Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Gla tuolla aiemmin minusta osuvasti kommentoi, että kaikki on jatkuvaa kasvatusta, kunnes tehdään avohakkuu. Keskusteltavaksi jää vain se, tehdäkkö jossain vaiheessa avohakkuu vai ei ja kaikki evät halua, kuka mistäkin syystä. Eli niin tehdään, mikä kulloisenkin tiedon varassa näyttää perustellulta ja/tai kulloisenkin omistajan mielihalujen mukaan.
Nettotuoton nykyarvoon kaukana tulevaisuudessa olevat virheet pienenevät kuin pyy maailmanlopulla. Pyrkimyshän on ottaa AJ kaikki sinun mittaustuloksesi huomioon nykyarvoa laskettaessa. Maailam synnystä tähän päivään. Ei vain ole mitään muuta matemaattisesti perusteltua tapaa.
Tulos on sitten mikä on jatkuva, jaksollinen tai jotain siltä väliltä. Laskentatapa ei ota pienintäkään kantaa siihen.
Olen aegolius pyrkinyt kertomaan, että emme kumpikaan tiedä mitään satavarmaa.
Mistä minä tiedän aegolius, kun en tunne tapausta, enkä ole mikään jk:n asiantuntija männiköitteni kanssa.
Suomessa on metsiä ja olosuhteita vaikka minkälaisia. Olosuhteiden erot ovat valtavia ja siksi jostakin yleispätevästä menettelystä on täysin mahdoton puhua. Hyvässä paikassa kannatta panostaa niin pirusti ja huonossa paikassa ei mitään. Puulajitkin ovat niin tavattoman erilaisia.
Taloudellinen tavoite on selvä ja pätee kaikkialla ja kaikissa tielanteissa. Se on yksiselitteisesti nettotuoton nykyarvon maksimointi. Joka muuta väittää pyrki selittelemään tai on ymmärtämätön.
Puuntuotos, kehitysluokkajakauma jne. eivät ole metsänomistajan taloudellisia tavoitteita, vaan kannattavuus eli nettotuoton nykyarvo.
Totta kai kehitysluokkajakaumalla voi olla joku merkitys esim. omatoimisen töiden jakautumiseen tms. mutta mikään metsänomistajan taloudellinen tavoite se ei ole.
1+ 1 = 2 ja 1 + 2 = 3 eli yhtälöö laitetut arvot vaikuttavat lopputulokseen Gla. Ei kait kukaan ole muuta vakavalla naamalla väittänyt. Tekisi mieli kaivaa arkistoista sinulle parinkymmenen vuoden takainen lehtikirjoittelu kahden Tapion miehen ja Tahvosen välillä. Tapion miehet väitti kiven kovaan, että metsänomistajan taloudellinen tavoite on puuntuotos eikä taloudellinen kannattavuus. Se on se syy,miksi vieläkin vierastan sanaa Tapio. Kirjoittamaan piti lopulta valjastaa lauma huippuekonomisteja.
En nyt kuitenkaan kaiva, ettet saa lisää näppyjä menneisyyden kirjoitteluistani. Aivan sama ongelma näyttää vaivaanan vieläkin monia, vaikka käsitykset ovat oleellisesti jo muuttuneetkin.
Minä en aegolius oikein tiedä mihin nyt pitäisi vastata. Kaikkea Pukkalan ajatuksia ja sanomisia en yksityiskohtaisesti tunne, enkä tarkemmin Arvometsääkään ja sen toimia. Pukkalan tässä joku aika pitämän esityksen jk:n seminaarissa olen pariin kolmeen kertaan suht. tarkkaavaisesti kuunnellut, enkä löydä siitä mitään sellaista, josta pelihousut pitäisi repiä. Päin vastoin, aivan järkeen käypiä ajatuksia.
Minä en kirjoittamiseen keneltäkään aegolius lupaa kysy. Metsälehti saa siivota pois, jos niin katsoo haluamallaan tavalla.
Harmillista, hirvikärpäset ovat taas kiusanamme. Vähän jäi leimikon suunnittelu kesken, (tietenkin yläharvennus) kun ei tullut lakki ja verkko mukaan. Paskamainen kaivella niitä mönkijöitä tukastaan.
No tuosta ikäjaukautumasta, jolla ei ole mitään vaikutusta eikä sitä voi mitenkään sijoittaa siihen yhtälöön, joka kertoo taloudellisesta pyrkimyksestä. Vain sillä voi olla postiivista vaikutusta, että kuviot ovat suuria, jolla puolestaan voi olla vaikutusta myytävän puun hintaan ja toisaalta pienentää pienistä kuvioista johtuvia ”ylimääräisiä” kuluja.
Eli kerrataan nyt vielä, ties monennenko kerran.
Metsän arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus, ja me pyrimme tulevissa toimissamme siihen, että tämä nykyarvo olisi suurin mahdollinen. Joku optimaalinen kuviojakautuma ei mitenkään vaikuta tähän nykyarvoon muuten, kuin mahd. em. käsittelykuvioiden koko.
Kyllä tämä pitäisi olla selvää pässinlihaa. Jokaisen auttavastikin matematiikkaa ymmärtävän käsitettävissä. Näin kaikkien pörssiyhtiöidenkin jne. jne. arvot pyritään lasketaan. Siitäkin huolimatta, että tulevaisuus on meille tuntematon. Se on kuitenkin jotakin enemmän kuin MUTU.
En millään muotoa väitä AJ, että minun tekemisilläni olisi ollut jotakin vaikutusta muutokseen, vaikka innolla taannoin mukana olinkin. Mitä nyt hakkuuoikeudesta käytiin kaikki oikeusasteet ja jo prosessin aikana säädökset muuttuivat huomattavasti. Samaan aikaan oli kantelu oikeusasiamiehelle, ministerön päätöksen perustuslain vastaisuuden vuoksi. Uusi perustuslaki olisi edellyttänyt eduskunnan päätöstä, eikä vain kolmen ämmän päätöstä. Jatkuva kasvatus ei ollut agendallani ja Timojen enkä Erkkien kanssa en ole ollut henkilökohtaisesti tekemisissä.
Omasta mielestäni en oikein aegolius muuhun pystykään kuin kriittiseen ajatteluun ja lisänä vielä virkamieskammo. Perua aiemmilta sukupolvilta. ”Rumaa ja vähä”. Tuo ei mikään mukava seuralainen. Vähän kuin Linkolalla – ”kun matkaat tuonelaan, lipuu purtesi viimein myötävirtaan.”
Täytyy todeta kuten taannoin eräs rakennusurakoitsija, kun häntä arvosteltiin siitä, että kaikki ei nyt oltu tehty aivan viimeisen päälle. Hän totesi, että eihän hänkään mikä Jumala ole, joka kaikki tietää.
En Timppa nyt oikein mietenkään voi allekirjoittaa sinun näkemystäsi esim. siitä, että pitää ottaa aina huomioon koko metsätila, eikä vain yhtä kuviota. Aika erikoinen teoria, jossa kannattavuus vain yhden kuvion omaavalla on erilainen, kuin useampien kuvioiden omistajalla. Yksi iso kuvio voi päinvastoin olla etu, kun käsittelykuvio on iso. Joskus aiemminhan oli paperisen metsäsuunnitelman takakannessa kuva optimaalisesta kuvioiden ikäjakaumasta ja alla teksti. Saat parhaan tuoton metsistäsi, kun ikäjaukauma metsissäsi on kaavion mukainen. Täyttä hölynpölyä!
Minäkin oli alan tutkijoiden kansaa tekemisissä takavuosin, kun näitä asioita alettiin muuttaa ja nostaa metsätaloutta taloudellisenakin kysymyksenä esiin, sellaisena kuin taloustiede edellyttää. Enkä mietenkään voi allekirjoittaa tahallisesta harhaanjohtamisesta, vaan juuri päinvastoin. Silloisten harhaanjohtavien vallitsevien väitteiden paljastamista ja oikomista.
Tuollaiseet väitteet puskista ovat todella härskejä ja loukkaavia.
Ei kannattaisi olla kovin varma siitä, mikä on milloinkin oikea tapa. Vaikutavia tekijöitä on runsaasti ja kaiken lisäksi kyseessä vielä tuntematon tulevaisuus.
Ongelma on vähän sama kuin klassinen ongelma kauppamatkustajalla. Mikä on lyhin reitti, kun on monta kaupunkia, jotka pitää kiertää? Jos kaupunkeja on vain kaksi, niin reittejä on yksi. Mutta jos kaupunkeja onkin kymmenen, niin, vaihtoehtoja on 300 000.
Sinä aegolius saat tulkita kirjoittaamaani juuri haluamallasi tavala. Se on kaikella tavalla sinun ehdoton oikeutesi. Neutraali ja neutraali. Vanha metsälaki ja ennen muuta ministeriön päätös sen soveltamisesta perusteluineen olivat varsin ongelmallisia ja jopa perustuslain vastaisia. Juuri siksi niitä muutettiinkin.