Verosuunnittelulle todellakin on tilausta. Jollekin perintövero on hyvä asia, kun perintövero on myyntiveroa selvästi pienempi. Oikeudenmukaisuuden vuoksi, sattumalla ei saisi olla näin suurta roolia. Se johtaa hyvin eriasteisiin veroseuraamuksiin.

Kunnollisen metsätilan pitkäjännitteinen kehittäminen vaatisi kyllä sukupolvenvaihdonhuojennuksen, kuten muillakin yrityksillä ja maataloudella. Sen puuttuminen johtaa moninaisiin epätarkoituksenmukaisiinkin verosuunnitteluihin. Mm. Norjassa, Ruotsissa ja Virossa perintöverosta on luovuttu.

Kun metsätila- ja omistajarakenne on nykyisen kaltainen, niin se vaatisi kyllä huomiota. Tilarakenne on hevosaikakaudelta, jolloin tilat jaoissa pirstottiin usein hankalasti hoidettaviksi.

Gla: ”Kannattavuuden mahdollinen parantuminen nostaa metsätilan hintaa, mikä syö kannattavuuden.”

Olen ymmärtynyt, että sinustakin metsänhoitoon tulisi panostaa enemmän. Virkkeesi on sitä taustaa vasten todella hämmentävä. Kannattavuuden heikentäminen olisi siis hyvä asia – kummallista. Minusta on itsestään selvää, että parempi kannattavuus lisää innostusta metsänhoitoon, eikä päinvastoin. Visa, joka toimii parhailla alueilla panostaa voimakkaasti, mikä on aivan perusteltua. Hänkin oli taannoin jopa sitä mieltä, että heikoimmilla alueilla metsätalous loppuu kokonaan kannattamattomuuteen. Silti hän yleistää näkemyksen samanlaisesta voimakkaasta panostamisesta oman alueensa näkemyksen perusteella.

Metästilojen hintojen nousuun on ilmeisesti Gla vaikuttanut paljon nimenomaan sijoitusrahastojen kiinnostus, jota taas perintöverotus ei kosketa suoranaisesti.

Pidän erittäin kummallisena, että sukupolvenvaihdoksen huojennukset eivät koske oleenkaan metsätaloutta, niinkuin muuta yritystoimintaa ja maataloutta. Miksi meillä ei haluta metsätalousyrittämiseen erikoistumista, vaikka sille olisi suorastaan huutava tarve em. syistä. Metsätalouteen jos mihin se olisi perusteltua, sen ylisukupolvisten tekijöiden vuoksi.

Aiemmin metsätalousyrittämiseen erikoistunutta kehitystä pyrittiin lainsäädännöllä estämään maanhankitalupamenettelyllä. Sekin on aivan selvä, kuka tätä on kynsin hampain vastustanut – MTK. Meillä vastustetaan sellaista rakenteellista kehitystä, johon nomenomaan tulisi pyrkiä.

En osaa vastata Gla, minkälainen verokertymä metsien perintöveroista tulee. Keskimääräiset tilat pieniä ja paljon siirtoja kaupalla verotussyistä. Maatalouden piirissä olevista metsistä ei perintöveroja käytännössä peritä ollenkaan, joka sinänsä kilpailu- ja tasa-arvonäkökulmista hyvin omituista. Jos Lapin metsistä pitkän kiertoajan takia joudutaan maksamaan kiertoaikana kolmetkin perintöverot, niin käytännössä kaikki menee veroon, ellei muita järjestelyjä tehdä.

Kysymys kuuluukin, mihin tätä Suomen metsätaloutta halutaan viedä ja mikä olisi viisasta. Halutaanko, että metsät ovat pirstoutuneina pikkupalstoina vanhuksilla tai metsistään vieraantuneilla perillisillä. Vai halutaanko metsät sijoitusrahastoille. Minusta tilausta olisi metsätalouteen erikoistuneille metsätalousyrittäjille, jota ei nyt ainakaan perintöverotuksella pitäisi kinttuun lyödä. (vertaa maatalous) Minusta esim. koko metsätalouden verotusjärjestelmä pitäisi yksinkertaistaa ja miettiä konaan uusiksi.

Metsätalouteen pitäis uskaltaa investoida. Puustopääomaa pitäisi kasvatta. Järjestelmän pitäisi tukea tällaista kehitystä ja verotus on siinä merkittävässä roolissa. Järkevältä eivät kuulosta hakkuiden pakkorajoitukset, eikä se, että yhteiskunta joutuu ylihakkuiden maksumieheksi.