuihin taajamiin, jossa kaikki toimii sähköllä, on kriisitilanteessa todella haavoittuva. Tekniika on hienoa, mutta silläkin mitalilla on kääntöpuolensa.
Kuivia polttopuita varastossa ja tulisija asunnossa on kova sana, jos sähköt katkeavat vaikka viikoksi talvipakkasella.
Gla: ”Toki pieniä mäntyjä on turha säästää, kun ei niistä kunnollista siemensatoa tule.”
En jaa näkemystäsi, monestakin eri syystä.