Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Yhden koivun kylvön olen tehnyt äestysjälkeen, enkä toista tee. Ei varmaan yhtäkään kylvökoivua enää ole. Hirvet on syöneet kaikki. Nyt kohteessa on aivan hyvä reunametsien siementämä sekapuusto lähinnä kuusesta ja männystä. Ensiharvennuskauppa juuri kohteessa tehtynä.
Käpysonni: ”Tosin vain maa- ja metsätalouden harjoittajilta sitä uhrautumista vaaditaan kaikkien muiden puolesta.”
Ei kai nyt sentään.
Aika kova oli marginaali. Maailama on muuttunut vanhoista hyvistä joustavista ajoista. Homma toimi, kun pakka ja pankkisuhde oli kunnossa. Tietotekniikka on helpottanut asioita, mutta samalla kaikki on byrokratisoitunut valtavasti, joka syö kaikki tekniikasta saadut hyödyt ja enemmänkin.
Se on todella iso ongelma ja suuri kitka- ja kustannustekijä, ettei mikään ihme, jos talouskasvu tyrehtyy. Kaikesta voi valittaa ja viivyttää hankkkeita ilman minkäänlaisia järjellisiä perusteita ja aiheuttaa mittavaa taloudellista vahinkoa.
En voi mitenkään käsittää tällaista vastakkainasettelua. Jos jk on aivan päätöntä, niin miksi ihmeessä se hyväksyttiin menetelmäksi? Jatkuva kasvatus on sallittu menetelmä muiden joukossa, eikä minulla männiköitteni jaksollisena kasvattajana ole pienintäkään sitä vastaan, että joku niin toimii – päinvastoin. Jos yhtään olen oikein tulkinnut ihmisten tuntoja, niin valtaosa suomalaisista ei pidä hakatuista aukoista, vai onko teistä joku toista mieltä? Miksi siis siitä pitää pitää tällainen poru – en mitenkään voi ymmärtää.
Voimaperäisellä jaksollisella kasvatuksesta voidaan ymmärtääkseni aika kiistattomasti osoittaa, että puuntuotoksen määrä on näin suurempi. Kannattavuus on sen sijaan huomattavasti monimutkaisempi kysymys ja riippuu olellisesti mm. kasvupaikan olosuhteista ja laskentakorosta jne.
Vapaus on toteuttaa, siitä ei ole pienintäkään erimielisyyttä, eikä vanha lakikaan Visan ympäristössä ollut mikään päälle kaatuva ongelma. En edes tunne kovin hyvin päivän suosituksia, että haluaisin niitä arvioida. Aika näyttää mihin mennään, mutta jos veikata sallitte, niin tulevaisuus voi tuoda vielä isojakin muutoksia.
Luin vasta nyt kysymyksesi AJ. Laaja ja hyvin hyvin monimutkainen ja moniulotteinen asia. Vähän kuin Tahvonen tuolla jossain totesi, että varmat vastaukset ovat todennäköisesti vääriä.
Minä en tiedä niihin vastausta, vaikka jotakin olen kirjoitellut. Minulle oleellista on, että olisin edes jossain määri hajulla vaikuttavista asioista ja joku käsitys siitä miten eri tekijät tähän yhtälöön vaikuttavat. Niin inhorealistinen pyrin omissa ratkaisuissani olemaan kuin ymmärrän ja paljon aivan perusteltuakin jää tekemättä, kun pinta-alaa on paljon. Vaikuttavia tekijöitä ratkaisuihin on paljon, jotka eivät millään tavalla edes näy metsistä. Tämä energiapuunkin kova kysyntä on ollut omille risukoille kuin taivaan lahja. Hyödyntäkää metsänomistajat sitä. Hoidon tarpeeessa olevia nuoria metsiä on vaikka kuinka paljon.
Jos paljaan maan arvo on nolla tai negatiivin niin se tarkoittaa että homma ei kannata. Jos paljaasta maasta lähdettäessä nettonykyarvo tippuu nollaan, niin ollaan kannttavuuden rajalla käytettävällä laskentakorolla ja hoitomenetelmällä.
Ei kai summa-arvoissa mitään kauppahintatilastoja käytetä (niitä taitaa ollakin kovin vähän) vaan Tapion laskemia maapohjan arvoja. Joskus naureskeltiinkin sitä, kun Tapio oli muuttanut Lapin osalta korkoa pienemmäksi, ettei maan arvo mene negatiiviseksi. Lapissa tietenkin korko on sama kuin etelässäkin.
Siihen metsäekonomiaan ehkä kannattaisi hieman perehtyä, jos kovaa poikaa syvällä rintaäänellä ottaa kantaa. Siksikin, että on edes hajulla siitä mistä keskustellaan.
Metsänhoitosuosituksissa on tapahtunut valtava muutos viimeisen 20-vuoden aikana. Jatkuva kasvatushan oli lainvastaista, josta uppiniskaisimpia kiikutettiin jopa käräjätupaan. Yritin sillä Posion esimerkillä kertoa minkälaisista taloudellisistakin merkityksistä on ollut kysymys muutoksissa. Eikä todellakaan tilanne tässä suhteessa ole vakiintunut – päinvastoin. Hiilikysymys saattaa muuttaa kaiken päälaelleen. Monimuotoisuus ja ympäristökysymyksetkin nostavat kovaa vauhtia päätään.
Se on itsestään selvää, että kaikki vaikuttavat tekijät pitää huomioida asioita vertailtaessa. Ei kai kukaan sitä kiistä. Se nyt ei kuitenkaan tarkoittaa sitä, että investoinneille ei pidä laskea korkoa. Näin kaikkialla taloudellisessa toiminnassa tietenkin tehdään. Teen sitten mitä hyvänsä taloudellista toimintaa, niin minun on saatava investointi korkoineen takaisin, jotta siinä olisi joku taloudellinen mieli. Olisihan se erikoista, jos uudistamisen kannttavuus olisi erilaista paljaan maan ostaneelle kuin sieltä juuri tukkimetsän hakanneelle.
Minäkään en tarkoittanut teollisuutta vaan metsänomistajia, kapulojen tuottajia. Teollisuus on huomattavasti paremmin hereillä asiassa ja on tietysti syytä ollakin. Ala on täysin viennistä riippuvainen ja rajojemme ulkopuolisesta maailmasta.
Turvemaiden maahan sitoutuneella hiilellä on niin iso merkitys, että sen osalta joudutaan tekemään jatkossa kaikki mahdollinen, ettei ne lennä sieltä taivaan tuuliin. Jos jk on siihen parempi ratkaisu, niin tähän tullaan niiden osalta menemään. Metsäsektorilla ei ole vielä ymmärretty ollenkaan ottaa vakavasti koko ilmaston lämpenemisasiaa.
Tällaiselta vertailevalta keskustelulta on tysin pohja pois ja se on mieltä vailla, jos edes siitä ei ole yhtenevää näkemystä, pitääkö tehtävälle investoinnille laskea korkoa vaiko ei.