Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Enhän minä Gla mistään mitään ymmärrä, enkä varinkaan vakuuksista. Minulle vallan mainiosti Gla käy, että näin puolijulkisesti sovitaan niin. Näin hömppäkymmenellä on helppo jo tunnustaa asian tilan näin olevan. Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää.
No, jos nyt mieltäsi rauhoittaakseni Gla laitan sinulle nyt tässä kuitenkin eräästä sopimuksesta aiheesta, noin esimerkin vuoksi.
Purkuvakuutta varten vuokranantaja ja vuokralainen avaavat suomalaiseen pankkiin yhteisen tilin, jota osapuolet voivat käyttää vain tiettyjen ehtojen mukaisesti. Vuokralainen sitoutuu siirtämään sinne 5 – 14 käyttövuosina 15.000 euroa vuosittain. jne.
Sinut näihin minunkin pikku harrasteluihini piäisi palkata, kun olet lukenut antaumuksella sen peruskoulun biologiankin kirjan ja näytät muutenkin käsittävän tätä tiedon tulvaa.
Pahoittelut siitä, jos häiritsen mielenrauhaasi Gla. En tarkoita mitään viisastella, vaan herätellä ihmisiä tuulivoimasopimusten kanssa.
Vaakuus on tärkeä asia, enkä millään muotoa vähättele sitä. Sopimukset ovat määräaikaisia jne.
Kuten sanottu, jokainen muodostakoon itse näkemyksensä tuulivoimasta. Energiaa jostakin tarvitaan. Se lienee elintasomme elinehto. Sähköä on helppo käyttää ja sähkövehkeiden hyötysuhde on omaa luokkaansa. Jostakin sitä on tuotettava ja jos fossiilisia ei voida käyttää niin mistä? Ydinvoimakaan ei ole ongelmatonta ja fuusiota on kehitelty jo aika pitkään eikä valmistuminen ole ainakaan lähiaikoina näköpiirissä. Siksi vihreä vety lienee varteenotettava vaihtoehto.
Gla varmaankin ymmärtää, miksi vakuus asetetaan ja kauanko vakuus on voimassa ollakseen vakuus. Kaikista mm. näistä sopimuksissa on kyse.
Olenko jossakin Nostokoukku kirjoittanut, että laitos on jo valmis ja kontit on jo laivattu Saksaan. Kerroin vain mistä kysymys, kun tuulivoimahankkeen johdosta sain siitä aivan äskettäin hyvin mielenkiintoisen informaation. Tuollaisen suunnitteluprosessi on iso ja ottaa oman aikansa. 1.2 miljardia on paljon rahaa. Toimijoita hankkeen kimpussa on todella huomattavan suuri joukko.
Tein tämän keskustelunavauksen aivan samasta syystä, mitä metsälehden artikkelissa Arviointikeskuksen Vesa Hakola toi esiin. Metsänomistajista huomattava osa on ikäihmisiä, mihin joukkoon itsekin kuulun, joiden voi olla ongelmallista hahmottaa tällaisen suhteellisen moniulotteisen sopimuksen sisältöä.
En halua kiistellä kenenkään kanssa tuuli- ja aurinkovoiman periaatteellisista kysymyksistä. Kukin muodostakoon niistä oman käsityksensä.
Ohjauskeinot järkevään menettelyyn ovat aiheesta lapsenkengissä.
Isot pojat ovat asialla Nostokoukku. Vety jalostetaan helpommin kuljetettavaan muotoon ja laivataan konteissa Saksaan tässä tapauksessa. Saksanpojat tarvitsevat jostakin energiaa ja vihreää sellaista.
Sopimuksissa Visa yleensä myös sähkön hinnasta riippumaton takuuvuokra esim. 8000 euroa / MW myllyn tehon mukaan, joka 8 MW;n myllyllä esim. 64.000 euroa /vuosi. Sähkön hinnan minimiksi sovitaan esim. sähköpörssin Nordpool. Myllyt ovat tehneet kovia voittoja, kun pörssisähkö on ollut tapissa. Myllyjen luvitusprosessi kestää yleensä vuosia. Helposti jopa melkein 10 vuotta.
Pieni laskelma, epäilevälle Tuomaalle. Lukeminen kannattaa aina ja vähän laskeminenkin.
Uudet myllyt ovat luokkaa 8 MW. Tällainen mylly tuottaa 35% hyötysuhteella luokkaa miljoona euroa sähkönhinnalla 40 e / MWh eli 4 senttiä/kWh.
Sähkön hintaan perustuva kilpailututtu vuosivuokra on nykyään esim. 7,5% eli 75.000 euroa / vuosi / mylly. Puiston koko on kertaluokkaa 100 ha / mylly tai vähän yli. Uusien myllyjen käyttöiäksi lasketaan n. 35 vuotta.
Jos ajatellaan että inflaatio olisi 3 % ja tallettamalla nämä saatavat vuokrarahat aina nimellisellä korolla 4 % 35 vuoden ajaksi, niin tilillä olisi 35 vuoden kuluttua luokkaa 6.500.000 euroa.
Epäilevän Tuomaan kannatta näin toimia, jos ei luota mihinkään vakuuteen, niin saa myllyn ainakin purettua ja ehkä vähän suolarahaa lapsille tai lapsenlapsille.
Kaupunkiin jossa punkkaan, on tulossa 1.2 miljardin vetyhanke. Vety tuotetaan konteissa. Kontteja sitten laitetaan halliin niin pitkä rivi, mitä kulloinenkin kapasiteetti halutaan olevan. Muutama tuulimylly ja aurinkokenno pitää olla tuotakin laitosta pyörittämään. Hukkalämpöä vedyn tekemisessä syntyy, jolla saadaan piiiitkän rivin torppia lämpimäksi.
Maanomistajan pitää Gla sijoittaa tuottavasti kaikki tuulivoimasta saamansa vuokrarahat, että pystyy sitten kolmenkymmenen vuoden kuluttua purkamaan myllyt. Eikö olekin ala-arvoista liiketoimintaa – konkurssi tulee ja maisemat vain pilaantuu.
Toisaalta ensin niitä myllyjä vihataan, sitten niihin totutaan osana maisemaa ja sitten niistä tullaan riippuvaiseksi, kun on pakko.
Valtio velkaantuu kovaa vauhtia, eikä näköpiirissä ole ainakaan ilman todella tuskallisia ja kapinoita aiheuttavia rajuja leikkauksia minkäänlaista muutosta. Meillä vain yksinkertaisesti on aivan liian korkea elintaso. Hullu mies Huittisista – syö enemmän kuin tienaa. Pitäisi olla tiukasti perustuslaissa rajoite, että menot eivät voi olla missään tilanteessa paria prosenttia ( inflaation verran) vuosittaisia tuloja suuremmat neljän vuoden aikajanalla eli vaalikauden mittaisella aikavälillä.
Jos tänne halutaan tuuli- ja aurinkovoimaan sekä vetytalouteen investoida, niin älkää nyt luoja paratkoon vastustako sitä. Ainakaan ne, jotka ovat vaatimassa yhteiskunnalta vielä jotakin lisää.
No aikuisten oikeasti Gla, myllyille vaaditaan sopimuksissa indeksiin sidotut purkuvakuudet. Esim. nykyrahassa 150. 000 euroa / masiina.
Jos metsänomistaja pyrkii mehtäukko parhaaseen taloudelliseen tulokseen metsänhoidollaan, niin se on myös kansantalouden edun mukaista, eikä päinvastoin.
Siihen on hankala löytää perusteita, että metsänomistajan joku pienempi tulostavoite olisi paremmin kansantalouden edun mukaista. Missä sellaisia kansantaloustieteilijöitä löytyy? Puunajuri saa tietysti esittää asiasta minkälaisia käsityksiä tahansa, mielipiteenvapaus kun on.
Eikä tässä nyt mitään rikollisia ja lainrikkojia olla, jos pitkän elämän aikana on tullut puolenkymmentä ylinopeussakkoa ja pari parkkisakkoa. Enkä ole mitään lakien rikkomista täällä esittänyt, viimeiseen muutokseen toki pyrin vaikuttamaan.
Minusta olen yrittänyt Gla päinvastoin sanoa, että en tiedä mikä on oikea ratkaisu. Siksikin olen yrittänyt ajaa omistajan oikeutta päättää. Täälläkin aika usein sitä päätösvaltaa haluttaisiin kaventaa. Niin olosuhteet metsässä kuin sen omistajallakin ovat niin tavattoman erilaisia.
Siitä toki olen ollut vakuuttunut, että taloudellisessa mielessä nettotuoton nykyarvoa tavoitellaan. Se johtaa minulla myös lähes poikkeuksetta männikössä ensiharvennuksen jälkeisiin yläharvennuksiin. Yritin laittaa siitä kuvankin kohteesta Ranualla, jossa metsurikaverin kanssa käytiin parikymmentä vuotta manuhakkuuna tekemässä tällainen, kun muuten ei olisi oikein onnistunut. vanhojen pinttyneiden periaatteiden vuoksi.
Kun on aika paljon tullut seurattua männyn uudistumista siemenestä, niin komeimmat sirkkataimet eivät synny siihen raakaan kivennäismaahan vaan kivennäismaan ja turpeen rajakohtiin, jossa on vielä vähän kuoriutunutta turvetta. Kun on näitä karuja kankaita, jossa kuntta on lähes olematon, niin muokkaus on turha toimenpide.
