Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Kommunismi on Kalle sitä, että laittaa sormet oven rakoon saranan puolelle, toisella kädellä vetää ovea kiinni ja huutaa kovalla äänellä, että kipiää tulee.
Markkinatalous ei ole ristiriidassa sääntelyn tai sääntöjen kanssa. Markkinataloutta ei voi päinvastoin olla ilman sääntöjä. Nallehan käsittelee sitäkin kysymystä. Siksi juuri pitäisi ymmärtää perusasiat, ettei joudu propagandan uhriksi.
Onnellisuus taas ei ole meidän ulkopuolella, vaan meissä sisällä. Varallisuuden määrä korreloi sitä huonosti. Melkein voisi väittää jopa niin, että mikä varallisuutta lisää, se tuskaa lisää. Joka rahaa rakastaa ei koskaan voi saada sitä tarpeeksi.
Jos me ajamme taloudellisesti menestyneet täältä pois, niin mitä jää jäljelle?
Minäkin katsoin tuon Esa Saarisen haastattelun. Vähän siitä tuli mieleen jonkun viisaan ihmettely, että kuinka nuo filosofit jaksaa päiväkausia pohtia jotakin asiaa, mistä ne eivät mitään ymmärrä.
Aika tavalla toisin on Nallen kohdalla. Yle areenassa osassa Virtasen taloushistoria Nalle käsittelee aihetta markkinatalouden synty. Siinä käsitelty pitäisi jokaisen sisäistää ja se pitäisi kuulua välttämättömänä osana peruskoulun oppimäärään. Siksi, että se antaa mahdollisuuden ajatella omallakin päällä, eikä ole propagandan vietävissä.
Vaihdantaan siirtyminen omavaraistaloudesta oli taloudellisen kehittymisen perusedellytys ja lähtökohta. Kaikki hyötyvät, kun vaihdannan kautta kutakin hyödykettä tekee se, jolla on siihen parhaat edellytykset.
Koen, että perinteistä käsitystä metsätaloudesta, vaivaa juuri tuo sama omavaraistalouden ongelma. Pitäisi ymmärtää vaihdannan tuomat mahdollisuudet. Tämä omavaraistalous on voimakkaassa ristiriidassa sen kanssa, että pääomaa on syytä pitää siellä missä se tuottaa parhaiten. Pidän hämmentävänä, että Metsälehdessäkin Riikilä kirjoittaa, että tämä vaihdanta on vain kunnianhimoisten tutkijoiden höpinää.
Se näissä veroasioissa pitäisi aina muistaa, että ennakkovero ja veronpidätys ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole veronmaksua, vaan veronmaksua varten pidätettyä rahaa. Veronmaksu määräytyy vasta vuosittaisen ”tilinpäätöksen” mukaan. Markinaaliveron käsite on myös syytä ymmärtää, kun prosenteista puhutaan. Nämä käsitteet tulisi jokaisen peruskoulun käyneen ymmärtää.
Olen kyllä vähän huolissani siitä, mitä ja minkälaisella asenteella lapsia peruskoulussa opetetaan. On vähän ongelmallista, kun vaihdevuosissa hikoileva, parisuhdekriisiä elävä opettaa hankalassa ja toisaalta ratkaisevassakin murrosvaiheessa olevia nuoria poikia. Se näkyy poikien syrjäytymisenä, joka on erittäin huolestuttavaa, kun testosteroni purkautuu väärällä tavalla.
Parempaa tätä vuotta!
Matomäki myös kommentoi Tolopainen tuota kulutustavara-asiaa. Kun tuotamme vain investointitavaraa, niin se liioittelee suhdannevaihteluja. Kulutustavaraa menee taantumankin aikana, mutta investointitavaraa ei juuri mitään.
Pidän tosi tosi tärkeänä myös tuota Matomäen kommenttia, että siat pitää käydä omassakin päässä. Jos näin ei käy, se johtaa siihen, mitä Venäjällä tapahtuu ja aikanaan esim. Saksassa. Sama pätee kaikkeen muuhunkin toimintaan, metsätalouteenkin. Sellainen olo tuli taas, kun satuin naapurissa käydessä lukemaan Riikilän kirjoituksen Makasiinissa, kolmannentoista kuukauden palkasta.
Konsultin määritelmän mukaan se on taho, jonka toimista satavalla hyödyllä ei aivan kyetä kattamaan konsultista aiheutuvia kustannuksia.
Sorsa kommentoi aikanaan myös, että vahva valtiontalous on köyhän paras turva. Pitänee paikkansa, eikö totta.
Valitettavasti työntekijän pitäisi aina muistaa, että työntekijällä voi mennä hyvin vasta sitten, kun yrityksellä menee hyvin. Tosiasioiden tunnustaminen olisi viisasta, mutta usein myös kivuliasta.
Nallekin pohti onnen merkitystä menestymisessä. Kai se menestyminen hänen kommentoimallaan tavalla yl. perustuu pitkäjännitteiseen johdonmukaiseen yrittämiseen. Silloin onnistumisia tulee enemmän kuin epäonnistumisia ja kun ollaan aktiivisesti pelissä mukana, niin ollaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Gla:n ja Panun näkemyksiin edellä on helppo yhtyä.
Ymmärrä nyt Mm, että voin puhua vain suuruusluokasta, kun ko. ryhmän keskimäärisiä ansiotuloja ilman tuulivoimavuokraa en voi tietää. Kyllä meillä markinaaliveroprosentti aika korkea on. Jo 20.000 euron verotettavalla ansiotulolla markinaaliveroprosentti on n. 40% ja 40.000 euron tuloilla jo 50%.
Millä sitä energiaa pitäisi tuottaa, kun fossiilisista luovutaan? Hajautus lienee hyvä asia.
Tulivoima tuottaa noin kolmasosan nimellistehosta.
Muutamia lukuja esimerkin omaisesti.
8 MW:n mylly tuottaa n. 1.000.000 euron sähkön vuodessa (40 e/MWh hinnalla). Maan vuokrataso nykyään n. 7 – 8 % eli esim. 600 euroa/ha/v. Puiston koko on ehkä vähän yli 100 ha/mylly, josta käyttöön tarvitaan n. 1,5 ha/mylly. Vuokratulo on tällä hetkellä maatalouden tuloa eli ansiotuloa. Kun se tulee muiden ansiotulojen päälle, verokarhu vie siitä puolet. Lisäksi yhteiseen kassaan tulee huomattavat kiinteistöverot. Pieni paikka saadaan tälläkin yhteiskunnan pohjattomaan säkkiin.
