Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Täytyy todeta kuten taannoin eräs rakennusurakoitsija, kun häntä arvosteltiin siitä, että kaikki ei nyt oltu tehty aivan viimeisen päälle. Hän totesi, että eihän hänkään mikä Jumala ole, joka kaikki tietää.
En Timppa nyt oikein mietenkään voi allekirjoittaa sinun näkemystäsi esim. siitä, että pitää ottaa aina huomioon koko metsätila, eikä vain yhtä kuviota. Aika erikoinen teoria, jossa kannattavuus vain yhden kuvion omaavalla on erilainen, kuin useampien kuvioiden omistajalla. Yksi iso kuvio voi päinvastoin olla etu, kun käsittelykuvio on iso. Joskus aiemminhan oli paperisen metsäsuunnitelman takakannessa kuva optimaalisesta kuvioiden ikäjakaumasta ja alla teksti. Saat parhaan tuoton metsistäsi, kun ikäjaukauma metsissäsi on kaavion mukainen. Täyttä hölynpölyä!
Minäkin oli alan tutkijoiden kansaa tekemisissä takavuosin, kun näitä asioita alettiin muuttaa ja nostaa metsätaloutta taloudellisenakin kysymyksenä esiin, sellaisena kuin taloustiede edellyttää. Enkä mietenkään voi allekirjoittaa tahallisesta harhaanjohtamisesta, vaan juuri päinvastoin. Silloisten harhaanjohtavien vallitsevien väitteiden paljastamista ja oikomista.
Tuollaiseet väitteet puskista ovat todella härskejä ja loukkaavia.
Ei kannattaisi olla kovin varma siitä, mikä on milloinkin oikea tapa. Vaikutavia tekijöitä on runsaasti ja kaiken lisäksi kyseessä vielä tuntematon tulevaisuus.
Ongelma on vähän sama kuin klassinen ongelma kauppamatkustajalla. Mikä on lyhin reitti, kun on monta kaupunkia, jotka pitää kiertää? Jos kaupunkeja on vain kaksi, niin reittejä on yksi. Mutta jos kaupunkeja onkin kymmenen, niin, vaihtoehtoja on 300 000.
Sinä aegolius saat tulkita kirjoittaamaani juuri haluamallasi tavala. Se on kaikella tavalla sinun ehdoton oikeutesi. Neutraali ja neutraali. Vanha metsälaki ja ennen muuta ministeriön päätös sen soveltamisesta perusteluineen olivat varsin ongelmallisia ja jopa perustuslain vastaisia. Juuri siksi niitä muutettiinkin.
Keskity asiaan aegolius ja vähemmän toisten mielenliikkeiden arviointiin. Mistä minun pitäisi olla katkera? Pelikenttä on nyt vapaampi, mitä olisin aiemmin toiveunissanikaan voinut edes kuvitella.
Kirjoitin mitä kirjoitin.
Kukin saa tulkita sitä juuri haluamallaan tavalla, kirjoittajan mielenliikeitä pohtimalla tai ilman sitä.
Sitä julkisuuttahan on aegolius ollut lain ja pakollisen mhy:n voimin vain ja ainoastaan kymmeniä vuosia.
Eikö ole aika ymmärrettävää, että näin suuri hyväksyttävien menetelmien ja ”käsitysten” muutos, aiheuttaa tällaista. Ei Ylen toimittaja voi olla ylituomarina. Uudet asiat aiheuttavat julkisuutta.
Paljaan metsämaan metsätaloudellinen arvo on olematon, Vähäkin korkeammalla korolla laskettuna se on kaikkialla Suomessa negatiivinen, heikoimmista alueista puhumattakaan. Panostukset metsänhoitoon on saatava korkoineen takaisin, jotta voidaan puhua järkevästä taloudellisesta toiminnasta, niin jaksollisessa kuin jatkuvassakin. Kummassakin tietysti panostuksia tehdään, jos se näyttää taloudellisesti perustellulta. Ongelmana on parhaassakin tapauksessa kymmenien vuosien kasvatusaika.
Turhaan aegolius pahoitat mielesi. Tuskin Arvometsä ja Innofor mitään kultakaivoksia on. Kilpailukin on tullut alalle aika vähän. Monopolit, joita aiemmin pidettiin lain voimalla pystyssä, ongelmallisia olivat.
Kyllä tutkijoiden pitää voida osallistua yritystoimintaan. Yrittäjia tarvitaan ja huippuosaaminen yrityksissä ja niiden yhteistoiminta tutkimuksen kanssa on tärkeä asia. Sitähän varten tutkimusta tehdään, että siitä olisi käytännön hyötyä.
Onko täällä jotakin sellaista, joka olisi riippumaton kaikesta tutkimuksen ulkopuolisesta maailmasta ja erilaisista intresseistä? Aina voidaan ainakin epäillä.
