Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
<p>Gla:lla hyvä oivallus. Tuostahan voisi kehittää suhdelukuja lisäämällä (esim. sitoutunut pääoma, veroluvut jne.) yksinkertaiset kunkin metsätalouden tunnusluvut.</p><p>Omat suhdelukuni 1 ja 12 (poistot huomioiden 9,5), muuten viestisi voisi allekirjoittaa sanasta sanaan.</p>
Meillä on tehty valtava investointi turvemaiden ojituksiin. Niissä on nyt neljäsosa puustosta ja kasvusta. Nyt kun tuota mittavaa investointia pitäisi hyödyntää, niin puita ei saisikaan hakata. Metsien hiilinielusta 20% menee ojitusalueiden päästöihin. Vesistöjäkin pilattiin. Nyt meidän sitten pitäisi pienentää hakkuita tuo 20% noiden ojitusalueiden päästöjen takia. Niin se maailma muuttuu ja käsitykset asioista.
Mäntytä istutettiin aivan liian reheville maille.
Hieskoivut haluttiin kaataa roskapuina, vaikka ne pioneeripuina ja kuivatuksessa olisivat olleet hyödyksi.
Nyt istutetaan kuusta liian karuille paikoille, vaikka ilmastonmuutos uumoilee niille ongelmia.
Luontoa vastaan väkivaltaisessa taistelussa tuppaa tulemaan ongelmia.
Metsänomistukseni alkuaikana ajattelin, että laitan tämän nuoren metsän viimeisen päälle iskuun. Kuinka ollakaan, heti ensimmäisenä talvena pahin, missän jäleen päinkään kokemani lumituho. Puolet puista nurin ja poikki. Päätin laakista, että tästä eteenpäin strategiani on, että otan luonnosta sen, minkä se minulle helposti ja vapaaehtoisesti antaa. Eikä se mitenkään tarkoita kielteisesti metsänhoitoon suhtautumista.
Minäkin ymmärtäisin täällä käytävän keskustelun, jatkuvan ja jaksollisen paremmuudesta, jos täällä kiisteltäisiin siitä, mitä laskentakorkoa on käytettävä. Jos käytämme laskentakorkona 0%, niin jaksollinen on kiistatta aina parempi. Jos taas käytämme laskentakorkoa 5%, niin jatkuva on aina parempi.
Se mitä korkoa käytetään, on aivan ratkaisevassa asemassa.
Minulla ei ole mitään tarvetta kumota kenenkään esittämiä lukuja, jos ymmärtää mistä kulloinkin puhutaan. Jonkun yksittäisen vuoden tulos voi olla mikä tahansa, kun puun hinnat ja metsäkiinteistöjen hinnat vaihtelevat. Timpan edellä esittämät luvut kertovat karua kieltä, ns. hyvän jaksollisen kasvatuksen todellisesta kannattavuudesta. Neljän prosentin korolla homma oli jo hänen tapauksessaan raskaasti tappiollista.
Nordean metsäklubiretkellä aikanaan ekonomisti totesi esityksessään, että metsätalous on sellaista taloutta, että se ei ole oikeastaan taloutta ollenkaan. Sanontahan kuuluu, että ei niin huonoa pilaa, ettei siinä ole puolet totta.
4% tuottoa sitoiutuneelle pääomalle on metsistä lujan takana, eikä Suomessa keskimäärin toteudu.
Täällä jonkun esittämät omakohtaiset mielipiteet (itseni mukaan lukien) tai luvutkaan eivät kerro tai todista mitään. Eivät jaksollisesta sen enempää kuin jatkuvastakaan kasvatuksesta. Varsinkin kun kannattavuuden laskennan perusteista ei ole hajuakaan.
Olin lukevinani AJ:n kirjoituksestakin tuolla jossakin, että metsänomistaja tavoittelee tuottoa eikä tuotosta. Oletko siirtynyt Pukkalan leiriin, eli että metsänomistaja ei ole ollenkaan kiinnostunut kasvusta vaan kanttavuudesta?
<p>Metsän metsätaloudellinen arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus. Eli tullaan taas kerran kysymykseen, millä korkokannalla nykyarvoiksi muuttaminen tulisi ehdä. 1% antaa aivan eri tuloksen kuin 4%.</p><p>Tuolla Metsälehden esimerkissä puustoa oli 180 m3/ha ja hinnaksi tuli 9100 e/ha. Timppa tuolla edellä kertoi Keski-Suomen yhteismetsänsä vuotuisten tulojen ja menojen erotuksen. Heillä puustoa oli vähän esimerkkiä vähemmän eli 150 m3/ha eli Timpan metsien arvo olisi puuston mukaan suoraviivaisesti muutettuna 7500 e/ha. Kuten olemme kirjoituksista todenneet Timppa hoitaa metsiään jaksollisesti hyvin metsänhoito-ohjeiden mukaisesti. Laskenta hänen tuottoluvuillaan osoittaa pääoman tuotoksi 2 – 2,5 %.</p>
<p>Perusongelma on, että meitä on täällä aivan liikaa ja kaikki haluaa helpolla korkean elintason. Linkolahan sanoi, että ihmislaji ei hallitse lissäntymistä ollenkaan.</p><p>Nyt sitten tarvitaan lisää tutkijoita ja uusia lakipykäliä ja niille huomattavasti lisää valvojia. Toinen valvomaan toistaan. Lähinaapurista voidaan hakea esimerkkiä. Kaikki sellainen voidaan lopettaa, mikä pitää aikuisten oikeasti meidät hengissä. Niinkuin tämä yksi neitokainen opasti, että lämpö ja ruoka kuuluu yhteiskunna järjestää kaikille ja tietenkin ilman minkäänlaista työ- tai muita velvoitteita.</p><p>Antaa mennä vaan, kun on alamäki.</p>
Kuinka tikanheitto onnistui Gla? Tuliko napakymppi, vai lipsahtiko kasiin.
Juon täällä aamukahvia ja tarkkailen tinttejä, jotka ruokailevat metrin päässä ikkunan takana. Pähkinärouhe maistuu. Talitintit yrittää määrätä nokkimisjärjestystä, mutta eräs sinitiainen on thnyt Rokat. Ei väisty vaan syö hievahtamatta keskellä lintulautaa, Uuutena tulokkaana on tänä vuonna tullut hömötiainenkin, jota ei ole vuosiin näkynyt. Täällä rannassa on vanhoja lepikkoja, joissa on joka lähtöön lahopuuta kolopesijöille.
Voi olla tosi tiukkakin. Mitä äänestämättä jättäminen tulee merkitsemään.
Valtioiden varojen ja velkojen suhteen Norjaan muutossa voittaisi pienen talonhinnan ja sais jättää tänne poijaat lakkoilemaan ja velkaantumaan niin pitkäksi aikaa kun takapuoli kestää merivettä.
Kumpiko noista meidän ehdokkaista nyt sitten pärjää paremmin Trumpin kanssa? Rapakon takana pelin ratksisee se, kumpi höpertyy enemmän ennen äänestystä. Tuollainen maailmanvalta, eikä muita ole kuin haudan partaalla höpertyviä vanhuksia. On maailma erikoisesti kallellaan.
Kyllä vähän ihmettelen, jos kepulaiset valitsevat vihreän ja vielä enemmän, jos persut niin tekee. Ruotsalaisille valinta lienee itsestään selvä.
Aika erikoinen tapahtumaketju on ollut täällä, että muutamassa vuodessa persut on syönyt kepun, monen monen kunnan taannoisen enemmistöpuolueen, olemattomiin. Kepu on töpeksinyt oikein kunnolla, eikä valoa näy tunnelin päässä. Reeni olisi olut aivan keploa pressaainesta ja olisi saattanut toisella kierroksella pärjätäkin, mutta kun ei ollut mitään jakoa toiselle kierrokselle.
Kaveri kertoi juuri, että jos Pekka valitaan, niin hän muuttaa Norjaan.