Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Oleellinen kysymys on, toimit metsäsi kanssa sitten miten tahansa, että ymmärrät mistä korossa puhumisessa on kysymys. Ymmärrät sen mitä suhteellisella arvokasvulla tarkoitetaan ja sen kuinka puun ja metsän suhteellinen arvokasvu kehittyy puiden ikääntyessä. Ellet kykene näitä sisäistämään, keskustelu on täysin turhaa tuuleen huutamista.
Kuten aikanaan KHO:lle tekemäni esimerkki karkealla tavalla osoittaa, yksin metsästä ei voi nähdä sitä, mikä olisi taloudellisesti viisasta. Kuten jo aiemmin esitin nämä KHO:lle tekemäni vaihtoehdot, kun olisi edelleen pitänyt kasvattaa hakkuuarvoltaan 40.000 metsää prosentin korolla 40 vuotta.
Edelleen kasvattaminen – tulos 40 v:n kuluttua- hakkuun jälkeen 60.000 ja tyhjä metsänpohja.
Lainaamalla tarpeeseen tuo 40.000 ja hakkaamalla puusto 40 v:n kuluttua – tulos tyhjä metsänpohja ja 100.0000 velkaa.
Hakkaamalla ja sijoittamalla osuuspääomaan 6 % korolla – tulos 40 v:n kuluttua 400.000 ja 40 vuotias uusi metsä.
Metsästä yksin ei todellakaan voi nähdä mikä olisi taloudellisesti viisasta. Siksi asioiden laajempi ymmärtäminen olisi kovin tarpeellista. Jokainen toimii sitten parhaaksi kokemallaan tavalla.
Väärinymmärtämisen välttämiseksi on painokkaasti sanottava, että minäkin tietenkin yritän tuottaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman arvokasta puuraaka-ainetta, mutta sillä reunaehdolla, että sen täytyy olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Suurta nettotuoton nykyarvoa tavoitellaan. Sen vuoksi on otettava korot eli vaihtoehtoisen tuotot huomioon, paremmin tai huonommin. Tulevaisuudesta voi tehdä vain valistuneen arvauksen.
Kun ajelee tätä Suomenniemeä, niin eihän täällä juuri muuta olekaan kuin metsää. Jos meidät tällä Impivaarassa laitetaan hiilensidonnan maksumiehiksi, niin jotakin on mennyt jossakin totaalisesti pieleen. Meillä metsien kasvut ovat vuosikymmeniä olleet hakkuita suuremmat, joka täytyy tarkoittaa, että hiilinielu on kasvanut. Jostakin kummallisesta syystä se on nyt sitten pienentynyt, joka kuulostaa eriskummalliselta. Sen vielä voi ymmärtää, että kasvun kiihtyminen on pienentynyt, mutta miten on mahdollista hiilensidonnan väheneminen em. syystä. harvennusta kiireesti tarvitsevia metsiä on pilvin pimein, joka mututuntumalta näyttäisi olevan huomattavasti suurempi ongelma kuin liian harvaksi harventaminen.
Minunkin metsäni ovat viimeisen viidentoista vuoden aikana kasvaneet vähintään viisinkertaisesti hakkuihin verrattuna.
??????
Tiedämme kumpikin Matomäen tarinan. En nyt tarkistanut, mikä yhtiön nimi oli hänen jäätyä eläkkeelle.
”Tauno Antero Matomäki, on vuorineuvos, tekniikan tohtori h.c. ja diplomi-insinööri. Hän oli Rauma-Repola Oy:n pääjohtaja 1987–90, Repola Oyj:n pääjohtaja 1991–96 ja UPM-Kymmenen hallituksen puheenjohtaja 1999–2001. Wikipedia”
Timpan piti siirtyä jo kansantaloustieteeseen puolelle hakemaan tukea. Taloustieteen professorihan väittää, että tukea ei tälle ole sieltäkään löydettävissä.
Jos Panu olet oikeasti kiinnostunut asiasta, niin metsäekonomiasta löytyy tuoretta kirjallisuutta. Sellaista, jota metsänhoitajaoppilaat tavaavat esim. Helsingin yliopistolla. Professori joskus totesikin, että hän laittaa opiskelijat ajattelemaan omallakin päällä ja se on hyvä se.
Ja se sopii ohjeeksi kaikille, mitä Matomäkikin (UPM:n entinen päällikkö) totesi, että asia pitää käydä omassakin päässä. Asia on syytä selvittä itselle, että ymmärtää mistä puhutaan.
Panu Turkissa on inflaatio 50 %. Mitähän nimelliskorkoa mahtavat siellä käyttää? Heh heh.
Jos nyt vastaisin tuohon kysymykseesi, niin siitähän riemu repeäisi. Inflaatio oli juuri kymmenen ja korko hyvä ettei negatiivinen.
Sen joutuu jokainen miettimään ihan itse tai sitten hyväksyy jonkun toisen lanseeraaman koron. Sitä olen kovasti kaivannut näihin metsään.fi ehdotuksiin. Kun ehdotetaan avohakkuuta, niin pitäisi kertoa suhteellinen arvokasvu, johon metsänomistaja sitten voisi verrata oman taloutensa realiteeteista, hakkaako vai antaako vielä kasvaa.
Ilmeisesti siinä olisi pitänyt sanoa, että metsää älköön hävitettäkö puuntuotannon takia. Silloin Timppakin olisi ymmärtänyt.
Minulle on sinänsä yhdentekevää, kuinka kukin asian käsittää. Mielipiteen vapaushan meillä on.
On suorastan huvittavaa, kun täälläkin pohditaan monen taholta sitä, että lakirajoja pitäisi kiristää ja silti jyrkästi kiistetään tarkoitusperä.
Timpallakin on monen arvoisia euroja, riippuen siitä mihin niitä käytetään. Minulle kaikki eurot ovat täsmälleen saman arvoisia tiettynä ajan hetkenä. Ei kai taloudesta puhuttaessa ole muuta kannattavuutta kuin liiketaloudellista kannattavuutta. Siitähän tämä soppa on syntynyt, kun metsämiehet ovat keksineet aivan jonkun todella omaperäisen kannattavuuslajin. Sen oikominen näyttää olevan osalle porukasta ennenkokemattoman vaikeaa.
Pitää tietysti ymmärtää syy metsän hävittämisen kieltämiseen. Siitähän tässä on kyse.
Minä ymmärrän metsän sellaiseksi jossa on puita. Jos metsän hävittämisen kieltämiseen olisi ollut joku muu syy kuin puun tuottaminen, esim. maiseman pilaaminen tai luonnonsuojelullinen syy tms., niin silloin ei tietenkään olisi suorastaan alettu vaatia, että metsä on aika-ajoin hävitettävä.
Mitä kummallista sen myöntämisessä on. että puun tuottamisesta oli kyse kun puujaloilla seisottiin. En ymmärrä alkuunkaan käsityksiänne.
Timppa: ”Ei lailla ole koskaan pakotettu tuottamaan puuta. Ei paljon, ei vähän. Monellakin metsälailla on kielletty metsänhävitys, mikä on aivan eri asia.”
Saivartelua Timppa saivartelua. Tiedämme kumpikin tasan tarkkaan mihin on pyritty ja miksi. Puu jota ei ole, ei kasva. Se kertoo pyrkimyksen.
Metsä ostoon piti saada lupa vielä 1990-luvulla ja muidenkin kuin yhtiöiden. Niin taistelu ostoluvista kuin kunnan lunastusoikeudestakin on omakohtaistakin kokemusta.
Niin koen, että vähintään 80 -90 % metsänomistajista on täysin pihalla korkojen merkityksestä – valitettavasti. Tietysti sellaiselle metsänomistajalle, joka käyttää välittömään kulutukseen metsästä saamansa pienen tulon, ymmärtäminen voi olla haasteellista, varsinkin peruskoulun jo unohdetulla matematiikan oppimäärällä. Ja mikä arvo nyt sillä on, saanko ryypätä sen koskispullon tänään vai vasta ensi vuonna.
Harvennuksessa jäävään pohjapinta-alaan korolla ei ole kovin suurta vaikutusta, mutta siihen, mitä puita olisi taloudellisesti järkevää milläkin korolla poistaa, merkitys onkin jo ensiharvennusta lukuun ottamatta ratkaisevan tärkeä.
Pierusta puheen ollen, eräs kaveri tapasi todeta, että silloin on tullut naisen kanssa tutuksi, kun uskaltaa hänen aikana pieraista. Sekin käsitys on voinut toki jo vanhentua.
Kehuminen on kuin pieru, vain oma haisee hyvältä.
Voi olla Visa.
Mistään purkautumisesta ei ole kysymys mehtäukko – ennemmin toteamisesta. Etkö muista aikaa, jolloin metsän ostaminen oli vielä luvanvaraista ja siitähän on vasta vähän aikaa, kun hakkuuoikeuden rajoittamisesta luovuttiin.