Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Minä en metsänomistajana näe mitään maatakaatavaa ongelmaa, että osa harjoittaa jatkuvaa kasvatusta. Mieluummin päinvastoin.
En ymmärrä, mihin minun pitäisi metsänomistajana tällainen ylenpalttinen vastustus perustaa.
Suomessa on aivan hyvät tuuliolosuhteet. Länsivirtaus, eikä näköpiirissä ole mitään tuulten tyyntymistä. Tuotot on 30 -40 % myllyjen maksimista.
Tuulimylly on nykytiedolla halvin tapa tuottaa sähköä täällä, tuosta tuottosuhteesta huolimatta.
Vety on se sana, johon nykyinen tuulivoimapuhuri nojaa eli edulliseen sähköntuottamiseen.
Kilpailuttakaa veikkoset, kilpailuttakaa ne hankkeet. Muuten teitä vedetään mennen tullen kölin alta.
Tuulimyllyjä nousee kuin sieniä sateella. Viime vuonna 400-500 ja jo niidenkin teho jo suurempi kuin Olkiluoto kolmosen.
Aivan varmaa on, että kalapaliikkia ja veristä kateutta tulee riittämään piiitkäksi aikaa. Toinen kääri hyvät rahat ja toinen ei lanttikaan, ellei yhteiskunnan saamia veroja lasketa. Niin ja hänen maisemansa kaiken lisäksi pilataan. Tasan ei käy onnen lahjat! Niinkuin sanottu (menikö metsälehdellä aamukahvi väärään kurkkuun), kyllä silmä siihen pian tottuu!
Minä kun luulin olevani paatunein avohakkaaja. Huomaan nyt, että en pärjää kyytipojaksikaan Gla:lle. Tunsin sentään aina pienen piston sydämessäni, kun metsä laitettiin nurin, että käkikin kukkui selällään kannonnokassa. Kodin perintönä saadun pienen metsäpalan hakkaaminen oli suorastaan vastenmielistä. Ostopalstat oli paljon helpompia parturoida ilman suurempia tunnontuskia.
Jatkuvan kasvatuksen metsä ei kasva sitten yhtään mitään. Ei kertakaikkiaan! Kaikki talousmetsät ovat tasan yhtä kaukana luonnontilaisesta metsästä! Onko tulkintani käsityksistäsi oikea Gla.
Jos Timppa taimikonhoito olisi tehty harvempaan asentoon, niin lukumääräisesti tuhoa olisi tullut paljon vähemmän. Sen totesin naapurin kuviosta. Sielläkin tuhoa silti oli. Silti jossakin rehevässä kohdassa omaa kuviota, vaikka oli taajaa, ei vahinkoja ollut ollenkaan.
Toinen naapuri oli juuri harventanut ja jälki oli karmeaa.
Kun sademäärät ja nollan vaiheella olevat kelit lisääntyy talviaikana, niin nuoren metsän vaihe saattaa tulla ongelmaksi. Iso ongelma, jos ensiharvennusmetsä raiskaantuu pilalle.
Kävelin juuri eilen AJ erästä 30 ha:n nuoren metsän kuviota ja yritin perehtyä lumituhojen sielunelämään. Kuivahkoa ja kuivaa kangasta. Luonnossa tuppaa kaikki on niin hirveän monesta eri tekijästä kiinni, että yhtä totuutta on usein aika vaikea, ellei mahdoton löytää. Siihen johtopäätökseen nytkin tulin.
Kuten omistajalle taimikonhoidossa tuppaa käymään, ei millään raaski ottaa riittävän harvaksi. (hirvet jne.) Onneksi en ollut ehtinyt kuviota juuri harventaa. tuho olisi ollut huomattava. Nyt melko merkityksetön.
Teillä MJO asiat kuten pitää.
Sieniä syntyy sateella MJO – myrkkysieniäkin.
Gla: ”Perusteletko, miten määrittelet jonkun talousmetsän olevan lähempänä luontaista metsää kuin jonkun toisen?”
En.
Tai jos sittenkin muutama sananen.
En ole koskaan luonnossa liikkuessani ole ollut havaitsevinani, että luonto raivaa jostakin syystä syntyneen aukon putipuhtaaksi, mullistaa maan ja istuttaa siihen jalostetut puuntaimet. Ehkä en vain ole ollut riittävän tarkkaavainen. Tai ehkä olisi pitänyt lukea se biologian oppikirja oivaltaakseni mitä luonnossa huomaamattani tapahtuu. Sanotaanhan, että lukeminen kannattaa aina. Toiset oppii lukemalla ja toiset toisten virheistä, mutta aina on niitä, joiden pitää pissiä paimenlankaan.
Arkkitehtuurin sanotaan olevan sitä, että ensin laitetaan asiat järjestykseen ja siihen lisätään piirun verran lyriikkaa.
Olisko siinä jk:ssa se piirun verran lyriikkaa? Vaihtelua, vaihtelua Gla. Luontaista vaihtelua.
RR: ”Eikö sinusta Gla jatkuva kasvatus ole lähempänä koskemattoman metsän tilaa, kuin jaksollinen kasvatus?”
Gla; ”Ei ole. Molemmat ovat talousmetsiä ja siten yhtä kaukana luontaisesta metsästä.”
Minäkin olen pienen ikäni puuhastellut metsissä ja aika laajalla alueella. Alakansakoulun käpyjen kerääjästä, himometsästäjän kautta metsänomistajaksi. Ilmeisesti en ole ymmärtänyt aiheesta yhtään mitään, kun en ole lukenut sitä sinun peruskoulun biologian kirjaa. Vanhassa kansakoulussa ei niin hienoista asioista puhuttu vielä mitään.
Ihmettelen kauhiast, kuten Hietanen Lahtiselle tuntemattomassa. Kaikki ns. talousmetsät ovat yhtä kaukana luontaisesta metsästä. Oletko aivan tosissasi niin fanaattinen.
Minullakin, jos asetan talouden kaiken edelle, se lyö korvalle kaikkia muita tavoitteita – puumäärän maksimointipyrkimystäkin.