Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
En minä Timppa mikään Jumala ole, joka tietää mikä on oikein suojelun suhteen. Kirjoitin vain, että se kuulostaa vähän hurskastelulta, elintasokin huomioiden. Onko joku viitannut täällä kasvatettaviin palmuihin? Linkola saattoi olla hyvinkin oikeassa, että näin ei voi pitkään jatkua, jos väki vain kiihtyvästi lisääntyy ja elintaso nousee.
Kuitupuun hinnannousu Timppa sopii minulle oikein hyvin nuorien metsien omistajana.
Vanhat piiat ovat aina oleet ylivertaissen parhaita lasten kasvattajia, omasta mielestään, Suoritava.
Mitä hirviin tulee Suorittava, niin ne ammuttaisiin sukupuuttoon alta aikayksikön, jos niitä sais vapaasti metsästää.
Suorittavaa kommentoidessani en ottanut mitään kantaa suojeluun enkä hänen ehdotukseensa siitä.
Minusta on härskiyden huippu kaverilta, joka kertoo lottovoitoksi metsistään luopumisen ja täällä viisastelee siitä, kuinka metsänomistajioen tulisi toimia. Kaveri, joka henkeen ja vereen puolustaa vahingollista sorkkaeläinkantaa ja toisten omistamissa metsissä pitäis saada metsästää. Ei pienintäkään toisen omaisuuden kunnioitusta. Pitä tuollaista sityvihreyttäkin pahempana.
Jos tiedän tällaisella asenteella olevan kaverin, niin ei mitään asiaa minun metsiini jokamiehenoikeutta lukuun ottamatta, niinkuin olen aiemminikin sinulle kirjoittanut. Jos tiedän tällaisella asenteella olevan kaverin metsästysseurassa, niin välittömästi irtisanon sopimuksen.
Pidän vähän hurskasteluna, kun me täällä arvostelemme sademetsien muuttamista öljypalmuviljelyksiksi tai raivaamisen ruuantuotantoon. Samanlaistahan meilläkin tehdään puuntuotannon tehoviljelyssä. Kummassakin tapauksessa omia elinehtoja pyritään parantamaan luonnon kustannuksella,
Suorittavan olisi syytä kirjoittaa vain hirvien ampumisesta. Metsätaloudesta, siis nimenomaan metsätaloudesta sinulla ei ole mitään käsitystä. Jokainen pikkulapsikin ymmärtää, että motokuskin on helpompi hakata alta puhtaaksi raivattua järeää tukkimetsää.
Minäkin olen muutamia metsäpalstoja ostanut ja vähän myynytkin ja metsänomistajana tietysti kiinostava kysymys on, mitä se on taloudellisesti tarkoittanut. Tein juuri itselleni taulukkolaskentaan listausta 30-vuoden omistusajaltani aiheesta. Muiden työkiireiden vuoksi, vain tämän metsäharrastuksen alkuaikojen kirjanpito olisi voinut olla parempi, niin historisa olisi nyt helpommin kirjoitettavissa.
Katsoin myös mielenkiinosta esim. mitä näiden mm. 15-vuotta sitten myymieni metsätilojen hinnoille on tapahtunut. Lapissakin myymieni tilojen hinta on noussut 7 – 9 % vuodessa, ilman mitään lisäinvestointeja metsänhoitoon.
Olen aiemminkin kirjoittanut, että en tiedä kuinka kannattavaa metsänhoito on (jossakin erittäin kannttavaa, jossakin varsinkin ilman tukia hyvin vaatimatonta), mutta sen tiedän, että metsän omistaminen on tämän 30-vuoden aikana ollut varsin kannttavaa.
Suorittava on onnellinen, kun on myynyt metsänsä ja ryhtynyt suorittavaksi pikkupalkalla ja täällä nyt ymärtämättömänä ja katkerana metsänomistajia kohtaan viisastelee metsätaloudesta. Onneksi hän ei tilannetta itse ymmärrä, eikä tule koskaan ymmärtämäänkään. Metsästä myynnistä saadun rahan olisi saanut pienellä nimellisella korolla.
Asiantuntija ja asiantuntija. Kun metsäalallakin katsoo itseään kovina ns. asiantuntijoina itseään pitävien omia tekemisiä, niin asiantuntemus ei vakuuta.
Verosuunnittelulle todellakin on tilausta. Jollekin perintövero on hyvä asia, kun perintövero on myyntiveroa selvästi pienempi. Oikeudenmukaisuuden vuoksi, sattumalla ei saisi olla näin suurta roolia. Se johtaa hyvin eriasteisiin veroseuraamuksiin.
Kunnollisen metsätilan pitkäjännitteinen kehittäminen vaatisi kyllä sukupolvenvaihdonhuojennuksen, kuten muillakin yrityksillä ja maataloudella. Sen puuttuminen johtaa moninaisiin epätarkoituksenmukaisiinkin verosuunnitteluihin. Mm. Norjassa, Ruotsissa ja Virossa perintöverosta on luovuttu.
Kun metsätila- ja omistajarakenne on nykyisen kaltainen, niin se vaatisi kyllä huomiota. Tilarakenne on hevosaikakaudelta, jolloin tilat jaoissa pirstottiin usein hankalasti hoidettaviksi.
Olen ollut ymmärtävinäni, että puuntuotanto olisi tärkeää verotulojenkin näkökulmasta. Siis Gla muidenkin verotulojen kuin metsistä heti saatavista perintöveroista. Uhkana on maksut hiilensidonnasta kasvun heikkenemisen takia, turvepohjat pitäis jättää jatkuvaan kasvatukseen (puutuotos pienenee), hakkuita pitäis vähentää ja puustopääomaa lisätä.
Metsistä saatavien perintöverojen määrä olisi mielenkiintoista tietää. Kuinka monta prosenttia perintöverot ovat n. parin miljardin kantorahatuloista. 10% olisi parisataa miljoonaa, puhumattakaan nettotulosta. 15 vuotta etukäteen ilman tuloja se olisi jo 20%.
Metsätalous katsotaan meillä harrastustoiminnaksi, johon yritystoiminnan sukupolvenvaihdoshuojennuksia ei voida soveltaa, joka johtaa vähintään kymmenkertaiseen veroon sukupolvenvaihdoksessa, ilman enemmän tai vähemmän keinotekoisia järjestelyjä.
Metsätilat ovat pieniä (järkevä hoito kaukana optimaalisesta), omistus eläkeläisillä ja metsistään vieraantuneilla. jne. Mielenkiintoinen kysymys on, mikä olisi valtiontalouden näkökulmasta optimaalista. Ei toki aivan yksinkertainen selvitettävä.
Jotain tarttis tehdä!
Gla: ”Kannattavuuden mahdollinen parantuminen nostaa metsätilan hintaa, mikä syö kannattavuuden.”
Olen ymmärtynyt, että sinustakin metsänhoitoon tulisi panostaa enemmän. Virkkeesi on sitä taustaa vasten todella hämmentävä. Kannattavuuden heikentäminen olisi siis hyvä asia – kummallista. Minusta on itsestään selvää, että parempi kannattavuus lisää innostusta metsänhoitoon, eikä päinvastoin. Visa, joka toimii parhailla alueilla panostaa voimakkaasti, mikä on aivan perusteltua. Hänkin oli taannoin jopa sitä mieltä, että heikoimmilla alueilla metsätalous loppuu kokonaan kannattamattomuuteen. Silti hän yleistää näkemyksen samanlaisesta voimakkaasta panostamisesta oman alueensa näkemyksen perusteella.
Metästilojen hintojen nousuun on ilmeisesti Gla vaikuttanut paljon nimenomaan sijoitusrahastojen kiinnostus, jota taas perintöverotus ei kosketa suoranaisesti.
Pidän erittäin kummallisena, että sukupolvenvaihdoksen huojennukset eivät koske oleenkaan metsätaloutta, niinkuin muuta yritystoimintaa ja maataloutta. Miksi meillä ei haluta metsätalousyrittämiseen erikoistumista, vaikka sille olisi suorastaan huutava tarve em. syistä. Metsätalouteen jos mihin se olisi perusteltua, sen ylisukupolvisten tekijöiden vuoksi.
Aiemmin metsätalousyrittämiseen erikoistunutta kehitystä pyrittiin lainsäädännöllä estämään maanhankitalupamenettelyllä. Sekin on aivan selvä, kuka tätä on kynsin hampain vastustanut – MTK. Meillä vastustetaan sellaista rakenteellista kehitystä, johon nomenomaan tulisi pyrkiä.
Metsätalouden perusongelma on siinä, kun investoinnit tuloutuu vasta kymmenien nvuosien kuluttua. Kaikilla ei ole korotonta rahaa niinkuin Timpalla, vaan rahalle on laskettava korko.
Sama korko-ongelma on sellaisissa veroissa, joita maksetaan muusta kuin metsästä synyneestä tulosta. Siirtoveroissakin tämä ongelma helpottuisi jo merkittävästi sillä, kun perintövero tai lahjavero tulisi maksuun vasta silloin, kun tuloa metsästä syntyy. Silloin siirto seuraavalle sukupolvelle helpottuisi jo huomattavasti ja metsänomistajien ikärakennetta voitaisiin ajoissa nuorentaa.
En osaa vastata Gla, minkälainen verokertymä metsien perintöveroista tulee. Keskimääräiset tilat pieniä ja paljon siirtoja kaupalla verotussyistä. Maatalouden piirissä olevista metsistä ei perintöveroja käytännössä peritä ollenkaan, joka sinänsä kilpailu- ja tasa-arvonäkökulmista hyvin omituista. Jos Lapin metsistä pitkän kiertoajan takia joudutaan maksamaan kiertoaikana kolmetkin perintöverot, niin käytännössä kaikki menee veroon, ellei muita järjestelyjä tehdä.
Kysymys kuuluukin, mihin tätä Suomen metsätaloutta halutaan viedä ja mikä olisi viisasta. Halutaanko, että metsät ovat pirstoutuneina pikkupalstoina vanhuksilla tai metsistään vieraantuneilla perillisillä. Vai halutaanko metsät sijoitusrahastoille. Minusta tilausta olisi metsätalouteen erikoistuneille metsätalousyrittäjille, jota ei nyt ainakaan perintöverotuksella pitäisi kinttuun lyödä. (vertaa maatalous) Minusta esim. koko metsätalouden verotusjärjestelmä pitäisi yksinkertaistaa ja miettiä konaan uusiksi.
Metsätalouteen pitäis uskaltaa investoida. Puustopääomaa pitäisi kasvatta. Järjestelmän pitäisi tukea tällaista kehitystä ja verotus on siinä merkittävässä roolissa. Järkevältä eivät kuulosta hakkuiden pakkorajoitukset, eikä se, että yhteiskunta joutuu ylihakkuiden maksumieheksi.
Mikä oli mehtäukko ratkaisusi? Yhteismetsä, metsäyhtymä vai jako neljään? Hienoa, jos porkalla pärjäävät, mutta kokemus varmaan usein on osoittanut, että yhteistoiminta alkaa joskakin vaiheessa hiertää ja ongelmia tulee. Sisarukset voivat vielä pärjätäkin, mutta kun joukkoon tulee vierasta verta, niin paineet yl. kasvavat.
Tuliko Gla ajatukseni väärästä osoitteesta? Veroja varmaan joudutaan jatkossa keräämään vähintään nykyinen määrä. Verojen määrään en ottanut kantaa.
Minusta ongelmia on metsänomistajien ikärakenne, metsien liian pieni koko ja pirstoutuminen, etääntyminen metsänhoidosta ja siihen tarvittavasta tietotaidosta. Ilmeisesti vielä hakataankin kasvuun nähden liikaa eli puustopääomaa pitäisi tässä tilanteessa lisätä ja kasvuunkin investoida enemmmän. Minusta kaikkiin näihin voidaan verotuksen oikealla kohdentamisella vaikuttaa myönteisesti. Kunhan verotetaan silloin, kun tuloa metsästä tulee. Minusta se ei ole keneltäkään pois – ei vasemmistolta eikä vihreiltäkään – kaikki voittaisivat.
Nykyinen järjestelmä on epäoikeudenmukainen ja johtaa mittavaan verosuunnitteluun ja niiden ryöstämiseen, jotka eivät ymmärrä tai käy huono tuuri.
Niinhän meillä on vuosikymmeniä metsätaloutta ohjattu ja ajateltu, että rahalla ei ole aika-arvoa eli korkoa. Sillon tavoitellaan ”mahdollisimman suurta” puuntuotosta (m3). Eikä siinä sinänsä ole mitään kummallista tai paheksuttavaa, niin saa tehdä ja paljon tehdään. Se on omistajan asia kunhan vain muistetaan, että se ei ole sama asia kuin taloudellinen kannatavuus, niinkuin se taloustieteessä ymmärretään.
Vanhoissa metsäsuunnitelmissa oli ympyrään piirretty havainnollinen kehitysluokkajakauma ja vieressä teksti, että näin saat metsästäsi parhaa taloudellisen tuoton. Pitäisi paikkansa, jos mitään muuta taloudellista toimintaa ei olisi kuin puuntuotos.
