Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistajat voisivat tehdä metsästysoikeudesta myös ihan tuottavaa liiketoimintaa. Jos metsästys vapautettaisiin hirviä ei olisi liikaa missään.
Tänne tuoduista ja kauriista on peuroista tullut melkoinen ja paheneva riesa, jota niitä ruokkimalla vielä lisätään ongelmaa.
Eli hirvenmetsästyksen ponnin on se lihanpala eikä metsästysharrastus. Siitä tietysti seuraa myös se, että määrää pyritään pitämään mahdollisimman korkeana.
On suorittava kaksi aivan eri asiaa pitää metsänsä siistissä kunnossa puhtaaksi raivattuna joka vaiheessa ja maksimaalisessa kunnossa tuottamaan käyttöpuuta, kuin se, että se tuottaisi taloudellisesti olosuhteet huomioiden riittävää taloudellista tulosta. Olen ymmärtänyt, että juuri taloudellisien seikkojen vuoksi sinäkään et näe omistusta mielekkääksi. Enkä edes odota, että kykenisit näkemään tätä ristiriitaa tarinoissasi. Vanhat piiat tietää lastenhoidosta kaiken – aivan kaiken.
Tolopaiselle voin todeta, että hirvikolari ei ole aina väistettävissä, jos tiellä normaalia nopeutta haluaa liikkua. Olen yhden hirvikolarin ajanut, eikä pienintäkään mahdollisuutta ollut sitä väistää. Rekka tuli pimeällä vastaan ja hirvi juoksi kovaa vauhtia poikkitiehen juuri rekan editse. Hirvi tuli näkyviin, kun se tuli rekan valojen eteen muutamia kymmeniä metrejä ennen autojen kohtaamista. Sen verran ehdin jarrua painaa, että hirvi osui oikealle keulaan, eikä aivan keskelle, jolloin se olisi kaatunut suoraan ohjaamoon, enkä olisi tätä kirjoittamassa. Jos olisin ojan puolelle ehtinyt yrittää väistää, hirvi olisi tullut syliin. Varon vaistomaisesti vieläkin pimeällä kohtaamisia, vaikka tuosta on kulunut jo parikymmentä vuotta.
200 miljoonaa on vaatimaton luku sorkkaeläimien todellisesta haitasta. Minunkin on laskettava jo pelkän asuinympäristöni suojaamisesta ja haitasta vähintään tonni vuodessa. Jos kaltaisiani on 2% väestöstä, niin jo se on 100 miljoonaa. Toinen sata miljoonaa olisi laskettava jo hirvikärpästen aiheuttamasta haitasta. Kaikki laskettuna todellinen haitta on tähtitieteellinen.
Asioihin puuttuminen on ongelmallista, kun aihe on MYÖS isokenkäisten pyssyleikki.
Edellisestä tällaisia määritelmiä: ”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus (lyhyesti jatkuva kasvatus) on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Metsää ei koskaan hakata täysin paljaaksi, vaan osa puustosta jätetään paikoilleen erilaisia tarkoituksia varten. Yksi niistä on siemenen tuottaminen, jotta metsään syntyy luontaisesti
taimia eikä niitä tarvitse istuttaa”Minustakin tuli nyt tuolla määritelmällä monissa kohteissa jatkuvan kasvatuksen harjoittaja.
Se Naukka riippuu mm. tuulipuiston maanomistajien ahneudesta.
Eräässä tuulivoimayhtiö maksaa siirtolinjasta esim. 4000 euroa/ha lunastuskorvauksen lisäksi ja toinen esim. 2000 euroa /ha ja sen lisäksi saa vuosittaista vuokraa puolet tuulipuiston hehtaarikohtaisesta korvauksesta. Minulta saa rakentaa joka ainoan hehtaarin siirtolinjoja täyteen tuolla paljaan maan korvauksella, HETI.
Se on tietysti vähän surullista, kun Visa on niin kova laskumies, että osaa lonkalta paremmin laskea näiden kannattavuuden, verrattuna niihin tomppeleihin, jotka näistä päätöksiä tekevät.
Näistä siirtolinjakorvauksistahan käydään yhteiskunnankin taholta muutoskeskustelua.
Kirjoitin Visa Tuulipuiston ja kantaverkon välisistä linjoista, en kantaverkoista. Eikä uutta kantaverkkoa nyt kovin paljon ole vielä tuulivoiman takia rakennettu.
Kai Nostokoukku nyt sen ymmärtää, ettei 8 MW:n voimaloita voi laittaa talon nurkalle pyörimään, mm. ääni ja välkevaikutusten takia. Monissa kunnissa vaatimus on esim. 2 km vakituisesta asunnosta voimalaan. Sen vuoksi esim. Saksassa tuulipuistot ovat pieniä muutaman voimalan puistoja.
Siirtolinjakysymys on Nostokoukku järjestelykysymys. Sille voidaan maksaa lunastuskorvauksen lisäksi hehtaarikorvaus ja se voi olla osa tuulipuistoa tai joku vuosittainen hehtaarikorvaus. Yhtiöiden kannattaa se hoitaa, niin saavat sopimukset linjasta ilman valituksia ja kaikki ovat tyytyväisiä.
