Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Ei kai sitä kukaan epäile, etteikö kuusimetsää saada istuttamalla uudistettua ja syntymään täystiheä metsä. Paremmin kuin luontaisesti tai jk:lla. Kokonaan toinen kysymys on, mikä se on taloudellisena kysymyksenä missäkin olosuhteissa.
Pörssi on tuottanut keskimäärin kahdensadan viime vuoden aikana 7 % vuosittaista tuottoa. Timppa sai Keski-Suomessa karvan yli kaksi metsistään ja julistaa syvällä rintaäänellä toimiensa ylivertaisuutta ja että koroilla ei ole mitään merkitystä.
Meillä metsätalouden rakenteellinen uudistaminen on lapsenkengissä. Omistusrakenne on hevosaikakaudelta. Maatalouden kaltainen rakenneuudistus on jäänyt kokonaan tekemättä, eikä rakenneuudistukseen edes ymmäretä pyrkiä – mieluummin päinvastoin. Tukiviidakkoa näperellään aika ajoin, eikä suurta alan uudistamistarvetta nähdä ollenkaan.
UPM Toros vuosituotanto 2,1 milj. tonnia. Puut omalta plantaasialta, jossa kasvu yli kymmenkeratinen Kainuuseen verrattuna.
Eli mikä kannattaa ja mikä ei.
Hakkuutulot Suomesta kannattaa sijoittaa plantaasiin Uruguayhin ja antaa täällä luonnon hoitaa. SAK saa sitten ihan rauhassa lakkoilla vaikka koko vuoden.
Puut hakattiin Timppa hyvä vanhaan hyvään aikaan talvella ja ajettiin reellä ja hevosella.
Enkä ottanut mitään kantaa siihen, montako prosenttia pitäisi investoida takaisin. Mitä missäkin. Vaan siihen, että tuollainen vertaus antaa täysin harhaanjohtavan kuvan metsätalouden todellisesta kannttavuudesta,
On aika surullista, että puunkorjuun jumala on alkanut määrittämään koko metsänhoidon.
<p>Timppa hyvä! Poimintahakkuita on saanut tehdä vasta muutaman vuoden ja sen harjoittajia on nytkin aivan markinaalisesti.</p><p>Avaa nyt Timppa molemmat silmät metsänhoidosta. Taloudellisestikin pääoman tuotto on alalla varsin markinaalinen. Se, että satasen tuotosta vain kymppi pitää laittaa takaisin ja että korkoaa ei tarvitse huomioida taloudellisesti mitenkään, antaa täysin harhaanjohtavan kuvan alasta.</p>
Eräs esimerkki. 2000 ha:n alueelle suunnitteilla tuulivoimapuisto ja siihen n. 20 myllyä. Maanomistajat pääosin lähikyläläisiä. Yksi mylly tuottaa noin millin vuodessa eli koko puisto 20.000.000 euroa vuodessa. Siitä vuotuinen maanvuokra kyläläisille 1.500.000 euroa vuodessa eli 7,5% tuotosta eli 25 vuoden aikana 37.500.000 euroa. Sillä rahalla ostaa kaikille sähköt tuossa ympäristössä 10-15 km:n säteellä myllyistä.
Hinta määräytyy yleensä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos sähköstä on paljon tarjontaa, niin hinta pienenee, kuten olemme sähköpörssistä saaneet havaita. Varsinkin, kun tuotantoa ja käyttöä pitää olla koko ajan yhtä paljon ja varastoimiminen on hankalaa.
Kränikköjen suhteelliset tuotot ovat lillukanvarsia Nostokoukku. Niillä on turha riekkua kenenkään. Mutta jos on tyytymätön osaansa, niin ensin olisi syytä kurkata peiliin ja sen jälkeen vasta syyttää muita ja yhteiskuntaa sekä sen päättäjiä.
Kaikilla mitaleilla on kaksi puolta ja aika näyttää, mikä energiantuotanto olisi ollut viisasta. Minä en sitä kuvittele tietäväni. Minusta on hyvä, että mörköperilläkin on edes jotakin toimintaa ja vuokratuloja maanomistajille ja jotakin verotuloja vähäväkisille mörköperän kunnille.
Jos haluaa tuulivoimaan vaikuttaa, niin ehkä olisi parempiakin keinoja, kuin kirjoittaa tänne katkerana siitä satoja viestejä.
Nostokoukulla on elämäntehtävänä tuulivoiman vastustus. Pienet ja katkeroituneet on muutamilla täällä ympyrät. Oma surkeus on tietysti Orpon syy – vai pitäisikö sittenkin vilkaista siihen peiliin.
Pitää tehdä sellaista, mihin voi toimillaan vaikuttaa, eikä taistella tuulimyllyjä vastaan ja osata erottaa se, kummastako kulloinkin on kysymys.
