Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Näet Gla jostakin syystä painajaisia jatkuvasta kasvatuksesta, joka kysymys ei minua häiritse millään tavalla. Liioitelet tekijöitä yksioikoisen näkemyksesi tueksi. MIKSI moinen, kun kasvattaminen on meille vapaata – sinullekin. Käytä se energia metsiesi hoitoon, niin siitä on sinulle jotakin hyötyä. Omatoimisuus on huomattava tekijä kannattavuudessa.
On erinomainen asia, että Tahvonen toi ekonomistisen ajattelun metsätalouteen. Järkevään taloudenpitoonhan metsätaloudessakin yleensä pyritään. Lopullista oikeaa vastausta emme tiedä ja kehittämisvaraa on tutkimuksessa on runsaasti. Sellaista tutkimusta, joka ottaa huomioon taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden eikä vain puuntuotannon maksimoinnin.
Jos korko on korkea, keinollinen uudistaminen tulee vääjämättä kannattamattomaksi ja jäljelle jää luontainen uudistuminen. Metsät olisivat aikoja sitten hävinneet tältä pallolta, elleivät ne olisi luontaisesti uudistuneet.
Sinun Gla pitää kuunnella tuo Tahvosen esitys sieltä jatkuvan kasvatuksen seminaarista. Siinä käydään läpi kysymykseesi liittyviä ongelmia. Ei niitä lähtöarvoja hatusta voida vetää – tutkimusta on paljon tehty, mutta sen kohdenuminen ei ole tukenut kokonaisuuden ymmärtämistä. Jos metsätaloutta taludellisena toimintana halutaan ymmärtää, siihen on väistämättä silloin tuotava talouden lainalaisuudet.
Minä en tiedä mitään muuta perusteltua tapaa pohtia näitä kysymyksiä, kuin taloudellis-ekologinen optimointi, jota mm. Helsingin yliopiston metsäekonomian professori Olli Tahvonen ryhmineen edustaa. Sen perusteet voi jokainen kuunnella esim. jatkuvan kasvatuksen seminaarin esityksestä. Optimointi perustuu laskentaan ja lukuarvoihin, eikä johonkin yksittäisiin mutu näkemyksiin ja perusteluihin. Laskennan tulos on aika johdonmukaisesti yläharvennus ensiharvennusta lukuu ottamatta. Korko, kasvupaikan rehevyys, uudistamiskustannus, puulaji, puun hinta jne. ovat keskeisiä tekijöitä.
Jonkin verran pitää tietysti metsäekonomiaan perehtyä, että ymmärtää edes mistä puhutaan. Väitän, että häviävän pieni osa metsänomistajista on vaivautunut asiaan perehtymään.
Keskustelijoiden näkemysten kohtaaminen on ongelmallista myös siksi, kun olosuhteet ovat niin kovin erilaisia, joka tietysti johtaa kovin erilaisiin näkemyksiin. 60 vuotta ja harvennksien jälkeen 800 m3/ ha tukkimetsä tarkoittaa poikkeuksellisen hyviä olosuhteita, eikä millään tavalla suomalaista keskivertometsää.
Kyllä kyllä. Euroja euroja Gla ja mahdollisimman nopeasti, mutta kun niitä euroja tulee kunnolla vain tukkipuusta. Yläharventamisella saadaan myös siirrettyä kallista ja tuottamatonta uudistamisvaihetta.
Uskollaan kukin tulkoon autuaaksi.
Siitä ei ole pienintäkään erimielisyyttä, että laatua pyritään ensiharvennuksessa jättämään. Se on hyvin oleellinen kysymys ja hyvän kannattavuuden perusedellytys. Mutta sen jälkeen tarkoituksena on kaataa vain tukkipuita, mieluummin joka rungosta eikä parin euron kuiturunkoja. Matematiikkaan joudun turvautumaan Gla, kun kokemusta omistamisesta on vasta ruma 30 vuotta, eli murto-osa edes yhdestä kiertoajasta. Rahaa pyritään kasvattamaan eikä kuutioita.
Timppan kannattaa kasvatta kuutioita, kun korko on hänelle nolla eli on yhdentekevää saako satasen nyt vai vasta viidenkymmenen vuoden kuluttua.
Terävä havainto Puuki. Lehdissä on välillä painovirheitä, heh heh.
Puolentoista kuution runkoja 550 kpl n. 800 m3, eli 60.000 euroa/ha. Olisko kasvu edes tonnia eli jos pitää 1 – 1,5 % riittävänä tuottona niin kasvattaa edelleen, jos ei niin nurin jne. Mukavahan tuollaista metsää on omistaakin – kova sana Esson baarilla.
Hienoa Tolopainen! Lopetetaan verojenkin perintä ja eletään herroiksi – velaksi. Laitetaan vain aina velkakirjat silppuriin ja kaikki on hyvin. Ikiliikkuja on siis keksitty.
Metsänhoidostakaan en osaa paljon muuta sanoa, kuin sen, että hyvänlaatuisia kuitupuita ei saisi kuitupuina kaataa. Tai ainakin niitä pitäisi kaataa mahdollisimman vähän, koska niiden tuotto on suurin mahdollinen. Eli muiden kuin ensiharvennusten johdonmukainen alaharvennus on älytönä.
Jos AJ ensiharvennus on tehty oikein, se ei riipu mietenkään yhtään mistään, jos tavoite on taloudellisuus. Vanhan opin saaneet eivät koskaan pääse käsityksistään, eivätkä osaa erottaa tuotosta tuotoksesta. Pitää lukea jokainen sana mitä kirjoitetaan.
Miljardit vilisee. Se on nuppia päälle aina parisataa euroa. Syömavelkaa tulee tänä vuonna valtionkin kautta jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin vähintään tuhat euroa, eikä loppua ole näköpirissä. Sanotaan, että tie helvettiin on kivetty hyvillä tarkoituksilla – vai kunka se on Jätkä? Sellainenkin sanonta on, että pää tulee vetävän käteen. Saa nähdä kenelle mustapekka jää käteen.
Metsärahasto OP-metsänomistaja maksaa vähintään 75 % vuotuisesta nettotuloksesta omistajille. Jako on ollut luokkaa 1,5 – 2 %. Se kertonee jotakin metsänhoidon kannattavuudesta.
Ilmeisesti metsänhoidon kannattavuudesta ei ole paljon lapsille kertomista eli ei häävi.
Metsänhoidon kannattavuudesta en osaa mitään omakohtaista sanoa, mutta sen voin kokemuksen perusteella todeta, että metsien omistaminen on ollut aivan varteenotettavan kannattavaa viime vuosikymmenet. Metsien hinnat ovat pitkään nousseet merkittävästikin ja puutkin kasvaa.
Metsänhoidostakaan en osaa paljon muuta sanoa, kuin sen, että hyvänlaatuisia kuitupuita ei saisi kuitupuina kaataa. Tai ainakin niitä pitäisi kaataa mahdollisimman vähän, koska niiden tuotto on suurin mahdollinen. Eli muiden kuin ensiharvennusten johdonmukainen alaharvennus on älytönä.