Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 902)
  • R.Ranta R.Ranta

    Eikö Timppa se sinun  ruma 2% ole aika vähän eli ei sillä nyt pelihousujaan kannata kovin lujaa repiä. Sen nyt löytää melkein tienpientareilata. Inflaatiokin on ollut viime aikoina aika kova, joten ei puun reaalihinnat nyt yleisesti ottaen  niin hirveästi ole nousseet. Katsoin juuri auton varaosan hintaa, nousu puolentoista vuoden aikana 50%. Eikö se nyt ollut hyvä, että ostit niitä UPM:n osakeita alle kolmellakympillä vajaa pari kukautta sitten, etkä uutta metsää. Nyt on tullut jo kohta viiden vuoden metsän tuotto. Kun tietäis viisi sekunttia, tai edes sekunnin  ennakkoon mitä tapahtuu, niin olisi rikas mies.

    Minäkin olen koko ikäni tykännyt metsänhoidosta, kuin hullu puurosta. Sehän on tosi hienoa hommaa, mutta kyllä pitää uskaltaa olla myös realisti.

    Mehän emme Visa tavoittele tuottoprosentteja, vaan nettotuoton nykyarvoa.

    R.Ranta R.Ranta

    Timppa: ”Olennaista on vain metsän kasvu”

    Pukkala puolestaan sanoo, että metsänomistaja ei ollenkaan kiinnostunut kasvusta, vaan kannattavuudesta.

    Tästä tavoitteiden  erilaisuudesta täällä on keskusteltu tuhat sivua.

    Asia olisi yksinkertainen ja Timppa  aivan oikeassa, jos rahalla ei olisi esim. aika-arvoa eli korko olisi nolla, kuten hän tulkitsee asian tilan olevan.

    Mutta kun raha ei ole mittayksikkö, kuten esim. metri, sekuntti jne joka on sama tänään ja viikon päästä, vaan sen  avo on joka päivä erilainen.

    R.Ranta R.Ranta

    Kaikilla mitaleilla on kaksi puolta ja aina on kritikkiinkin aihetta. Elintaso vaatii hintansa tavalla tai toisella. Kun ympäristöä rakennetaan, niin se muuttuu. Kun rakennetaan esim. uusi rakennus niin se ani harvoin kritiikittömästi ainakaan kaikkien mielestä sopii ympäristöönsä, vaikka se myöhemmin ymmärretään niin, että sitä ei missään  nimessä saisi purkaa.

    Muutos on lähes aina ongelmallista. Kun joku avohakkaa toisen sielunmaiseman, niin se on ymmärrettävästi iso juttu. Monesti tuulivoimaakin isompi.

    Kun tuulivoimaa tähän lähialueelleni rakentui, niin totta kai maisema muuttui. Nyt kun niihin on tottunut, niin en juuri niitä enää huomaa.

    R.Ranta R.Ranta

    Säälin sinua Nostokoukku. Kaikki sähkötoimijat ja kaikki muutki isot toimijat pettävät ja ryöstävät sinua poliosta kaikella tavalla. Se on kaikkein pahin, joka pyrkii tuottamaan edullista energiaa. Se tappaa kaiken -ihmisetkin.

    Tässä lähiympäristössä on poikkeuksellisen paljon tuulivoimaloita. Parhaillaan on menossa lintujen joukkomuutto. Pellot on täynnä valtavia parvia muuttolintuja. En ole kuullut myllyihin kuolleista linnuista mitään.

    Minulle tulee mieleen valituksestasi sotamies Honkajoen hämmästely laulusta, ” mä vartiossa seison, yössä yksinäin” , eikä vaihtoa kuulu.

    R.Ranta R.Ranta

    Kun meillä kerrankin on energialähde omasta takaa, tuuli,  niin miksi ihmeessä sen hyödyntämisestä on tuollainen poru. Kateus on kiimaakin vahvempi ja vie kalatkin vesistä. Ei tarvitse ostaa ja rahrata maailman ääristä öljyä, kivihiiltä, uraania jne.

    Iso ongelma on ollut, kun meillä ei ole  kyetty jo aikaa  luomaan yhteisiä pelisäntöjä, esim vokratulon jakautumisesta. Siitä on sitten muodostunut epäoikeudenmukainen villilänsi ja paljon paljon porua – aivan turhaan, joka olisi voitu estää kun yhteiskunnan toimijat olisivat olleet hereillä. Tuulimyllytoimijalle on täysin yhdentekevää, kuinka ja kenelle tämä vuokratulo jaetaan. Paljonko saa myllynpaikasta, lähialueesta ja kuinka laajasta alueesta, siirtolinjasta jne. Kaikki ne ovat sopimusasioita.

     

    R.Ranta R.Ranta

    Ei kai sitä kukaan epäile, etteikö kuusimetsää saada istuttamalla uudistettua ja syntymään täystiheä metsä. Paremmin kuin luontaisesti tai jk:lla. Kokonaan toinen kysymys on, mikä se on taloudellisena kysymyksenä missäkin olosuhteissa.

    Pörssi on tuottanut keskimäärin kahdensadan viime vuoden aikana 7 % vuosittaista tuottoa. Timppa sai Keski-Suomessa karvan yli kaksi metsistään ja julistaa syvällä rintaäänellä toimiensa ylivertaisuutta ja että koroilla ei ole mitään merkitystä.

    Meillä metsätalouden rakenteellinen uudistaminen on lapsenkengissä. Omistusrakenne on hevosaikakaudelta. Maatalouden kaltainen rakenneuudistus on jäänyt kokonaan tekemättä, eikä rakenneuudistukseen edes ymmäretä pyrkiä – mieluummin päinvastoin. Tukiviidakkoa näperellään aika ajoin, eikä suurta alan uudistamistarvetta nähdä ollenkaan.

    R.Ranta R.Ranta

    Perämurikan pitää panna toimeksi ja alkaa työstämaksajaksi, jos siltä tuntuu. Kaikesta päätellen sinulla on kokemusta yrittämisestä, jossa kyetään työstämaksamiseen.

    R.Ranta R.Ranta

    UPM Toros vuosituotanto 2,1 milj. tonnia. Puut omalta plantaasialta, jossa kasvu yli kymmenkeratinen Kainuuseen verrattuna.

    Eli mikä kannattaa ja mikä ei.

    Hakkuutulot Suomesta kannattaa sijoittaa plantaasiin Uruguayhin ja antaa täällä luonnon hoitaa. SAK saa sitten ihan rauhassa lakkoilla vaikka koko vuoden.

    R.Ranta R.Ranta

    Puut hakattiin Timppa hyvä vanhaan hyvään aikaan  talvella ja ajettiin reellä ja hevosella.

    Enkä ottanut mitään kantaa siihen, montako prosenttia pitäisi investoida takaisin. Mitä missäkin. Vaan siihen, että tuollainen vertaus antaa täysin harhaanjohtavan kuvan metsätalouden todellisesta kannttavuudesta,

    On aika surullista, että puunkorjuun jumala on alkanut määrittämään koko metsänhoidon.

    R.Ranta R.Ranta

    <p>Timppa hyvä! Poimintahakkuita on saanut tehdä vasta muutaman vuoden ja sen harjoittajia on nytkin aivan markinaalisesti.</p><p>Avaa nyt Timppa molemmat silmät metsänhoidosta. Taloudellisestikin pääoman tuotto on alalla varsin markinaalinen. Se, että satasen tuotosta vain kymppi pitää laittaa takaisin ja että korkoaa ei tarvitse huomioida taloudellisesti mitenkään, antaa täysin harhaanjohtavan kuvan alasta.</p>

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 902)