Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Asia olisi helppo, jos olisi yksi ehdoton totuus. Valitettavasti tilanne on sellainen, että riittävällä korolla ei ole nykyisillä realiteeteillä mitenkään taloudellisesti perusteltavissa puuntaimien metsään kuljettamista.
Keskity asiaan aegolius ja vähemmän toisten mielenliikkeiden arviointiin. Mistä minun pitäisi olla katkera? Pelikenttä on nyt vapaampi, mitä olisin aiemmin toiveunissanikaan voinut edes kuvitella.
Kirjoitin mitä kirjoitin.
Kukin saa tulkita sitä juuri haluamallaan tavalla, kirjoittajan mielenliikeitä pohtimalla tai ilman sitä.
Sitä julkisuuttahan on aegolius ollut lain ja pakollisen mhy:n voimin vain ja ainoastaan kymmeniä vuosia.
Eikö ole aika ymmärrettävää, että näin suuri hyväksyttävien menetelmien ja ”käsitysten” muutos, aiheuttaa tällaista. Ei Ylen toimittaja voi olla ylituomarina. Uudet asiat aiheuttavat julkisuutta.
Paljaan metsämaan metsätaloudellinen arvo on olematon, Vähäkin korkeammalla korolla laskettuna se on kaikkialla Suomessa negatiivinen, heikoimmista alueista puhumattakaan. Panostukset metsänhoitoon on saatava korkoineen takaisin, jotta voidaan puhua järkevästä taloudellisesta toiminnasta, niin jaksollisessa kuin jatkuvassakin. Kummassakin tietysti panostuksia tehdään, jos se näyttää taloudellisesti perustellulta. Ongelmana on parhaassakin tapauksessa kymmenien vuosien kasvatusaika.
Turhaan aegolius pahoitat mielesi. Tuskin Arvometsä ja Innofor mitään kultakaivoksia on. Kilpailukin on tullut alalle aika vähän. Monopolit, joita aiemmin pidettiin lain voimalla pystyssä, ongelmallisia olivat.
Kyllä tutkijoiden pitää voida osallistua yritystoimintaan. Yrittäjia tarvitaan ja huippuosaaminen yrityksissä ja niiden yhteistoiminta tutkimuksen kanssa on tärkeä asia. Sitähän varten tutkimusta tehdään, että siitä olisi käytännön hyötyä.
Onko täällä jotakin sellaista, joka olisi riippumaton kaikesta tutkimuksen ulkopuolisesta maailmasta ja erilaisista intresseistä? Aina voidaan ainakin epäillä.
Itseäni ja vähän kaikkea elollista Gla.
Elämme kvanttien maailmassa. Ongelmat ovat kuin kvanttitietokoneen ohjelmoinnissa, metsissäkin, kuinka hallita sitä, joka yhtä aikaa on ja ei ole jne.
Kaikella kunnioituksella Timppa. Vilpitön ihailuni aktiivisuudestasi, vaikka näenkin aiheen huomattavasti monimutkaisempana ja moniulotteisempana kuin sinä. Lähtökohtammekin ovat kovin erilaiset. Sinä olet istunut valmiiseen pöytään. Minun on pitänyt rakentaa se pöytäkin.
Surkastuu Gla. Sitä tässä on valitettavasti liikkeellä, eikä mitään mahda.
Voi, voi ja voi totisesti! Lehtipuu myyntiesitteessä! On se niin väärin että!
Anna mun kaikki kestää! On siinä Timpalla tavaton ongelma.
Mitä kummallista Timppa siellä Arvometsän kotisivuilla näki?? Pikaisesti vilkaistuani jokaisessa kohdassa luki, että hoidamme metsääsi metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Minusta avohakuu on meille jokaiselle enemmän tai vähemmän vastenmielinen tapahtuma. Minullekin aina, vaikka olen niitä satoja hehtaareja tehnyt.
Minusta on aivan hyvä, ellei jopa erinomainen asia, että on metsän puustoisena pitämiseen erikoistuneita toimijoita. On paljon metsänomistajia, jotka eivät halua avohakuuta, kuka mistäkin syystä. Jos omistaisin vain tuon keskimääräisen kolmekymmentä hehtaaria perintömetsää, niin avohakkuun kynnys olisi huomatavan iso. Joten ymmärrän täysin niitä, jotka vierastavat avohakuuta, kuka mistäkin syystä.
Taloudellisessa mielessä kysymys ei todellakaan ole ongelmaton, kun kasvatusajat ovat kymmeniä vuosia.
Gla: ”Mitä tarkoitat överiksi menemisellä?”
Vaikka nyt sitä, kun ennen lailla pakotettiin jaksolliseen ja joutui leivättömän ääreen, jos ei muuten uskonut. Nyt valinta on sentään vapaa. Jos nyt sitten joku tässä tilanteessa jonkun mielestä vähän ylimainostaa jk:ta, niin eikö se nyt ole aika pieni ongelma edelliseen verrattuna. Suorastaan hyväksyttävää menneisyys huomioiden.
Ei Suomessa mitään avohakuukeltoa suomalaisten taholta tule. Jos niin kävisi, paineet tulisivat rajuna rajojen ulkopuolelta. Suorastaan ihmettelen, jos vihreät istuu seuraavassa hallituksessa.
Kermankuorintapuheet kuulostaa juuri siltä kilpailussa hävinneiden katkeruudelta, kun metsä olisi pitänyt saada heidän ehdoillaan ja halvalla, jotta heidänkin menetelmillään ja taidoilla olisi pärjännyt kilpailussa.
Yhtiöiden tavoitteena on tuottaa voittoa ja kermaa kuoritaan kaksin käsin, jos se näyttää tuottavan parhaiten. Aivan sama pätee taloudellisin tavoittein toimivaan metsänomistajaan.