Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Tällaisiin tilanteisiin olisi pitänyt varautua jo aikoja sitten. ….”
Nyt Timppa ajatuksemme käyvät täydellisesti yksiin.
Tämä ei välttämättömän kuorman pudotusmahdollisuus pitäisi kuulua kaikkiin sähköjärjestelmiin. Sähkölaitos voisi pudottaa turhaa kuormaa pois tilanteen niin vaatiessa. Näin säästyttäisiin myös kalliilta hintapiikeiltä, vaikka totaalikatkotarpeesta ei olisikaan kysymys. Jos pudottaa esim. jonkun kivilattian lattialämmityksen pois päältä piikin aikana, niin haitta on minimaalinen.
Meillä on aika paljon yksinjääneitä vanhuksia sähkölämmitteisissä taloissa. Monet heistä ovat vielä autuaan tietämättömiä siitä, minkälaisia sähkölaskuja on tulossa. Toiset ovat taas kauhun vallassa tulevaisuudestaan – joutuuko maantielle.
Näiden vähäväkisten pitäisi nyt sitten osata laskea, mitä tukea heidän kuuluisi hakea. Täysin älyttömiä ja aivan liian monimutkaisia rajauksia kaikkein avuttomimmille. Näin sitä saadaan täysin älytöntä ja turhaa puuhaa ja huolta syntymään, kun ei ole säännösten laatijoilla pienintäkään ymmärrystä.
Tolopainen: ”Savupeltikään ei enää saa sulkeutua täysin vaan pitää jäädä 15% auki. Kalliiksi tulee harakoille lämmitys näin pohjoisessa.”
Kävin juuri pari viikkoa sitten ostamassa uuden savupeltin, että saadaan pelti kiinni. Tunnollisena kun pilasin rälläkällä entisen. Määräyksiä on niin paljon, että kukaan ei tiedä niitä kaikkia ja lisää tehdään. Aika vähän niitä ihmisiä häkään kuoli vanhaan ”hyvään” aikaan, kun puulämmitys oli kaikkialla. Häkävaroitin tälle tumpelojen sukupolvelle voisi toki olla paikallaan.
Kyllä panee mittimään, kuka ja miten oikein maksetaan näiden pimujen pilestykset. Mitään valoa ei tunnelin päässä ole näköpiirissä – päinvastoin. Ukrainasta alkanut kriisi tulee olemaan vääjäämättä piiiitkä tarina. Vasemmistolta ja vähän muiltakin on päässyt unohtumaan sosialisti Sorsavainaan kommmentti: ”Vahva valtiontalous on köyhän paras turva.” Tämä porukka kun on päässyt rahakirstun päälle, niin on laitettu haisemaan.
Toistettakoon – tie helvettiin on kivetty hyvillä tarkoituksilla.
Nooh, Ranuan mies aikanaan totesi, kun oiken isän kädestä vastusti, että ei se niin mee, etteikö se jotenkin mee. Saulihan on vaivihkaa yrittänyt vihjata, että vaikeudet saavat aikaan yllättäviäkin voimavaroja – tarvetta tulee olemaan.
Mitä kuitupuun reaalikantohinnoille on tapahtunut, kun hintasuositussopimukset lopetettiin?
Jos puuta tulee markkinoille vuosittain suunnilleen vakiomäärä, niin mitä siitä seuraa, jos ostajia on yksi, kaksi tai kolme jne. Metsiä kuulemma pitäisi hoitaa ajallaan, joka tarkoittaisi n. tasaista vuosittaista puuvirtaa.
Yksi ostaja tietysti tarkoittaisi täydellistä ostajan markkinaa. Ostaja määräisi hinnan, kun muita osajia ei olisi.
Entä jos ostajia olisi kaksi ja kumpikin saisi vakio puuvirrasta joka tapauksessa suunnilleen tarvitsemansa määrän.
Kolmen ostajan suhteen vähän sama tilanne.
Meillä on kolme kuitupuun ostajaa. Yksi näennäisesti metsänomistajien ja kaksi muuta. Kartelli osoitti hyvin selkeästi, että vain näennäisesti metsänomistajien. Kummallista – kartelli ei aiheuttanut pienintäkään jälkipyykkiä Metsäliitossakaan. Olisiko rengin ja isännän roolit sekoittuneet?
Jos tämä ns. metsänomistajien hallinnoima jakaisi kulloisenkin vuotuisen ylijäämän myytyjen puumäärien tuottaman ylijäämän mukaan, siitä syntyisi edes jonkilainen yhteys puun hinnan ja lopputuotteen välille.
Kapasiteettia lisäämällä toki voisi syntyä todellista kilpailua, mutta näissä olosuhteissa teollisuus miettii sen varmasti tarkoin.
Aito markkina siemenestä lopputuotteeksi on vaikea rasti.
Keskustelusta tulee mieleen eräs kirjanpitäjä, joka töihin tullessaan joka ainut aamu avasi aina lukitun laatikkonsa ja kurkisti sinne ja sulki sen taas. Työtoverit kummastelivat sitä, mitä ihmettä tuossa laatikossa oikein on. Kun kirjanpitäjä sitten kuoli, niin työkaverit joukolla ryntäsivät katsomaan laatikon sisältöä. Laatikossa oli lappu, jossa luki – debet on vasemmalla puolella. Pitäiskö Jovainille hommata tällainen laatikko, ettei menisi debet ja kredit sekaisin.
Sama vaara näkyy Jätkä olevan sosialisteillakin. Onko muuta viikko aikaa, kun eräs sosilistien keulahahmo ilakoi, että valtion talous oli, yllätys yllätys, tupsahtanut ylijäämäiseksi. Velat ja saatavat olivat mennet sekaisin. Imekös se, jos Jovainilla, kun sosialistien keulahahmoillakin.
Isompi sortaa täällä pienempää, se taitaa olla luonnonlaki. Jos et ole meidän puolella, olet meitä vastaan jne. Näissä diktatuurijärjestelmissä se on viety pitkälle. Niin se taitaa olla luonnossakin laumaeläimillä.
Olikarkki saattaa Venäjällä omistaa valtavan omaisuuden ja elintason, joka toisaalta on vain hallintaoikeus. Jos alat arvostella yläpuolellasi olevaa, menetät kaiken. Pahimassa tapauksessa henkesi. Pyramidi on yllättävän kestävä rakennelma. Demokratian näkökulmasta käsittämätön.
Tätä samaa on meilläkin kaikkialla penemmässä mittakaavassa, eikä metsäalakaan ole mikään poikkeus.
Me eteläpohjalaiset, Jaakko Ilkan jälkeläiset (ei oikeutta maassa saa, jos itse sit ei hanki) olemme niin tyhmiä (tai liian kolloja), ettemme oman etumme vuoksi ymmärrä ottaa tätä (isomman oikeuden) tosiasiaa huomioon.
Koruptio tai kartelli, samaa sukua ja vaikutukset ikäviä ja tuhoisia.
Et voi palvella kahta herraa. Jos kumarrat toiselle, niin pyllistät toiselle.
Metsästysoikeus on yl. maanomistajalla. On outoa, että näin voimakas taloudellinen ristiriita on päässyt syntymään ja käytännössä määräysvalta on siirtnytkin metsästyksen harrastelijoille. Aiheutuva taloudellinen vahinko maanomistukselle on paikoin huomattava. Maanomistajien etujärjestötoiminta on ristiriitaista ja hampaatonta. Metsänomistajilla tulisi olla etujärjestö, joka hoitaa vain ja ainoastaan metsänomistajan asiaa. Vielä sekin olisi ongelmallista, kun omistajien käsitykset esim. taloudellisuudesta ovat niin tavattoman kaukana toisistaan.
Pitäiskö väestö siirtää tuonne kehä kolmosen sisäpuolelle kerrostalokopperoihin ja muu osa Suomea luonnontilaan ja paluu keräilytalouteen. Siellä olisi sitten kiva käydä harrastelemassa mm. metsästystä.
Jälkiviisautta tai ei, mutta…
Yleinen mielipide on tiedostanut riskit jo aikoja sitten paljon paremmin, kuin päätöksentekijät. Pomminvarma, huoltovarmuuteenkin liittyvä liiketoiminta on vaihdettu valtaviin riskikeskittymiin. Kukaan ei olisi omilla rahoillaan iki maailmassa olisi tehnyt vastaavaa liikkua. Niin ahneita ei olekaan. Toisen takapuolella on niin paljon helpompi istua tuleen ja siitä pitäisi jotakin vähitellen oppia. Päätöksentekijän oma taloudellinenkin vastuu pitäisi paremmin näkyä, kun näin käy. Asiantuntematon joukkoälykin oli huomattavasti paremmin kartalla.
Sähön suhteen tilanne normalisoituu ajan myötä, joten paniikkiratkaisuihin ei ole aihetta.
Mikä nyt sitten ketäkin johtaa harhaan tai on johtanut harhaan. Jos olemme kiinnostuneita vain metsän kasvusta, niin se ei ole sama asia, että olemme kiinostuneita omasta taloudestamme, joka on huomattavasti moniulotteisempi kysymys ja vieläpä erilainen jokaiselle. Taloudelliset asemamme ovat hyvin erilaisia.
Jos minulla on metsässä puita, joista toisten suhteellinen arvokasvu on 7 % ja toisten 2 % ja saan vastaavalla riskillä muualta 4%, niin kasvutappio pitää olla todella raju, että on taloudellisesti perusteltua poistaa nuo 7 % tuottavat, joiden suhteellinen kasvu vieläpä todennäköisemmin enemmän hyötyy harvennuksesta, kuin näiden 2 % suhteellisesti tuottavien.
Oleellinen kysymys on, mitä me tavoittelemme. Sen mukaanhan me pyrimme toimimaan.
