Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Visa: ”Eikös se ole aika lailla se ja sama, paljonko niitä siemenpuita hehtaarille jätetään, kun ei ne kyljellään ollessaan kuitenkaan kovin paljoa siemeniä kylvä?”
Onko sinulla aina tapana näin liioitella? Eli onko kaikki muukin sanomasi samalla tavalla liioiteltua. Oletko muuten koskaan huomannut, että avohakuun reunoiltakin tahtoo puuta kaatua. Minä olen muuten joskus huomannut sellaistakin.
Mahdatko tietää ja ymmärtää ollenkaan, että et ole aivan ainut, joka on joskus siemenpuuston hakannut. Minkin parisataa hehtaaria ja lukumääräisesti enemmän on kaatunut aukon reunoista puita kuin siemenpuita. Enkä ollenkaan väitä, että riskiä ei olisi. Paikallisilla olosuhteilla on iso merkitys, eikä vuodet ole veljeksiä. Nuorista puista siemenpuusto sopivassa kohteessa ei välttämättä ole huono vaihtoehto. Puusto voi tarvittaessä jäädä vähän pitempäänkin, eikkä aukkoisuus ole niin suuri. Vaikka yl. siemenpuusto kannatta välittömästi poistaa, kun taimettuminen on tapahtunut. Jos parin euron puu sitten kaatuu, niin vahinko on merkityksetön. Pikkutukki ehtii sopivasti kasvaa tukkipuuksi siemenpuuna, josta saa jo sentään jotakin.
Yleistykset ovat ongelmallisia.
Pääosin olen kylvöt tehnyt käsin aegolius. Vain pienen osan konekylvönä.
Saan paremman lopputuloksen huomattavasti pienemmällä siemenmäärällä kylvämällä äestysjälkeen käsin. Aikaa kuluu hehtaarilla tunti tai vähän yli, riippuen vähän siitä kuinka johdonmukainen äestysjälki on. Enkä tarvitse muita apuvälineitä kuin kuitunauhaa ja siemenpullon vasempaan käteen, josta kaadan aina sopivasti oikeaan käteen pienen kourallisen. Peukalon ja etusormen väli toimii kylvökoneena. Peukaloa liikuttamalla vedetään aina siemeniä kourasta muutamia peukalon ja etusormen väliin ja siitä edelleen sopivaan kohtaan molemmille puolille hiljaa kävellessä. Metsä-äes pyöriessään yleensä siivoaa vielä sopivasti kävelyreitin. Kuitunauhalla tarpeen mukaan merkitään, mikä kohta on kylvetty. Sateella homma ei käy, kun siemenet tarttuvat sormiin, eikä liioin liian kuumalla ilmalla, jolloin sormet pihkaantuvat siemenistä. Mitään peittelyjä ei tarvita, mutta homma on syytä tehdä heti äestyksen jälkeen, ettei sade ehdi tiivistää maata. Sitten vai tutkimaan taimettuneita kylvöksiä, josta saa opin siitä, mihin siemenet kannattaa heittää.
Eikö ole tavattoman yksinkertaista ja yksiselitteistä, että pääomaa pyritään pitämään siellä missä se näyttää tuottavan parhaiten. Riskin huomioiminen lienee kaikille itsestään selvää. Ei siinä mistään haluamisesta aegolius ole kysymys. Kuinka näin yksinkertaisesta asiasta voi saada näin vaikean?
Jos pankissa on kaksi tiliä ja toiselle maksetaan enemmän korkoa, niin sinne korkemman koron tilille ne rahat kannatta laittaa, vai kuinka aegolius? Metsä on vain eräs tili tilien joukossa.
Puita kannttaa kaataa metsästä, jos ne suhteellinen arvokasvu on siellä pysyvästi vähemmän, kuin mitä vastaavalla riskillä muussa kohteessa saisi.
Jos leikitään kysymykselläsi aegolius, että vastaavalla riskillä reaalikorko olisi tuo 8 – 10 %, pysyvästi. Taloudellisesti se tarkoittasi, että kaikki puut, joiden suhteellinen arvokasvu olisi pienempi kuin tuo korko, pitäisi hakata. Nuo euron kuitupuut siemenpuina tuottaisi nähtävästi enemmän, kuin tuo mainitsemasi reaalikorko, josta uutta metsää luontaisesti lähdettäisiin kasvattamaan, jos metsät haluttaisiin pitää. Toinen vaihtoehto olisi tietysti myynti noin suurella korolla, jos vaadittavaa kysyntää olisi.
Männikön kasvattaminen on Gla niin helvetin yksinkertaista puuhaa, että ei siitä kovin pitkää tarinaa saa. Investoinnit on oltava sellaisia, että ne saadaan korkoineen takaisin. Sinäkin olet ihan edistyksellinen siinä, kun sentään ymmärrät, miten asiat on laskettava. Et vai kykene hyväksymään laskennan tulosta, puuntuotos on niin vahvana agendalla. Sen taaksen voi tietysti aina piiloutua, että emme tiedä, millä arvoilla yhtälö tulisi ratkaista. Tiedämme asiasta kuitenkin yhtä ja toista ja voimme tutkia tulosta erilaisilla oletusarvoilla, niin näemme, kuinka ne vaikuttavat. Kristallipalloa tulevaisuuteen meillä ei ole, mutta on myös huomattava, että mitä kauempana nykyhetkestä virhearvio on, sen pienempi vaikutus sillä on lopputulokseen. Taloudellisessa mielessä emme tavoittele puutuotosta vaan taloudellista tulosta.
Vastakkainasettelu on turhaa ja vahingollista. Siitä pitäisi keskustella, kuinka kumpaakin menetelmää voitaisiin edelleen kehittää. Varsinkin ns. jatkuvasta kasvatuksesta, kun siitä kokemukset ovat vähäisiä, kymmeniä vuosia jatkuneen kiellon vuoksi. Vähäisen nyt vallitsevan kokemuksen vuoksi virheet ovat todennäköisiä ja siksi niistä tulisi keskustella ja etsiä kehittämismahdollisuuksia.
Varmaa vastausta ei ole paremmuudesta. Jo viiden prosentin korosta seuraa väistämättä luontaisten menetelmien paremmuus. Eikä meillä tässä tilanteessa ole mitään varmuutta siitä, ettei avohakkuita tulla muodossa tai toisessa rajoittamaan, vaikka emme sitä haluakaan.
Sinun on tässä yhteydessä ajateltava metsiäsi kokonaisuutena. Sillä on merkitystä hankinnan kannattavuuteen. Onko tarve esim. metsävähennykselle nykyisten metsiesi hakkuisiin? Hankinta saattaa parantaa sinun metsiesi suhteellista tuottoa kokonaisuutena, jos hakkaat metsävähennyksellä nykyisten metsiesi pienemmän suhteellisen arvokasvun omaavaa puustoa, kuin mitä ostettavan metsän suhteellinen arvokasvu on.
Kokonaisuus on eri asia kuin tämän ostettavan metsän osto huomioimatta kokonaisuutta.
Minä tiedän, mitä joku nyt kommentoi tästä kokonaisuudesta. (Suhde uudistamiseen.)
Aegolius: ”Olen usein arvostellut Pukkalan tekstejä, mutta en kertaakaan hänen ymmärrystään. Arvostan hänen taitoaan vetää lampaita nenästä ja kääriä peräti 6 % komissioita alalla, jossa vuotuinen tuotto pelkkä puuntuotanto huomioiden on lähempänä 3 prosenttia. Kyllä ymmärrys puuttuu ihan muilta ihmisiltä kuin Pukkalalta.”
Aika röyhkeää ja loukkaavaa tekstiä nimettömänä. Tapion tuntien saa varmaan olla poistamatta. Sitä ihmettelen, mikä saa aikaan tuollaisen kiihkon.
Gla: ”Jostain syystä Reima on huolissaan kustannuksista välittämättömästä puuntuotannon maksimoinnista”
Siitä en ole huolissani millään tavalla. Sen kritiikittömiä taloudellisia perusteluja olen kritisoinut.
AJ: ”ihmisten ymmärryksen arviointi ei niin hyvä”
Pukkala on ainakin saanut isän kädestä ja vähän äidinkin.
Posketonta liioittelua Gla. ”En saa metsästä tuloja esim. metsästysvuokrana, hiilikauppana tai maiseman säilyttämiskorvauksena.”
Vertauskuvasi ovat hyvin erikoisia, eivätkä liity asiaan.
Ajatteluni ei pohjaa AJ mihinkään tulevaisuudenkuvaan. Tulevaisuus on hämärän, vai pitäisikö tässä tilanteessa sanoa mustan peitossa. Männiköissä uudistaminen on vähäinen ongelma, eikä kuusellakaan maatakaatava hyvissä kasvuolosuhteissa.
On ollut syytä vain esittää vähän kriittistäkin pohdintaa, kritiikittömän puuntuotannon määrällisten tavoitteiden vastapainoksi.